Tietoa vainajan omaisille ja läheisille
Läheisen ihmisen kuolema on yksi elämän suurimmista kriiseistä. On tärkeää, että pidät huolta omasta jaksamisestasi surun keskellä ja haet apua ajoissa, jos omat voimavarat eivät riitä.
Tältä sivulta löydät yleisiä käytännön ohjeita miten toimia heti läheisen kuoleman jälkeen sekä muita tarpeellisia tietoja kuolemaan liittyvistä asioista. Lisäksi kerromme tuesta surun käsittelyyn. Tarkoitus on auttaa sinua vaikeissa hetkissä.
Kuoleman toteaminen
Jos läheisesi kuolema on tapahtunut kotona, soita 112, josta saat lisäohjeet. Jos läheisesi kuolema on tapahtunut kotisaattohoidossa, soita yksikköön ja saat ohjeet. Jos läheisesi kuolema on tapahtunut sairaalassa tai hoitopaikassa, henkilökunta hoitaa asian. Jos kyseessä on odottamaton tai epäluonnollinen kuolema, soita 112. Kaikissa tilanteissa tehdään kuolemansyynselvitys.
Minne kuolemasta tulee ilmoittaa?
Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään. Tiedon tallentumisessa voi kestää 1–2 viikkoa. Esimerkiksi eri viranomaiset, kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset ja seurakunnat näkevät tiedon kuolemasta suoraan väestötietojärjestelmästä. Usein asioita kuitenkin helpottaa, jos omaiset ovat näihin tahoihin itse yhteydessä.
Voit lukea kuoleman ilmoittamisesta tarkemmin täältä (suomi.fi).
Hautausjärjestelyjen aloittaminen
Omaisena voit aloittaa hautausjärjestelyt heti, mutta hautauspäivän sopiminen edellyttää hautauslupaa. Hautaustoimilain mukaan Suomessa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Kaikessa läheiseen kuolemaan ja hautajaisjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä myös Suomen Evankelis-Luterilainen kirkko ja seurakunta tukee ja auttaa sinua.
Kunta huolehtii hautauksesta, jos vainajalla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka voisivat järjestää sen. Hautaus järjestetään yhteistyössä hautauspalvelun kanssa, ja se kattaa vain välttämättömät kulut. Yhteydenotto kuntaan tapahtuu yleensä viranomaisten kautta, ja hautauksen kulut laskutetaan kuolinpesän varoista. Kunta ei vastaa asunnon tyhjentämisestä tai jäämistöasioista, ja ilman perillisiä olevaan kuolinpesään nimetään pesänselvittäjä Valtionkonttorilta.
Mahdollinen hautaustoimiston valinta
Voit myös ottaa yhteyttä hautaustoimistoon, joka auttaa järjestämään hautajaiset. Hautaustoimisto hoitaa käytännön asiat, kuten arkunkuljetuksen, hautauksen ja mahdolliset viranomaisilmoitukset. Hautaustoimistot tarjoavat erilaisia palveluja ja paketteja.
Valitse hautaustapa
Päätä, millainen hautaustapa halutaan (pääsääntöisesti maahan hautaaminen tai tuhkaus). Tämä voi olla perillisten tai kuolleen henkilön omien toiveiden mukaan, jos niitä on. Jos kuolleella oli erityisiä toiveita hautajaisista, ne tulee ottaa huomioon. Jos ei ole toivetta, omaisten on tehtävä päätökset.
Hautapaikan valinta
Jos valitaan maahan hautaaminen, hautapaikka on valittava. Hautausmaa voidaan valita esimerkiksi kirkon hautausmaalta tai muualta, ja hautapaikan hankinta hoidetaan yleensä hautaustoimiston kautta. Jos valitaan tuhkaus, valitse paikka, johon tuhka voidaan sirotella tai haudata, tai voit valita esimerkiksi tuhkapurkin tai muistolehtoon sijoittamisen.
Hautajaispäivän ja -paikan valinta
Valitse hautajaispäivä ja hautajaisten pitopaikka. Hautajaiset voivat olla kirkossa, kotona, muistotilaisuudessa tai muussa paikassa. Hautaustoimisto voi auttaa järjestämään tarvittavat tilat ja järjestelyt.
Hautajaisiin liittyvien asiakirjojen hoitaminen
Hautaustoimisto huolehtii ja auttaa usein myös hautausluvan, kuolintodistuksen ja muiden asiakirjojen hankkimisesta.
Hautajaiskutsut ja -ilmoitukset
Hautajaisista ilmoitetaan usein sanomalehdessä, kirkossa tai muilla tavoilla, kuten sähköisesti. Hautaustoimisto voi auttaa hautajaiskutsujen lähettämisessä. Suunnittele, kenet haluat kutsua hautajaisiin ja muistotilaisuuteen.
Muistotilaisuuden järjestäminen
Hautajaisten jälkeen voi olla muistotilaisuus, jossa sukulaiset ja ystävät kokoontuvat ja muistelevat kuollutta. Tämä voi olla joko yksinkertainen kahvitilaisuus tai isompi tilaisuus, ja se voidaan järjestää esimerkiksi seurakuntatalolla, kotona tai ravintolassa.
Perunkirjoitus
Hautajaisjärjestelyjen jälkeen on tärkeää hoitaa perunkirjoitus ja perintöasiat. Perunkirjoitus on tehtävä kuoleman jälkeen kolmen kuukauden kuluessa.
Lisätietoja:
Perunkirjoitus, miten toimin? (suomi.fi)
Perunkirjoitus ja perukirja – mitä ne tarkoittavat ja miten pitää toimia? (vero.fi)
Vainajan mukana olleet tavarat/omaisuus
Kun läheinen menehtyy laitoksessa, kuten sairaalassa, hoivakodissa tai muussa laitoksessa, omaisten on huolehdittava vainajan tavaroiden ja vaatteiden noutamisesta. Omaisille ilmoitetaan kuolemasta ja annetaan ohjeet omaisuuden noutamiseen. Voit myös itse ottaa yhteyttä henkilökuntaan ja kysyä toimintaohjeita. Noudetut tavarat kuuluvat kuolinpesän omaisuuteen.
Suru on normaali tunne tilanteessa, jossa olet menettänyt itsellesi läheisen ihmisen. Surun käsittely ja henkinen tuki ovat tärkeitä tässä tilanteessa sillä suruprosessi voi olla pitkä ja monivaiheinenkin. On tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista suruprosessin aikana. Riittävä uni, ravinto ja liikunta voivat tukea suruprosessia. Joskus surun käsittely voi viedä voimavaroja, ja siksi sinun on tärkeää kuunnella itseäsi ja pyytää apua tarvittaessa.
Suruprosessi on henkilökohtainen: Suru ei ole samanlainen kaikille, ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. On normaalia kokea monenlaisia tunteita, kuten surua, vihaa, syyllisyyttä, epätoivoa ja jopa helpotusta. Suru voi ilmetä fyysisinä oireina, kuten väsymyksenä, unettomuutena tai ruokahaluttomuutena.
Ajan antaminen surulle: Suruprosessi voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa surra, ja on tärkeää, että annat itsellesi luvan tuntea ja käsitellä tunteita rauhassa. Ajan kanssa suru voi helpottaa, mutta se voi tulla myös aaltoina takaisin.
Läheisten rooli: Perheenjäsenet ja ystävät voivat tarjota tukea, mutta on tärkeää, että myös sinä läheisenä osaat pyytää apua, kun sitä tarvitset. Joskus on helpompaa puhua ulkopuoliselle henkilöille kuin läheisille, sillä ystävät ja perheenjäsenet voivat itse olla syvästi surullisia.
Ammatillinen tuki: Jos suru tuntuu liian raskaalta tai kestää pitkään, ammatillinen apu voi olla tarpeen. Ammattilaiset voivat tarjota tukea ja auttaa käsittelemään vaikeita tunteita. Lue lisää avun hakemisesta tukea kriisitilanteisiin ja mielen hyvinvointiin palvelupoluista.
