Murupolku
- Etusivu
- Tietoa meistä
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue
- Palveluverkko
-
Palveluverkon periaatteet
Palveluverkon periaatteet
Palveluverkkosuunnitelmamme periaatteita ohjaavat seuraavat näkökulmat: väestön palvelutarpeet, palvelujen saavutettavuus, kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä, ekologinen kestävyys, henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö, käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen sekä lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategiassa ja palvelustrategiassa määritellyt tavoitteet ja periaatteet.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palveluverkko vastaa väestön palvelutarpeita ja väestön kehitystä pitkäjänteisesti. Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja yhdenvertaisia. Palvelujen yhteensovittamista vahvistetaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluverkon muutoksissa huolehdimme asiakkaan palvelun jatkuvuudesta ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Palveluverkko on saavutettava ja koostuu kiinteistä palvelupisteistä sekä monipuolisista digitaalisista ja liikkuvista palveluista. Palveluverkko huomioi väestökeskittymät ja väestön luonnolliset asiointisuunnat.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Palveluverkkosuunnittelu tähtää tehokkaaseen tilojen käyttöön ja ottaa huomioon talouden reunaehdot, kiinteistöjen kunnon sekä muun käytettävissä olevan kapasiteetin. Varmistamme palvelujen turvallisuuden.
Ekologinen kestävyys
Otamme toiminnan suunnittelussa huomioon ympäristön kannalta kestävän kehityksen.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Palveluverkkosuunnittelu ottaa huomioon henkilöstön saatavuuden ja talouden reunaehdot. Tarjoamme ammattilaisille kannustavan työpaikan, jossa on ilo työskennellä.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Hyvinvointialue luopuu tarpeettomista omista tiloista ja tiivistää hallitusti palvelustrategian ja palveluverkkopäätöksen mukaisesti kunnilta ja yksityisiltä vuokrattuja tiloja. Varha tavoittelee palveluverkkoon kohdistuvilla muutoksilla säästöjä vuonna 2024 2milj. euroa, vuonna 2025 2 milj. euroa sekä vuonna 2026 45,8 milj. euroa, yhteensä 49,8 milj. euroa.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Järjestämislaki 4 §
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittää tieto ja ymmärrys asiakkaiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista. Vahvistamme yhteisöllisen asumisen, perhehoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen osuutta ja vähennämme ympärivuorokautisen palveluasumisen suhteellista osuutta. Palvelurakenteen muutoksia tehdään asukkaiden vaihtumisen myötä siten, että asiakkaan kokema palvelun jatkuvuus pyritään turvaamaan. Takaamme tasavertaisesti toimivat asumispalvelut suomeksi ja ruotsiksi. Huomioimme monikielisten/monikulttuuristen asiakkaiden tarpeet asumispalveluiden järjestämisessä ja palveluverkossa. Varhan uudet asumispalveluyksiköt suunnitellaan vähintään 40 asukkaan hybridiyksiköiksi, jotka tukevat palvelun jatkuvuutta asiakkaan palvelutarpeen kasvaessa. Yksiköiden toimintaa tukee sote-keskuspalveluista tarjottavat avoterveydenhuollon lääkäripalvelut. Asiakkaiden palvelutarpeet määrittävät palveluverkon laajuuden. Lähtökohtana on, että palvelut turvataan niitä tarvitseville. Vuoden 2030 tavoitteeksi asetetaan peittävyysprosentit ympärivuorokautiseen palveluasumiseen 5% ja yhteisölliseen asumiseen 3 % 75-vuotta täyttäneistä. Tavoitteita pyritään saavuttamaan tarjoamalla asiakkaille kuntoutusta ja toimintakykyä edistävää palvelua, riittäviä kotiin vietäviä palveluita ja kolmannen sektorin hyödyntämistä osana ikääntyneiden palveluja. Asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan vuosittain ja palvelurakennetta mukautetaan asiakastarpeiden mukaisiksi.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Laajennamme yhteisöllisen asumisen palveluverkkoa koko Varhaan. Tavoitteenamme on tarjota asumispalveluita lähellä asiakkaan toivomaa ympäristöä. Kuntoutus- ja arviointiyksiköiden, yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautinen palveluasumisen palveluverkon tarkastelu tehdään väestökeskittymien näkökulmasta. Yksiköiden sijoituksessa huomioidaan väestön asiointitarpeet ja -mahdollisuudet sekä hoitoketjujen toimivuus.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Huolehdimme toimipisteiden turvallisuudesta asukkaille ja työntekijöille (turvajärjestelyt, kiinteistön kunto). Toimimme terveissä tiloissa, joissa on huomioitu ikääntyneiden erityisvaatimukset (huonekoko, väritys, muistisairaiden asuminen), ergonomia ja paloturvallisuus. Etsimme kumppaneita yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen tuottamiseen omien investointitarpeiden minimoimiseksi. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan jatkuvuuden turvaaminen kaikissa turvallisuuden tilanteissa.
