Murupolku
- Etusivu
- Palvelut
- Terveysasemapalvelut
- Seksuaalisuus
-
Lähisuhdeväkivalta
Lähisuhdeväkivalta
Parisuhteeseen ei kuulu pakottaminen eikä mikään väkivalta. Raskaus on riskitekijä lähisuhdeväkivallalle. Väkivalta voi esiintyä psyykkisenä, fyysisenä, taloudellisena, seksuaalisena, sosiaalisena, uskonnollisena, kaltoinkohteluna, laiminlyöntinä tai vainona. Neuvola tavoittaa kaikki lapsiperheet ja siksi neuvoloissa kartoitetaan väkivaltaa kaikilta osana ihmisen kokonaishyvinvointia.
Suomalaisten tutkimusten mukaan vajaa viidesosa parisuhteessa olevista on kokenut jonkinlaista väkivaltaa parisuhteensa aikana. Poliisille ilmoitetaan vain noin joka kymmenes tapaus. Lähisuhdeväkivallassa kaikki sukupuolet voivat olla sekä uhreja että tekijöitä. Tiedetään, että uhreista 80 prosenttia on naisia, mutta myös miehet kokevat lähisuhde väkivaltaa. Puolison lisäksi henkirikoksen uhriksi voivat perheessä joutua myös lapset. Vakavimmat parisuhdeväkivaltatapaukset voivat johtaa uhrin kuolemaan.
Lähisuhdeväkivallan muodot voivat ilmetä usealla eri tavalla ja välillä niiden tunnistaminen on vaikeaa väkivallan uhrille itselleenkin. Lähisuhdeväkivalta on pohjimmiltaan käyttäytymismalli, jolle on ominaista kontrollin ja vallan käyttö. Parisuhdeväkivalta ja seksuaalinen väkivalta limittyvät usein keskenään. Väkivaltaan liittyy kokemuksina häpeää ja syyllisyyttä, mikä saattaa vaikeuttaa ja jopa estää avun hakemista.
Fyysinen väkivalta
Fyysisen koskemattomuuden tahallinen loukkaaminen, esimerkiksi lyöminen, potkiminen, kuristaminen.
Henkinen väkivalta
Psyykkisen hyvinvoinnin tahallinen vahingoittaminen, esimerkiksi alistaminen, eristäminen, kontrollointi.
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden tahallinen loukkaaminen, esimerkiksi seksuaalisiin tekoihin pakottaminen, raiskaus.
Taloudellinen väkivalta
Taloudellisen itsemääräämisoikeuden tahallinen loukkaaminen tai rajoittaminen, esimerkiksi rahankäytön tai taloudellisen päätöksenteon estäminen.
Kulttuuriin liittyvä väkivalta
Kulttuuriin liittyvällä käytännöllä itsemääräämisoikeuden tai koskemattomuuden tahallinen loukkaaminen tai rajoittaminen, esimerkiksi yhteisön ulkopuolelle sulkeminen, sukuelinten silpominen, pakkoavioliitto.
Uskontoon liittyvä väkivalta
Uskontoon liittyvällä käytännöllä itsemääräämisoikeuden tai koskemattomuuden tahallinen loukkaaminen tai rajoittaminen, esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen.
Vainoaminen
Tahallinen seuraaminen, tarkkailu tai uhkailu, joka aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta, esimerkiksi tarkkailu kodin läheisyydessä, uhkailu parisuhteen päättymisen jälkeen.
Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti
Perustarpeiden tyydyttämättä jättäminen tai jättäminen ilman hoitoa, apua tai huolenpitoa, esimerkiksi ravinnon tai hygienian laiminlyönti.
Lähisuhdeväkivallalle ominaista on sen jaksottaisuus, mikä vaikeuttaa väkivallan tunnistamista, suhteesta irrottautumista ja toipumisprosessin alkamista. Hyvät jaksot ovat antaneet toivoa väkivallan loppumisesta ja väkivaltaiset ajat puolestaan tuoneet pettymyksen, toivottomuuden ja häpeän tunteet. Hyvien ja huonojen aikojen vaihtelu on hämmentävää ja tuskallista.
Avun saamisen kannalta on tärkeää, että lähisuhdeväkivalta tunnistetaan ja sanallistetaan. Omien kokemusten jakaminen turvallisessa ympäristössä, jossa väkivaltaa ei vähätellä eikä syitä väkivaltaan etsitä väkivaltaa kokeneesta ihmisestä auttaa toipumisprosessissa. Väkivaltainen ihminen on yleensä pyrkinyt vaikuttamaan kokijan siitä, ettei hänen kokemuksensa tai tunteensa ole todellisia eikä niillä ole merkitystä ja siksi kokijan uskominen on merkityksellistä. Toipuminen vaatii, että väkivaltaa kokenut alkaa luottamaan omaan käsitykseensä tapahtumista ja ymmärtää, että häntä kohtaan on toimittu väärin. Vastuu väkivallasta on ainoastaan väkivallan tekijällä.
Luotettavan ihmisen kanssa puhuminen tai kirjoittaminen mahdollistaa väkivallan kokijalle kokemusten jäsentämistä ja auttaa toipumisprosessissa. Kokijalla voi omassa lähipiirissä olla luotettava henkilö, jolle voi kertoa kipeistäkin kokemuksista tulematta väheksytyksi ja torjutuksi. Joskus myös ulkopuolisen, ammattitahon tai vertaisen kanssa keskustelu auttaa eteenpäin. Väkivallasta ei kenenkään tarvitse selvitä yksin, vaan tukea on saatavilla.
Ota seksuaalisuus puheeksi -podcast
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimikunnan Ota seksuaalisuus puheeksi -podcastsarjassa käsitellään seksuaalisuutta eri näkökulmista. Podcastin tekstiversiot julkaistaan pian.
Lisätietoa
- Seksuaaliväkivaltaa kokeneen palvelukartta (pdf) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Turun tyttöjentalo, seksuaaliväkivaltatyö (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Koskityö (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Seri-tukikeskus (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Riku – Rikosuhripäivystys: Lähisuhdeväkivalta (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Terveyskylä: Seksuaaliväkivalta (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- THL: Lähisuhdeväkivalta (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Välitä – seksuaaliväkivaltatyö (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- MLL: Tietoa lähisuhdeväkivallasta (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Raiskauskriisikeskus Tukinainen (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Miessakit (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Ensi- ja turvakodit: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Lähisuhdeväkivaltatyö Pilari (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Nollalinja: Mikä on väkivaltaa? (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Naisten linja (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Nuorten turvatalo (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)
- Voimavarakeskus Monika (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan)