Murupolku
- Etusivu
- Varhan palvelut selkokielellä
-
Pelastuslaitoksen palvelut ja turvallisuustietoa (selkokieli)
Pelastuslaitoksen palvelut ja turvallisuustietoa (selkokieli)
Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 21 pelastuslaitoksesta.
Pelastuslaitos tuottaa onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan, ensihoidon ja varautumisen palveluja maakunnan 27 kunnalle. Pelastuslaitos toimii noin 20 000 neliökilometrin kokoisella alueella. Noin puolet tästä alueesta on vesistöä.
Huom. Kun siirryt linkin kautta pois tältä sivulta, siirryt yleiskieliselle sivustolle.
Hyvinvointialueen vaihde palvelee kiireettömissä asioissa puhelinnumerossa: 02 263 3111
Sähköposti: [email protected]
Siirry tästä lukemaan lisätietoja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sivuilta
Hätätilanteessa soita aina numeroon 112
Alueesi palotarkastajan löydät pelastuslaitoksen sivuilta.
Täältä löydät palotarkastajat alueittain (pelastustoimi.fi)
Kysy palotarkastajalta:
Palveleva palotarkastaja on tavoitettavissa arkisin kello 9−14
Puhelinnumero: 050 433 0260
Sähköpostiosoite: [email protected]
Rakennuksen omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja on vastuussa näistä asioista:
- nuohous hoidetaan säännöllisesti
- tulisijat ja savuhormit ovat turvallisessa kunnossa.
Nuohous tilataan nuohouspalvelua tarjoavalta yritykseltä.
Pelastuslaitoksilla ei ole velvoitetta järjestää nuohouspalveluita alueellaan.
Vuoden (yhden vuoden) välein täytyy nuohota:
Vakituisessa asumiskäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja savuhormit (muun muassa takat, leivinuunit, saunan tulisijat ja hormit).
Vuoden välein täytyy myös nuohota sellaisten vapaa-ajan rakennusten tulisijat ja savuhormit, jotka ovat käytössä ympäri vuoden.
Kolmen vuoden (3 vuoden) välein täytyy nuohota:
Vapaa-ajan asumiseen käytettyjen rakennusten tulisijat ja savuhormit.
Muut määräajat:
Kaasukäyttöisten tulisijojen ja niiden hormien puhdistukselle ei ole asetettu määrävälejä. Niiden puhdistus on käyttäjän vastuulla.
Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa. Sellaista tulisijaa ja savuhormia, joka ei ole käytössä ollenkaan, ei tarvitse nuohota.
Tulisijat ja savuhormit täytyy nuohota riittävän usein. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tulisijaa ja hormia käytetään usein, ne täytyy myös nuohota useammin. Nuohousvälissä täytyy ottaa huomioon myös tulisijan ja hormin rakenne sekä käytetty polttoaine, eli mitä tulisijassa poltetaan.
Tulen käsittelyssä ja avotulta sytyttäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tulipalon välttämiseen eli ennakointiin. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulesta.
Avotulen paikka täytyy valita niin, että tuli ei ole vaarassa levitä maastoon tai rakennuksiin.
Kertakäyttögrillin ja risukeittimen käyttö katsotaan avotulen teoksi. Kivillä ympäröity nuotio on avotuli.
Maastopalovaroituksen aikana ei saa koskaan sytyttää avotulta!
Nuotiota tai muuta avotulta ei saa koskaan sytyttää, jos ympäröivät olosuhteet ovat sellaiset, että maastopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Vaaralliset olosuhteet voivat olla esimerkiksi kuivuus tai tuuli.
Useiden kuntien taajama-alueilla on risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto nuotiolla, tynnyrissä ja muussa vastaavassa astiassa kokonaan kielletty.
Jos haluat polttaa risuja, hakkuutähteitä tai lehtiä, ota yhteyttä oman kuntasi ympäristöviranomaiseen tai jätehuoltoviranomaiseen ja varmista heiltä onko polttaminen sallittua.
Siirry tästä pelastuslaitoksen sivuille, josta löydät ohjeita siihen miten poltat risuja turvallisesti.
Palovaroitin tunnistaa savukaasut jo pieninä pitoisuuksina ja hälyttää voimakkaalla äänellä. Palovaroitin on pakollinen kaikkiin asuntoihin, vapaa-ajan asuntoihin, majoitustiloihin ja hoitolaitoksiin.
1.1.2026 alkaen vastuu palovaroittimista (hankinta ja kunnossapito) siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle.
Palovaroittimia täytyy olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti/asuinkerros. Tämä tarkoittaa sitä, että täytyy olla:
- 1 palovaroitin, kun huoneistossa alle 60 neliömetriä
- 2 palovaroitinta, kun huoneistossa alle 120 neliömetriä
- 3 palovaroitinta, kun huoneistossa alle 180 neliötä
Lisäksi asunnon jokaisessa kerroksessa (myös kellarissa ja ullakolla) täytyy olla vähintään yksi toimiva palovaroitin.
Häkävaroitin on palovaroittimen kaltainen laite, joka on tarkoitettu varoittamaan häkäkaasusta eli hiilimonoksidista. Häkävaroitin ei korvaa pakollista palovaroitinta, koska häkävaroitin ei varoita savusta tai muista palokaasuista.
Häkää syntyy epätäydellisen palamisen seurauksena esimerkiksi tulisijoissa ja kaasukäyttöisissä laitteissa. Viranomaiset suosittelevat häkävaroittimen asentamista sellaiseen huonetilaan, jossa sijaitsee esimerkiksi takka, kaasuhella tai kaasujääkaappi.
Jos tulipalo syttyy, on tärkeää, että palo yritetään saada sammumaan mahdollisimman nopeasti. Yritä aina alkusammutusta, jos mahdollista. Näin vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.
Valitse käyttötarkoitukseen soveltuva alkusammutin ja säilytä se aina helposti saatavilla ja näkyvällä paikalla.
Asuinrakennuksissa käsisammuttimet eivät yleensä ole pakollisia, jos pelastusviranomainen ei niitä ole erikseen sinne määrännyt. Yhteisissä autosuojissa ja parkkihalleissa täytyy olla käsisammutin.
Asuinkerrostalojen yhteisiin tiloihin suositellaan alkusammuttimien asentamista ja huoneistoissa kannattaa olla sammutuspeitteitä. Pientaloihin suositellaan sammutuspeitteen lisäksi käsisammuttimen hankintaa.