Ekologinen kestävyys
Hyödynnämme nykyisiä kiinteistöjä, mikäli ne vastaavat palvelujen toiminnallisiin vaatimuksiin. Tavoittelemme tilatehokkuutta ja kiinteistöjen pitkäaikaista käyttöä.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Tavoitteena on ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön minimikooksi noin 30 asukaspaikkaa tai sitä pienempi, mikäli palvelun saavutettavuus ja muut olennaiset tekijät sitä edellyttävät. Mikäli henkilöstön saatavuudessa on merkittäviä pitkäaikaisia saatavuusongelmia, sen syyt selvitetään ja toimipisteestä luopumista arvioidaan. Tuemme työntekijöiden työhyvinvointia ja sitoutumista Varhan palvelukseen.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Ikääntyneiden palvelurakennetavoitteisiin sidottu palveluverkkouudistus on osa Varhan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa. Varhan tavoitteena on keventää palvelurakennetta. Konseptoimme eri asumismuotoihin soveltuvan yleisen tilaohjelman, mikä säästää uudisrakennusten suunnittelu-, toteutus- ja käyttökustannuksia. Kasvatamme käyttöön jäävien tilojen käyttöastetta sijoittamalla niihin muita soveltuvia toimintoja. Pyrimme irtautumaan Varhan käyttöön soveltumattomista tiloista. Huomioimme toimitilasuunnittelussa muilla tulosalueilla tapahtuvat muutokset.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Vanhuspalvelulaki 14 a §
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittää tieto ja ymmärrys asiakkaiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista. Tuemme kotona asumista tukemalla omaishoitoa sekä tarjoamalla kuntoutuspalveluja, turvateknologiaa ja asunnon muutostöitä koteihin. Sote-keskusten, -asemien ja -pisteiden palvelut ovat tarjolla kaikille ikääntyneille. Tavoitteenamme on mahdollisuuksien mukaan vastata ikääntyneiden erityistarpeisiin tuomalla myös sosiaali-, mielenterveys- sekä päihde- ja näytteenottopalveluita erikseen sovitusti sote-pisteisiin tai jalkautuen asiakkaan kotiin. Kaksikielisiä palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti väestön tarpeisiin ja huomioimme monikulttuurisuuden. Asiakasohjauksella ja toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Sosiaali- ja terveyskeskukset toimivat väestökeskittymissä alueellisina geriatrian ja ikääntyneiden kuntoutuspalvelujen tuki- ja osaamisyksikköinä. Myös kuntouttavat arviointiyksiköt sijoitamme alueellisesti, mahdollisuuksien mukaan sote-toimipisteiden yhteyteen. Iäkkäiden kotona asumista tukevia palveluja kuten kuntouttavaa päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa tuotamme mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna. Ammattilaiset tuovat sosiaali- ja terveyskeskuksista käsin kotona asumista tukevia palveluita myös sote-pisteisiin ja kotiin. Lisäämme digi- ja etäpalveluita ja vahvistamme monipuolista palvelutarjontaa (mm. sensoriteknologia) sellaisissa palveluissa, joilla voidaan vastata ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja tukea kotona asumista.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Vahvistamme toimitilojen monikäyttöisyyttä ja parannamme niiden käyttöastetta sijoittamalla niihin soveltuvia toimintoja, samalla tehostamme logistiikkaa. Tilojen käytön suunnittelussa tuetaan henkilöstön yhteistyötä yli ammattikuntarajojen. Toimipisteissä on tarvittavat tilat myös liikkuvia ja jalkautuvia palveluita tuottavien ammattilaisten käyttöön. Luovumme huonokuntoisista tiloista, joita ei ole taloudellisesti tai väestön palveluntarpeiden mukaan mielekästä korjata tai kehittää. Huolehdimme toimipisteiden esteettömyydestä ja turvallisuudesta asukkaille ja työntekijöille. Tavoittelemme kumppanuuksia kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa siten että asiakkaat voivat asioida sote-palveluissa muun asioinnin yhteydessä.
