Vaikuttavaa tiedolla johtamista ja johtamisen ratkaisuja -kehittämiskokonaisuus

Kansallisesti yhdenmukaiset asiakastietojen kirjaamiskäytännöt ja -ohjeet helpottavat tiedonsiirtoa eri tietojärjestelmien välillä. Yhdenmukaistaminen vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turhaa kuormitusta. Lisäksi se edistää tiedon tilastointia ja hyödyntämistä palvelujärjestelmän tutkimuksen, arvioinnin ja tiedolla johtamisen tukena.

Edistämme kansallisten kirjaamisen käytäntöjen ja ohjeiden käyttöönottoa ja kehittämistä hyvinvointialueella. Hankkeen aikana kehitetään kirjaamisen kehittämisen ja koulutuksen malli, jonka on tarkoitus jäädä käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Tavoitteena on myös muodostaa ja kehittää alueen omia kirjaamisverkostoja, jotta tiedonkulku eri tahojen kesken olisi jatkossa sujuvaa. 

Yh­teys­tie­dot

Sosiaalihuollon kirjaamiskäytännöt
Marianna Heikkilä
Sosiaalihuollon kirjaamiskoordinaattori 
[email protected] 
Puh. 050 5437755​

Terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt
Pia Kirjonen
Johtava asiantuntija
[email protected]

Kansallisesti yhtenäinen rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotanto edistää sosiaalihuollon vaikuttavaa kehittämistä ja tietojohtamista.

Tavoitteemme on muodostaa valtakunnallinen, rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon malli, joka tuottaa kansallisesti yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa, ja jalkauttaa se Varhan käyttöön alueellisen tarpeet huomioiden. Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kansallista kehittämistä koordinoi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

Yhteystiedot

Camilla Elonen
Kehittäjäsosiaalityöntekijä
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen
[email protected]
puh. 040 1543 731
 

Lisätietoa

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -​projekti | Innokylä (innokyla.fi)

Piloteissa rakennetaan vaikuttavuustiedon seuranta- ja ohjausmallia kahdessa suuressa palvelukokonaisuudessa kansallisten linjausten ja tavoitteiden mukaisesti.

Pilottien tuotoksia hyödynnetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden kirjaamis- ja raportointikäytäntöjen kehittämisessä. 

Pi­lo­toi­ta­vat pal­ve­lu­ko­ko­nai­suu­det

Sosiaalityön pilotti: kohderyhmänä aikuissosiaalityö ja sijoitettujen lasten vanhemmat    

Sosiaalityön pilotin tehtävänä on kehittää sosiaalityön vaikuttavuusperusteista ohjausta ja tietopohjan vahvistamista.

Hyvinvointialueella

• koulutetaan aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, ja otetaan käyttöön sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin mittari AVAIN
• kartoitetaan asiakkaan toimintakykyä sekä työskentelyn vuorovaikutuksen laatua arvioivat mittarit, ja mahdollisesti pilotoidaan soveltuvaa mittaria
• kehitetään sijoitettujen lasten vanhempien tuen palvelupolkua ja työparityötä lastensuojelun ja työikäisten palvelutehtävän välillä.

Painopiste on vaikuttavuusmittarin tai -mittarien käyttöönotossa ja käyttökokemusten keräämisessä sekä vaikuttavuusmallin testaamisessa. 

Yhteystiedot 

Laura Leppänen
Kehittäjäsosiaalityöntekijä
[email protected]  

Sepelvaltimotautipotilaiden pilotti: kohderyhmänä sepelvaltimotautiin sairastuneet ja ennaltaehkäisevästi koko aikuisväestö                                                      

Pilotin tehtävänä on yhtenäistää sepelvaltimotaudin kirjaamiskäytänteet, mittarit ja tulostavoitteet, ja saada hyvinvointialueen käyttöön koko sepelvaltimotaudin hoitoketjun käsittävä vaikuttavuuden seuranta.

Yhteystiedot

Sari Yli-Junnila
Projektipäällikkö
sari.yli-​[email protected] 

Kokonaisuudessa tuodaan käyttöön yhtenäinen kansallinen mittausjärjestelmä lasten ja nuorten terveyspalveluihin. Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaamista sekä hoitojen vaikuttavuustiedon raportointia PROMIS-mittaristolla, jonka käännös- ja validointityö sekä pilotointi toteutetaan hankeen aikana. Näin saadaan tasalaatuista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi.

PROMIS-CAT -menetelmän pilotointi toteutetaan Turun ja  Helsingin yliopistosairaaloiden (TYKS, HUS) yhteistyönä ja PROMIS-short forms validointi ja pilotointi TYKSin ja THL:n PROMIS (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System) -keskuksen yhteistyönä. 

Yh­teys­tie­dot

Päivi Lähteenmäki
Osastonylilääkäri, tutkija
paivi.maria.lah­te­en­ma­[email protected]

Kansallinen vaikuttavuuskeskus toimii vaikuttavuusyhteistyön johtajana Suomessa. Se linjaa sekä koordinoi vaikuttavuustietotarpeita, tiedon keräämistä ja sen hyödyntämistä. Varsinais-Suomen hyvinvointialue osallistuu kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotointiin yhdessä muiden yliopistosairaala-hyvinvointialueiden kanssa, joita ovat Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, ja lisäksi HUS-yhtymä.

Pilottia koordinoi Pirkanmaan hyvinvointialue, ja se toteutetaan osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa vuosina 2023-2025.

Yh­teys­hen­ki­löt Varsinais-​Suomen hy­vin­voin­tia­lu­eel­la

Pirjo Mustonen
Johtajaylilääkäri
pirjo.mus­to­[email protected]

Sari Yli-Junnila
Projektipäällikkö
sari.yli-​​[email protected] 

Li­sä­tie­toa Vai­kut­ta­vuus­kes­kuk­ses­ta löy­dät tästä lin­kis­tä.

Perustimme kirjaamisasiantuntijoiden verkoston. Edistimme koulutus- ja kehittämisrakenteen muodostumista koulutuksilla. 

Vahvistimme terveydenhuollon kirjaamisosaamista laatimalla verkkokurssin ammattilaisille. Päivitimme kirjaamisohjeita potilastietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. 

Selvitimme mitä tietoa ja mittareita tarvitaan sote-päätöksenteon tueksi. Pilotoimme niitä aikuissosiaalityön palveluissa, erityisesti sijoitettujen lasten vanhempien tuessa, ja sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Vaikuttavuusmittaristo koostetaan johdon tietopöydälle ja sen avulla kehitetään toimintatapoja, laatua ja vaikuttavuutta. 

Pilotoimme PROMIS-mittaristoa syöpää sairastavilla lapsilla ja nuorilla. Mittaristo auttaa tunnistamaan erityisen psykososiaalisen tuen tarpeessa olevat potilaat ja tarjoamaan heille toipumista tukevaa apua. Vuoden 2025 alussa pilotti laajenee lastenpsykiatrialle, jossa se keskittyy tehostetun avohoidon asiakkaiden toimintakyvyn muutokseen.

Otimme käyttöön sovelluksia, jotka helpottavat palvelujen järjestämistä ja yhtenäistävät toimintatapoja. 

Rakenteellinen sosiaalityö hyödyntää sosiaalityössä ilmeneviä ilmiöitä ja tilastotietoa päätöksenteossa. Laadimme suunnitelmaa sosiaalityön tiedolla johtamisen parantamiseksi.