Ruumiinavauksen tekeminen riippuu tilanteesta ja kuolemansyyn selvittämisen tarpeesta. Yleisesti ottaen ruumiinavaus tehdään, jos kuolemansyy on epäselvä tai kuolema liittyy sairauteen, jonka syy ei ole selvillä tai kuolema on epäilyttävä tai siihen liittyy rikosepäily.
Potilasta hoitanut lääkäri laatii hautausluvan, joka tarvitaan vainajan hautaamista varten. Hän laatii myös kuolintodistuksen. Jos kuolintodistuksen laatimiseen ei ole käytettävissä riittävästi tietoja kuolinsyystä, tehdään vainajalle lääketieteellinen ruumiinavaus omaisten suostumuksella. Potilasta viimeksi hoitanut lääkäri kertoo lääketieteellisen ruumiinavauksen tulokset omaisille. Lääketieteellinen ruumiinavaus tehdään TYKS-sairaalapalveluissa. Lisätietoja hautauslupaan ja kuolintodistukseen liittyvissä asioissa antavat hoitaneen osaston lääkäri ja muu henkilökunta. Tietoja annetaan vain lähiomaiselle tai muulle läheiselle.
Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritetaan, kun se on poliisin harkinnan mukaan välttämätöntä (esim. tapaturma, rikos, itsemurha, ammattitauti, hoitotoimenpide) eikä siihen tarvita omaisten lupaa. Ruumiinavaus suoritetaan Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksella (THL) oikeuslääkärin toimesta. Oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen liittyvistä asioista voit lukea tarkemmin THL:n sivuilta. Mikäli oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään, oikeuslääkäri antaa hautausluvan ja laatii kuolintodistuksen (ei potilasta hoitanut lääkäri).
Lääketieteellisen ruumiinavauksen kautta tehtävä kuolemansyyn selvittäminen saattaa kestää useamman kuukauden. Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus yleensä vieläkin pidempään.
Hautauslupa voidaan myöntää myös ennen kuin kuolemansyy on selvillä. Hautauslupa tarvitaan ennen kuin seurakunta ottaa vainajan vastaan. Hautaustoimisto huolehtii arkun hausta, ja vainajan näyttö sovitaan erikseen. Yleisesti ottaen näyttö pyritään järjestämään mahdollisimman pian kuoleman jälkeen. Lääkäri päättää kuoleman toteamisesta ja siitä missä ajassa vainaja siirretään.
Kun lääkäri antaa hautausluvan, vastuu vainajan kuljetuksesta siirtyy omaisille. Ennen hautausluvan myöntämistä vainajan kuljetuksesta vastaa viranomainen, kuten poliisi tai terveydenhuolto. Hautausluvan myöntämisen jälkeen omaiset voivat valita hautaustoimiston, joka huolehtii vainajan kuljetuksesta ja hautajaisjärjestelyistä. Kun hautaustoimisto noutaa vainajan, on mahdollista tehdä myös vainajan näyttö. Vainajan näytöt sovitaan aina erikseen.
Hautaustoimisto vastaa käytännön järjestelyistä, kuten vainajan kuljetuksesta hautausmaalle, arkun valinnasta ja mahdollisista muista palveluista, kuten muistotilaisuuden järjestämisestä. Hautaustoimisto on myös yhteydessä tarvittaviin viranomaisiin, kuten seurakuntaan tai terveyskeskukseen.
Hautaus voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten maahan hautaamisena tai tuhkauksena, ja hautaustoimisto auttaa valitsemaan sopivan hautaustavan ja -paikan. On myös tärkeää, että omaiset ovat yhteydessä hautaustoimistoon mahdollisimman pian hautausluvan saatuaan, jotta kaikki tarvittavat järjestelyt ehtivät valmistua ajoissa.
Hautausmenoihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, kun kuolinpesän varat eivät riitä välttämättömiin hautausmenoihin. Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä, samoin lesken tulot ja varat. Tältä osin on esitettävä perukirja ja selvitys kuolinpäivän rahavaroista ja pankkitilien saldoista sekä aviopuolison tämän hetkiset tilitiedot.