Ekologinen kestävyys
Hyödynnämme tehokkaasti olemassa olevia toimitiloja supistamalla kiinteistöalaa, vähentämällä energian kulutusta ja välttämällä uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla. Vähennämme matkustamisen tarvetta tarjoamalla ikääntyneiden tarpeisiin soveltuvia etä- ja lähipalveluja ja kehittämällä ammattilaisille mobiileja työkaluja. Liikkuvissa palveluissa käytämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Sijoitamme toimitiloja pääsääntöisesti muiden palvelujen yhteyteen. Huomioimme toimipisteverkon suunnittelussa asiakastyöhön liittyvät matka-ajat sekä henkilöstön rekrytointiin liittyvät haasteet. Otamme käyttöön digitaalisia palveluja ja sensoriteknologiaa tehostaaksemme työajan käyttöä. Mahdollistamme etätyön siihen soveltuvissa tehtävissä. Kokoamme yhteen ammattilaiset, joilla on erityisosaamista, jotta osaamisen jakaminen, tuki ja konsultaatiot mahdollistuvat.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittävät tieto ja ymmärrys asiakkaiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista. Väestön alueellisesti erilaisten ja ajan mittaan muuttuvien palvelutarpeiden lisäksi huomioidaan monikulttuurisuus toimipisteiden palvelutarjonnassa. Sote-keskuksissa ja -asemilla vahvistetaan perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota myös fyysisesti. Sote-keskuksiin integroidaan erityispalveluja ja erikoissairaanhoidon palveluja, jotka tarpeen mukaan jalkautuvat myös sote-asemille. Joissakin toimipisteissä on tiettyyn asiakasryhmään erikoistunutta osaamista ja palveluita (esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden, ikääntyneiden, tai työikäisten sosiaalipalvelut). Kaksikielisiä palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti väestön tarpeisiin sote-keskuksessa, sote-asemilla ja sote-pisteissä. Asiakasohjauksella ja toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen. Hoidon jatkuvuutta* tukevia omatiimin palveluita tarjotaan sote-keskuksissa ja sote-asemilla, sekä osittain sote-pisteissä. Haavoittuville asiakasryhmille ja paljon palveluita tarvitseville on saatavilla lähipalveluita sote-pisteistä ja -asemista erikseen sovitusti hoidon ja palveluiden jatkuvuus huomioiden. Sote-pisteet tarjoavat jalkautuvana lähipalveluna suppean valikoiman sosiaali- ja terveyspalveluja ja palveluvalikoima voi vaihdella eri sote-pisteissä väestön tarpeiden mukaisesti. Pääsääntöisesti näitä palveluja tuottaa kaikenikäisille asiakkaille sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Lääkäripalveluja on saatavilla pääsääntöisesti etäpalveluna ja osalla sote-pisteissä myös fyysisinä vastaanottoina. Lisäksi voidaan tarjota mielenterveys- ja päihdepalveluja, suun terveydenhuoltoa sekä sosiaalipalveluja työikäisille ja ikääntyneille. Sote-piste voi tarjota etäyhteyden kautta kontaktin sote-keskuksessa tai sote-asemalla työskentelevään ammattilaiseen. Sote-pisteen henkilöstö hoitaa palvelutarpeiden mukaan myös vieridiagnostiikkaa ja näytteenottoa. Sote-pisteellä tehtävät voidaan järjestää kulloinkin tarkoituksenmukaisesti myös tulosalue- ja tulosryhmätasot ylittäen esimerkiksi laajemmat tehtävänkuvat saaristossa. Sote-pisteiksi ei katsota erillistä neuvolaa tai kouluterveydenhuollon palvelupistettä, vaikka ne määritelmällisesti ovat pieniä lähipalvelupisteitä, joissa on saatavilla suppeat sote-palvelut. Sote-piste voi kuitenkin tarvittaessa tuottaa neuvolapalveluja muun palvelun rinnalla.
* Hoidon jatkuvuusmalli : Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti (Omalääkäri 2.0 ja omatiimimalli)
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Vaikka tavoitteena on tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja samoissa toimipisteissä, palveluverkko muodostuu eri tavoin tuotetuista palveluista. Huomioimme palveluverkon kehittämisessä, että merkittävä osa kontakteja edellyttää fyysistä käyntiä. Sote-keskukset sijoittuvat alueellisesti keskitettyinä palveluina väestökeskittymiin, joissa ne toimivat suuren asukasmäärän lähipalveluina. Sote-asemat sijoittuvat keskisuuriin kuntiin ja väestökeskittymiin. Sote-pisteet ovat täydentäviä lähipalveluita ja sijoittuvat pieniin kuntakeskuksiin, saaristoon tai muihin taajamiin. Sote-pistepalveluja on jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa, joissa ei ole sote-keskusta tai sote asemaa. Sote-pisteet ovat avoinna virka-ajan puitteissa 1–5 arkipäivänä viikossa.
Kehitämme liikkuvia palveluja, jotta palvelut ovat mahdollisimman saavutettavia myös kiinteän toimipisteverkon ulkopuolella. Varha tekee yhteistyötä alueen kuntien kanssa, jotta palveluliikenne tukisi osaltaan palvelujen saavutettavuutta.
Niissä tilanteissa, joissa digi- ja/tai etäpalvelu on tarkoituksenmukainen palvelumuoto, järjestetään palvelut näillä tavoin. Tilanteissa, joissa digipalvelut eivät ole tarkoituksenmukainen palvelumuoto, palvelut tuotetaan toimipisteissä tai muilla soveltuvilla tavoilla. Monipuoliset liikkuvat palvelut tarjoavat palveluita kotiin tai asiakkaan tavanomaiseen ympäristöön erityisesti niille, joiden oma liikkuminen tai digitaalisten välineiden käyttö on hankalaa (esimerkiksi ikääntyneet ja muut erityisryhmät, myös lapset, nuoret ja perheet). Aukioloaikojen laajentamista ja joustavuutta myös virka-ajan ulkopuolelle eri toimipisteissä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön liikkuvuutta toimipisteiden välillä lisätään.
