Tukea lapsiperheelle

Järjestöillä on tarjolla monia palveluja lapsiperheille, niitä löydät esimerkiksi Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen sivulta 

Alle kouluikäisten osalta lastenneuvolasta saa tukea vanhemmuuteen ja perheen hyvinvointiin.

Oman oppilaitoksen terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun on huolta lapsen tai nuoren jaksamisesta, kasvamiseen ja murrosikään liittyvissä kysymyksissä sekä silloin kun on ongelmia hyvinvoinnissa ja terveydessä.

Koulukuraattorilta saa tukea, kun lapsella tai nuorella on vaikeuksia koulunkäynnissä tai ihmissuhteissa. Hän käsittelee kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmatilanteita sekä ristiriitatilanteita koulussa.

Koulupsykologi auttaa, kun lapsella tai nuorella on oppimisvaikeuksia tai tarvitaan tukea tunne-elämään liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa myös silloin kun keskittyminen tai motivoituminen koulutyöhön on hankalaa tai tarvitaan tukea kriisitilanteissa.

Kasvatus- ja perheneuvolasta saa tukea lapsen ja nuoren psyykkiseen kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä, kun perheessä on vuorovaikutusongelmia, lapsella pulmia sosiaalisissa suhteissa tai kun tarvitaan tukea perheen muutos- tai kriisitilanteissa (esimerkiksi ero, uusperheen syntyminen, läheisen kuolema).

Lapsiperhesosiaalityö auttaa kun vanhemmilla on uupumista, psyykkisiä ongelmia tai masennusta. Yhteyttä tulee ottaa myös silloin, jos lapsella psyykkisiä ongelmia, perheellä ongelmia taloudellisen tilanteen tai asumisen kanssa, kun tarvitaan tukea arkielämän sujumiseen tai muiden palvelujen tarpeen arvioimiseen tai kun perhettä kohtaa äkillinen kriisi.

Lastensuojelun apua tarvitaan varsinkin silloin, kun vanhemmat käyttävät paljon ja usein päihteitä, perheessä käytetään väkivaltaa, lapsi käyttää päihteitä, tekee rikoksia tai laiminlyö koulunkäymisen.

MLL:n vanhempainpuhelin ja chat
Vanhempainpuhelimessa voit puhua mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Kanssasi keskustelee MLL:n kouluttama päivystäjä. Voit ottaa nimettömänä yhteyttä puhelimitse, chattaamalla tai kirjoittamalla nettikirjeen.

Väestöliiton keskustelutuki
Väestöliitto tarjoaa maksutonta keskustelutukea lapsiperheille vanhemmuuden ja vanhempien ihmissuhteiden ja seksuaalisen hyvinvoinnin tueksi. 

• Vanhempien on tärkeää pyrkiä aktiivisesti kontaktiin lastensa kanssa ja olla oikeasti läsnä lasten ja nuorten arjessa. Kysy lapselta ja nuorelta säännöllisesti mitä hänelle kuuluu.
• Jos lapsi ottaa itse puheeksi psyykkisen pahoinvointinsa tai tarpeen vahingoittaa itseään, pitäisi vanhemman suhtautua aiheeseen vakavasti ja keskustella siitä lapsen kanssa. Tuo esiin se, kuinka tärkeä lapsi tai nuori on ja kuinka paljon hänestä välitetään.
• Anna lapselle ja nuorelle positiivista palautetta siitä, että hän kertoo pahoinvoinnistaan. Suhtaudu lapsen huoliin lämpimästi ja kiinnostuneesti ja osoita olevasi hänen tukenaan. Voit silti osoittaa olevasi huolissasi lapsen tai nuoren voinnista.
• Hae tarvittaessa apua lapsen tai nuoren kanssa keskusteluun.
• Voit olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan tai opiskeluterveydenhuoltoon. Myös koulukuraattori, koulupsykologi, oma terveysasema ja tarvittaessa päivystys ovat tahoja, joihin voit ottaa yhteyttä.
• Jos tilanne on akuutti ja tarvitset heti ammattilaisen apua, ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen 02 2626002 tai soita hätänumeroon 112.