Kuolintodistus on tärkeä oikeuslääkinnällinen ja tilastollinen asiakirja, jolla osoitetaan, että kuolemansyyn selvitys on saatettu loppuun ja että ruumiin saa haudata tai luovuttaa lääketieteellistä opetusta tai tutkimuskäyttöä varten.
Kuolintodistuksen laatii
- henkilöä hänen viimeisen sairautensa aikana hoitanut lääkäri, kuolemansyyn selvityksen tehnyt lääkäri tai virkalääkäri
- kuolleena syntyneestä tai alle 28 vrk:n ikäisenä kuolleesta lapsesta äitiä tai synnytystä hoitanut lääkäri
- oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen ruumiinavauksen tehnyt oikeuslääkäri.
Kuolintodistus ei tule automaattisesti. Siitä sovitaan yleensä vainajaa hoitaneen lääkärin kanssa. Lähiomainen tai muu läheinen voi pyytää kuolintodistuksen vainajaa hoitaneesta yksiköstä tai myöhemmin hyvinvointialueelta tai Kuolintodistusarkistosta.
Kuolintodistusta ei tarvita perintöasioihin eikä muihin virallisiin asioihin. Kuolintodistus on salassa pidettävä.
Ilmoitus kuolemasta menee väestötietojärjestelmän kautta monille viranomaisille, pankkeihin sekä vakuutusyhtiöihin.
Lue lisää:
Tarkempaa tietoa kuolintodistuksesta (Tilastokeskus: Kuolintodistusarkisto)
Perunkirjoituksen laatiminen on prosessi, jossa selvitetään kuolleen henkilön varat ja velat sekä tehdään perinnönjaon pohja. Perunkirjoitus voi olla monivaiheinen ja vaatia tarkkaa asiakirjahallintaa. Mikäli prosessi tuntuu monimutkaiselta, voi olla järkevää pyytää apua lakimieheltä tai perunkirjoituksen asiantuntijalta. Jos kuolleella ei ole perillisiä, Valtionkonttori nimittää pesänselvittäjän. Jos perillisiä on, he voivat päättää yhdessä siitä, kuka hoitaa perunkirjoituksen käytännön järjestelyt.
Lisätietoja:
Perunkirjoitus, miten toimin? (suomi.fi)
Perunkirjoitus ja perukirja – mitä ne tarkoittavat ja miten pitää toimia? (vero.fi)
Asiakas- ja potilasasiakirjojen tiedot ovat salassa pidettäviä myös potilaan kuoleman jälkeen. Vainajan asiakas- ja potilastietoja voidaan luovuttaa vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä niitä pyytävän henkilön tärkeiden etujen tai oikeuksien selvittämistä tai toteuttamista varten. Tietoja pyytävällä ei ole oikeutta saada nähtäväkseen rajoituksetta vainajan asiakas- ja potilaskertomuksia. Pyynnössä on aina mainittava käyttötarkoitus (peruste luovutukselle). Ohjeet asiakas- ja potilastietojen pyytämiseen löydät täältä.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, ellei Verohallinto ole myöntänyt lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle. Verohallinnon myöntämästä lisäajan myönnöstä tulee toimittaa dokumentti Varhan maksuvalvonnalle.
Perunkirjoitusta varten voi kuolinpesän pesänilmoittaja tiedustella vainajan avoimena olevan saatavan määrää Varhalta. Suosittelemme lähettämään saldopyynnön Suomi.fi-palvelun kautta tai postitse Varhan kirjaamoon.
Jos kuolinpesä todetaan varattomaksi ja asiakkaalla on hyvinvointialueen maksamattomia laskuja kuollessaan, voi pesänilmoittaja toimittaa perukirjan Varhan kirjaamoon ja pyytää laskujen mitätöimistä kuolinpesän varattomuuteen perustuen. Kuolinpesälle ilmoitetaan kirjallisesti mahdollisesta laskujen mitätöinnistä.
Kuolinpesä voi toimittaa perukirjat suoraan Varhan kirjaamoon.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kirjaamon yhteystiedot