Digipalvelut ovat lähipalveluina laajasti käytettävissä kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmille ja ne ovat keskeinen palvelumuoto suurelle joukolle asiakkaita soveltuvissa palveluissa. Puhelimen lisäksi kansalainen saa sähköisen alustan kautta yhteyden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Etävastaanotto tuodaan mahdolliseksi kaikkiin palveluihin, jotka eivät edellytä kasvokkain tapahtuvaa vastaanottoa. Sähköisen asioinnin alusta tarjoaa kansalaisille muun muassa digitaalisia itse- ja omahoidon palveluina hoidon tarpeen arviointia, terveystarkastuksia ja erilaisia valmennuksia vuorokauden ajasta riippumatta. Etäasiointina hoidetaan yli 30 % kaikista perusterveydenhuollon kontakteista. Vuonna 2030 tavoitteena on hoitaa etäpalveluina yli puolet kontakteista.
Tavoitteena on tarjota kiireellisiä ja kiireettömiä fyysisiä vastaanottopalveluja, sähköisiä palveluja ja etävastaanottoja myös virka-ajan ulkopuolella. Laajentamalla suurimpien sote-keskusten ja harkitusti muiden toimipisteiden aukioloaikoja iltaan ja viikonloppuun voidaan tehostaa myös niiden tilankäyttöä.
Sote-keskuspalveluita voidaan edelleen keskittää alueellisesti vain tiettyihin keskuksiin niissä palveluissa, joissa palveluntarve on rajattua ja ammattilaisia vähän. Perustason keskitettyjä palveluja tuotetaan esimerkiksi yliopistollisessa sote-keskuksessa. Myös perheoikeudelliset palvelut sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelu ovat vain muutamaan paikkaan keskitettyjä palveluja.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Vahvistamme toimitilojen monikäyttöisyyttä ja parannamme niiden käyttöastetta sijoittamalla niihin soveltuvia toimintoja. Tilojen käytön suunnittelussa tuetaan henkilöstön yhteistyötä yli organisaatio- ja ammattikuntarajojen. Toimipisteet sisältävät tarvittavat tilat myös liikkuvia ja jalkautuvia palveluita tuottavien ammattilaisten käyttöön sekä tarvittavat tilat opetus- ja tutkimustoiminnalle. Luovumme huonokuntoisista tiloista, joita ei ole taloudellisesti tai väestön palveluntarpeiden mukaan mielekästä korjata tai kehittää. Huolehdimme toimipisteidemme esteettömyydestä sekä turvallisuudesta asukkaille ja työntekijöille. Mahdollistamme etäpalvelujen tuottamisen myös ammattilaisen kotoa käsin tietosuoja ja -turva huomioiden.
Sote-palveluita voidaan järjestää yhdessä kumppaneiden kanssa tarkoituksenmukaisesti suunnitellun muun palvelun yhteyteen esimerkiksi asumispalveluyksiköihin, kuntien tai yritysten tiloihin. Sote-pisteiden tiloja hyödynnetään tehokkaasti eri ammattilaisten käyttöön. Kumppanuuksilla tuetaan myös työntekijän turvallisuutta.
Ekologinen kestävyys
Hyödynnämme tehokkaasti käytössämme olevia toimitiloja, vähennämme energian kulutusta ja vältämme uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla. Vähennämme matkustuksen tarvetta tarjoamalla tarkoituksenmukaisia lähipalveluja sote-pisteissä, asiakkaan tarpeisiin soveltuvia etäpalveluja ja kehittämällä ammattilaisille mobiileja työkaluja. Liikkuvissa palveluissa käytämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Riittävä väestöpohja mahdollistaa joustavasti toimivan moniammatillisen työyhteisön ja edesauttaa työntekijöiden rekrytointia. Sote asemalla lääkäriresurssin tavoitteellinen määrä on vähintään neljä*, jolloin on helpompaa tarjota ammatillista tukea myös vähemmän kokeneille ammattihenkilöille. Tämä parantaa työhyvinvointia ja rekrytointimahdollisuuksia sekä hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Riittävä yksikkökoko on edellytys myös kustannustehokkaalle teknologisen varustelun käytölle. Henkilöstön saatavuus on edellytys palvelujen saatavuudelle. Sote-pisteiden palvelujen jatkuvuutta tuetaan suunnittelemalla niiden sijainti, aukioloajat ja resurssit osana sote-keskusten ja -asemien toiminnan suunnittelua, väestön tarpeet huomioiden. Sote-pisteellä työskentelevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävänkuvat ovat laajoja jolloin myös osaamisvaatimukset ovat laajempia. Urapolkumallilla tuetaan sote-pisteen henkilöstön työn veto- ja pitovoimaa.
* Ryynänen ja Vauramo, 2023. Hyvinvointialueiden seuraava askel
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittää tieto ja ymmärrys asiakkaiden nykyisistä ja tulevista suun terveydenhuollon palvelutarpeista. Palveluverkko tukee yhdenmukaisia toimintatapoja suun terveydenhuollossa, hyvää laatua ja yhdenvertaista saatavuutta.