Lapsen ja nuoren mieliala vaihtelee. Ahdistus tai pelko on normaali ja luonnollinen tunnereaktio, jota jokainen meistä tuntee joskus. Entä sitten kun ahdistus alkaa vaikeuttaa lapsen tai nuoren arkielämää tai heikentää toimintakykyä? Matalan kynnyksen apuna Mielenterveystalo.fi -sivustolta löytyy omahoito-ohjelmia, vanhempi saa sivustolta tietoa esim. ahdistuksesta ja masennuksesta sekä siitä, miten omaa lasta voi tukea.

Miten lapsen tai nuoren mielen hyvinvointia voi tukea kotona?

• Omahoito-ohjeita ja apua nuoren mielen hyvinvoinnin tukemiseen: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/nuoret
• Omahoito-ohjeita ja apua lapsen mielen hyvinvoinnin tukemiseen:
  https://www.mielenterveystalo.fi/fi/lapset

Jos omahoito-ohjelmat eivät ole riittäviä, lapsen tai nuoren oman koulun tai oppilaitoksen terveydenhoitajaan voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Myös koulukuraattoriin tai koulupsykologiin voi olla yhteydessä.

Jos haluat ammattilaisen selvittävän tarkemmin perheesi kokonaistilannetta, voit tehdä ilmoituksen/yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Virka-aikana voit myös soittaa oman alueesi sosiaalipalveluun.

Jos sinulla tai lapsellasi on jo asiakkuus sosiaalipalveluissa, ota yhteys suoraan omaan työntekijääsi. Muutoin ota yhteyttä em. kanavien kautta.

Yhteydenottosi ottaa vastaan asiakas- ja palveluohjauksen Soihtu-tiimi, jossa lähdetään arvioimaan perheesi tilannetta ja voidaan käynnistää palvelutarpeen arviointi tai lastensuojelutarpeen selvitys. Palvelutarpeen arvioinnissa työntekijät selvittävät lapsen ja perheen tilannetta ja mahdollista palveluiden tarvetta yhdessä kanssasi. Tapaamisten tarkoituksena on selvittää mm. millaisia voimavaroja sinulla ja lapsellasi on jo olemassa sekä kartoittaa mahdollista tarvetta palveluille. Tapaamisilla vanhempien ja lasten kanssa keskustellaan yhdessä ja erikseen sekä tarvittaessa voidaan tavata myös muita perheen elämässä olevia tahoja.

Palvelutarpeen arvioinnin on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa. Usein perheen tilanne voi selvitä nopeastikin jo palvelutarpeen arvioinnin aikana, mutta joskus tilanne vaatii pitkäkestoisempaa tukea. Tällöin voidaan aloittaa lapsiperhesosiaalityön tai lastensuojelun asiakkuus. Sosiaalihuollon ammattilainen arvioi ja tekee päätökset tarvittavasta asiakkuudesta ja eri palveluista. Perheelle myönnettäviä palveluja voivat olla esimerkiksi perhetyö tai ammatillinen tukihenkilö tai tukiperhe lapselle tai nuorelle. Palveluille sovitaan yhdessä tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan yhdessä.

Perheen tilanteeseen puututaan yksilöllisesti ja lievimmällä mahdollisella keinolla. Sosiaalityöntekijä suunnittelee tukitoimia yhdessä perheen kanssa, luottamuksellisesti, tarvittaessa yhteistyössä perheen muiden auttajien kanssa.

Kotiin järjestettäviä tukitoimia vanhemmille ovat esimerkiksi kotipalvelu, sosiaaliohjaus, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Joskus koko perhe muuttaa laitosmuotoiseen perhekuntoutukseen määräajaksi saadakseen tiivistä tukea arkeen. Lapsi voi saada tukihenkilön tai tukiperheen. Joskus lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle lyhytaikaisesti. Lapsen pitkäaikainen sijoitus eli huostaanotto tehdään vain, jos muut tukitoimet eivät riitä.

Lastensuojelun avohuollossa suojellaan lasta haavoittavilta olosuhteilta, syrjäytymiseltä tai häntä itseään vahingoittavalta käytökseltä. Tavoitteena on saada aikaan muutos lapsen ja perheen tilanteeseen. Siksi arvioidaan, mitä tukea perhe tarvitsee. Arvioinnissa mietitään lapsen etua ja tarpeita. Lastensuojelun avohuolto auttaa, kun perhe tarvitsee vahvaa tukea ja muut palvelut eivät riitä.