Suun terveydenhuollon perushammashoidon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti useimmissa sote-keskusten ja -asemien toimipisteissä ja erillisissä suun terveydenhuollon yksiköissä kaikkien ikäryhmien ja muiden erityisryhmien tarpeisiin. Valikoiduissa sote-keskuksissa tarjotaan perustason erikoishammashoitoa ja erityisryhmien vaativaa palvelua.
Hoidon jatkuvuuteen ja integraatioon muiden sote-palveluiden kanssa panostetaan erityisesti sellaisilla asiakkailla, joilla on suun sairauksille altistavia yleisterveydellisiä tai yleistilaan liittyviä tekijöitä ja/tai paljon suun terveyden ongelmia.
Kaksikielisiä suun terveydenhuollon palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti väestön tarpeisiin. Asiakasohjauksella ja toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen. Huomioimme monikulttuurisuuden palvelutarjonnassamme.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Sote-keskukset ja perustason erikoishammashoito sijoittuvat pääsääntöisesti alueellisesti keskitettyinä palveluina alueiden keskuksiin. Perushammashoidon palvelut sijoittuvat keskisuuriin kuntiin ja väestökeskittymiin. Lasten ja nuorten oikomishoidon (erikoishammashoidon) palvelut turvataan lähipalveluna. Lasten ja nuorten suun hoidossa otetaan käyttöön liikkuvia ja jalkautuvia palveluita kouluille. Liikkuvilla palveluilla voidaan tukea palvelutarjontaa alueilla, joissa ei ole kiinteitä toimipisteitä. Ikääntyneiden asumispalveluiden omia ammattilaisia koulutetaan päivittäiseen suun ennaltaehkäisevään hoitoon asumisyksiköissä.
Digitaaliset palvelut ovat käytettävissä soveltuville asiakasryhmille erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Etäpalveluna toteutetaan pienten lasten (1 v) tarkastukset.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Suun terveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen tarvitaan riittävä määrä tarkoitukseen varustettuja työhuonetiloja. Toimintamallina joustava vastaanotto (monihuonemalli) mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja tilankäytön soveltuvissa tilanteissa. Joustavan vastaanoton toimintamalliin tarvitaan vähintään viiden, ihannetilanteessa vähintään kymmenen huoneen hoitola. Tätä pienemmissä toimipisteissä arvioidaan mahdollisuuksia lisätä tilankäytön tehokkuutta kumppanuudella neuvolapalvelujen, varhaiskasvatuksen y.m. kanssa tai käyttää liikkuvia palveluja tuomaan joitakin suun terveydenhuollon peruspalveluja lähipalveluna.
Luovumme huonokuntoisista tiloista, joita ei ole taloudellisesti tai väestön palveluntarpeiden mukaan mielekästä korjata tai kehittää. Huolehdimme toimitilojen esteettömyydestä ja turvallisuudesta sekä asukkaille että työntekijöille.
Ekologinen kestävyys
Hyödynnämme tehokkaasti käytössämme olevia toimitiloja, vähennämme energian kulutusta ja vältämme uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla.
Tarjoamalla asiakkaan ja tämän perheen tarpeisiin soveltuvia etä- ja liikkuvia palveluja vähennämme sekä asiakkaiden että henkilöstön matkustamisen tarvetta. Liikkuvissa palveluissa hyödynnämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Tukipalvelut kuten välinehuolto tukevat kliinistä hoitoprosessia. Kun hoitotoimenpiteet tehdään isommissa toimipisteissä, minimoidaan tarvikekuljetusten ympäristövaikutus. Keskitetyissä toimipisteissä teknologian käyttöaste on korkea ja myös kustannustehokkuus on suurempi. Toimintoja keskitettäessä huomioidaan asiakkaiden liikkumisesta aiheutuva ympäristövaikutus ja prosessien sujuvuus.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Riittävä yksikkökoko mahdollistaa joustavasti toimivan moniammatillisen työyhteisön. Isommissa yksiköissä ammatillinen tuki ja konsultaatioiden saatavuus toteutuvat pieniä yksiköitä paremmin, jolloin myös vaikuttavuus, hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus paranevat. Suuremmissa tiimeissä henkilöstön riittävyys, työn tehokkuus ja työhyvinvointi toteutuvat pieniä yksiköitä paremmin. Tämä vaikuttaa myös rekrytointikykyyn ja esimiestyön toimivuuteen.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Suunnitelmissa otetaan huomioon, että kuntalaiset saavat kohtuullisen asiointimatkan päästä myös suun terveydenhuollon palveluita.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittää tieto ja ymmärrys lasten, nuorten ja perheiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista. Väestön alueellisesti erilaiset ja ajan mittaan muuttuvat palvelutarpeet sekä monikulttuurisuus huomioidaan perhekeskusten palvelutarjonnassa.
Sote-keskuspalvelujen toimipisteverkko tarjoaa alustan yhteensovitetuille perhekeskuspalveluille. Avoterveydenhuollon palvelujen lisäksi avopediatrian palvelut, neuvolapalvelut, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lapsiperheiden sosiaalityö sekä erityistason sosiaalipalvelut kuten lastensuojelu sekä vammaispalvelut jalkautuvat perhekeskuksiin.
Kaksikielisiä palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti väestön tarpeisiin sote keskuksessa, sote-asemilla ja sote-pisteissä. Asiakasohjauksella ja toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Järjestämme lapsiperheiden palveluja lähellä lapsen ja nuoren omaa elinympäristöä. Opiskelijahuollon ja lastenneuvoloiden palvelut tuotetaan lähipalveluna. Perhekeskus jalkautuu verkostomaisesti lähelle asiakkaita yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Perhekeskuksilla on sote-keskusten ja sote-asemien lisäksi omia palvelupisteitä mm. varhaiskasvatusyksikköjen, koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Koulu- ja oppilaitosten verkko ohjaa osaltaan sote-pisteiden palveluverkon rakentumista. Myös sote-pisteet voivat tarvittaessa tuottaa neuvolapalveluja muun palvelun rinnalla. Tarvittaessa käytössä voi olla yhteiskäyttöiset tilat muiden sote-palveluiden kanssa kuten ikääntyneiden palvelupisteet ja työntekijöiden laajemmat tehtävänkuvat esimerkiksi saaristossa.
Digitaaliset, liikkuvat ja kotiin annettavat lähipalvelut palvelevat koko alueellamme. Sähköinen perhekeskus palvelee laajoin aukioloajoin. Kotiin annettavia palveluita ovat esimerkiksi kotipalvelu, perhetyö ja eräät lapsiperheiden sosiaalityön sekä lastensuojelun palvelut.
Keskitämme erityistä osaamista vaativia palveluja yhteen turvataksemme riittävät ja laadukkaat palvelut niitä tarvitseville, mutta tarvittaessa erityisosaaminen jalkautuu lähelle asiakkaita. Tarjoamme perustason lapsiperhesosiaalityön, lastensuojelun sekä perhekeskuksen palveluita sote-asemilla, lisäksi erityistason palveluita tarjotaan alueellisesti keskitettyinä palveluina sote-keskuksissa. Perheneuvolapalvelut ja mahdolliset nuorisoyksiköt (valmistelussa olevat lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksiköt) ovat alueellisesti keskitettyjä.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Fyysinen perhekeskusverkko nojaa suurelta osin Varhan sote-keskusten, sote-asemien ja sote-pisteiden sijainti- ja tilaratkaisuihin. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon tarvitsemat toimitilat turvataan kumppanuudessa kuntien kanssa. Selvitämme mahdollisuudet myös laajempaan yhteistyöhön perhekeskuspalvelujen tuottamiseksi kuntien tiloissa. Huomioimme tilojen käytössä myös muut väestöryhmän kannalta tärkeät kolmannen sektorin kumppanuudet.
Vahvistamme toimitilojen monikäyttöisyyttä ja parannamme niiden käyttöastetta sijoittamalla niihin soveltuvia toimintoja. Tilojen käytön suunnittelussa tuetaan henkilöstön yhteistyötä yli ammattikuntarajojen. Luovumme huonokuntoisista tiloista, joita ei ole taloudellisesti tai väestön palveluntarpeiden mukaan mielekästä korjata tai kehittää. Toimipisteet sisältävät tarvittavat tilat myös liikkuvia ja jalkautuvia palveluita tuottavien ammattilaisten käyttöön. Huolehdimme sote-toimipisteiden esteettömyydestä ja turvallisuudesta asukkaille sekä työntekijöille.
Selvitämme mahdollisuuksia lisätä suurimpien sote-keskusten tilatehokkuutta mm. laajentamalla aukioloaikoja iltaan ja viikonloppuun. Mahdollistamme etäpalvelujen tuottamisen myös ammattilaisen kotoa käsin tietosuoja ja -turva huomioiden.
Tavoittelemme kumppanuuksia kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa siten, että asiakkaat voivat asioida sote-palveluissa muun asioinnin yhteydessä.
Ekologinen kestävyys
Hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevia toimitiloja supistamme kiinteistöalaa, vähennämme energian kulutusta ja vältämme uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla.
Vähennämme asiakkaiden matkustamisen tarvetta tarjoamalla lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin soveltuvia etä- ja lähipalveluja, lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta ja kehittämällä ammattilaisille mobiileja työkaluja. Liikkuvissa palveluissa käytämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Varmistamme toimivan lähijohtamisen ja ammattilaisten keskinäisen tuen. Palvelun jatkuvuus turvataan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa omatiimimallia vastaavalla tavalla. Keskitämme erityisosaamista vaativaa asiantuntijuutta, joka tarvittaessa jalkautuu sote-asemille ja -pisteisiin. Liikkuva työ mahdollistaa palvelujen tuottamisen asiakkaan kannalta joustavasti.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Opiskeluhuoltopalvelujen (perusopetus, toisen asteen opetus) on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa. Opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan perustellusta syystä järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, jos se on tarkoituksenmukaista opiskelijoiden tarpeiden, palvelujen laadun, potilasturvallisuuden taikka muun näihin rinnastettavan syyn perusteella.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittää tieto ja ymmärrys asiakkaiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeita. Väestön alueellisesti erilaiset ja ajan mittaan muuttuvat palvelutarpeet ja monikulttuurisuus huomioidaan toimipisteiden palvelutarjonnassa.
Kaksikielisiä palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti väestön tarpeisiin sote-keskuksessa, sote-asemilla ja sote-pisteissä. Asiakasohjauksella ja toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Palveluverkkoa uudistaessamme huomioimme, että toimintakykyä ylläpitävissä palveluissa tarvitaan myös fyysistä kontaktia. Nämä toiminnot sijoittuvat pääasiassa sote-keskuksiin ja -asemiin. Palvelut, joissa asiakkaiden palvelutarpeet vaativat erityisiä tiloja, välineitä sekä osaamista, keskitetään sote-keskuksiin tai alueellisesti. Sote-asemilla tarjotaan rajatusti lääkinnällisen kuntoutuksen vastaanottopalveluita ja suoravastaanottoa.
Palvelut jalkautuvat ja liikkuvat tarpeen mukaan myös lähelle asiakkaiden arkea. Kotikuntoutuksen palveluita tarjotaan liikkuvana palveluna niille asiakkaille, joille se on tarkoituksenmukaisin palvelumuoto. Uudistamme apuvälinepalveluita tarjoamalla keskitettyjä asiantuntijapalveluita sote-keskuksissa sekä apuvälinepalveluita ja neuvontaa lähipalveluina myös sote-asemilla ja sote-pisteissä. Sähköisiä palvelukanavia kehitetään aktiivisesti.
Kehitämme palveluiden saatavuutta yhdistämällä fyysisiä, digitaalisia- ja etäpalveluita sekä tarjoamalla suoravastaanottoa myös laajennetuin aukioloajoin. Lisäämme digi- ja etäpalvelua niihin terapiapalveluihin, jotka eivät edellytä ammattilaisen ja asiakkaan fyysistä läsnäoloa. Kannustamme ja tuemme asiakkaita digitaalisten seuranta- ja omahoitomateriaalien turvallisessa hyödyntämisessä.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Huomioimme fysio-, toiminta- ja puheterapian erityistarpeet tilaverkoston uudistamisessa. Toimintakykyä ylläpitävien palveluiden tilojen erityistarpeista johtuen palvelut ovat pääosin keskitetty sote-keskuksiin. Huolehdimme, että tilat ovat tarkoitukseen soveltuvia ja että asiakkaiden laadukkaat palvelut toteutuvat tilojen, niiden varustelun sekä välineistön osalta.
Kehitämme ryhmämuotoisia palvelumuotoja ja niitä tukevia tiloja yhteistyössä muiden kumppanien kanssa. Hyödynnämme tilankäytön synergiaetuja sairaalapalveluiden kanssa ja tiivistämme lasten terapioiden ja perhekeskuspalveluiden yhteistyötä. Selvitämme mahdollisuuksia lisätä toimipisteiden tilatehokkuutta mm. laajentamalla aukioloaikoja iltaan ja viikonloppuun.
Kotikuntoutuksen tilojen sijoittaminen kotihoidon yhteyteen lisää moniammatillista yhteistyötä, asiakkaiden palvelun laatua sekä vahvistaa kuntouttavan hoitotyön toteutumista.
Ekologinen kestävyys
Hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevia toimitiloja supistamme kiinteistöalaa, vähennämme energian kulutusta ja vältämme uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla.
Vähennämme matkustuksen tarvetta tarjoamalla asiakkaan tarpeisiin soveltuvia etäpalveluja ja kehittämällä ammattilaisille mobiileja työkaluja. Liikkuvissa palveluissa käytämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Varmistamme toimivan lähijohtamisen ja ammattilaisten keskinäisen tuen. Keskitämme erityisosaamista vaativaa asiantuntijuutta, joka tarvittaessa jalkautuu sote-asemille ja -pisteisiin. Liikkuva työ mahdollistaa palvelujen tuottamisen asiakkaan kannalta joustavasti. Riittävä yksikkökoko on edellytys myös kustannustehokkaalle varustelulle.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti, mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittää ymmärrys asiakkaiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista. Väestön alueellisesti erilaiset ja ajan mittaan muuttuvat palvelutarpeet ja monikulttuurisuus huomioidaan toimipisteiden palvelutarjonnassa.
Kaksikielisiä palveluja tarjotaan kaksikielisen väestön tarpeen mukaisissa toimipisteissä. Asiakasohjauksella ja toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Palveluverkko muodostuu eri tavoin tuotetuista palveluista. Väestökeskittymiin sijoittuva sote-keskukset toimivat suuren asukasmäärän lähipalveluina. Sote-asemat puolestaan sijoittuvat keskisuuriin kuntiin ja väestökeskittymiin. Sote-keskuksissa ja -asemilla toteutetaan perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden fyysistä integraatiota, mikä on otettava huomioon toimitilojen suunnittelussa. Sote-pisteet tarjoavat jalkautuvana lähipalveluna suppean valikoiman työikäisten sosiaalipalveluja. Työikäisten sosiaalipalveluita voidaan tarjota myös muissa toimipisteissä, joiden palveluvalikoima vaihtelee alueen väestön tarpeiden mukaisesti. Tietyt erityispalvelut keskitetään alueellisesti vain joihinkin toimipisteisiin.
Kehitämme liikkuvia palveluja, jotta palvelut ovat mahdollisimman saavutettavia myös kiinteän toimipisteverkon ulkopuolella lähellä asiakkaita ja heidän arkeaan. Monipuoliset liikkuvat palvelut tarjoavat palveluita kotiin tai asiakkaan tavanomaiseen ympäristöön erityisesti niille, joiden oma liikkuminen tai digitaalisten välineiden käyttö on hankalaa (esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sekä sosiaalisesti vajaakuntoiset).
Niissä tilanteissa, joissa digi- ja/tai etäpalvelu on tarkoituksenmukainen palvelumuoto, järjestetään palvelut näillä tavoin. Sähköisen asioinnin alusta tarjoaa asiakkaille neuvontaa ja yhteyden sote-palveluihin. Sosiaaliohjausta ja -neuvontaa voidaan antaa myös etävastaanotoilla.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Vahvistamme toimitilojen monikäyttöisyyttä ja parannamme niiden käyttöastetta. Tilojen käytön suunnittelussa tuetaan henkilöstön yhteistyötä yli ammattikuntarajojen, esimerkkinä työikäisten sosiaalipalvelujen yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Toimipisteet sisältävät tarvittavat tilat myös liikkuvia ja jalkautuvia palveluita tuottavien ammattilaisten käyttöön.
Luovumme huonokuntoisista tiloista, joita ei ole taloudellisesti tai väestön palveluntarpeiden mukaan mielekästä korjata tai kehittää. Huolehdimme toimipisteiden esteettömyydestä sekä turvallisuudesta asukkaille ja työntekijöille.
Mahdollistamme etäpalvelujen tuottamisen myös ammattilaisen kotoa käsin tietosuoja ja -turva huomioiden.
Tavoittelemme kumppanuuksia kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa siten, että asiakkaat voivat asioida sote-palveluissa muun asioinnin yhteydessä.
Ekologinen kestävyys
Hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevia toimitiloja supistamme kiinteistöalaa, vähennämme energian kulutusta ja vältämme uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla. Vähennämme matkustamisen tarvetta tarjoamalla asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia etä- ja lähipalveluja ja kehittämällä ammattilaisille mobiileja työkaluja. Liikkuvissa palveluissa hyödynnämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Tiimityö ja liikkuva työ mahdollistavat palvelujen tuottamisen asiakkaan kannalta joustavasti.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Palvelu- ja toimipisteverkon muodostamista määrittää tieto ja ymmärrys asiakkaiden nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista. Väestön alueellisesti erilaiset ja ajan mittaan muuttuvat palvelutarpeet ja monikulttuurisuus huomioidaan toimipisteiden palvelutarjonnassa.
Tarjoamme moniammatillisia mielenterveys- ja päihdepalveluita sote-keskuksissa, sote-asemilla ja sote-pisteissä aikuisille ja ikääntyneille, kun taas perhekeskukset vastaavat lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista. Mielenterveys- ja päihdepalvelut jalkautuvat sote-keskuksista tarvittaessa sote-asemille ja -pisteisiin tuoden tiettyyn asiakasryhmään erikoistunutta osaamista. Vahvistamme päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja työikäisten sekä ikääntyneiden sosiaalipalvelujen yhteensovittamista.
Kaksikielisiä palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti väestön tarpeisiin sote-keskuksissa, sote-asemilla ja sote-pisteissä. Asiakasohjauksella ja toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Palveluverkko muodostuu eri tavoin tuotetuista palveluista.
Liikkuvat palvelut tarjoavat kasvokkain annettavia palveluja myös kiinteän toimipisteverkon ulkopuolella. Digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähipalveluina laajasti käytettävissä (digimielenterveysklinikka) ja tarjoavat omahoidon välineitä vuorokaudenajasta riippumatta sekä hoidon tarpeen arviointia, ohjausta ja neuvontaa.
Keskitettyjä, erityistä osaamista vaativia yhteisiä palvelupisteitä ovat selviämisasemahoito ja laitosvieroitushoito sekä asumispalveluiden arviointiyksiköt. Päiväkeskustoimintaa järjestetään alueellisesti keskitettynä toimintana.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Vahvistamme toimitilojen monikäyttöisyyttä ja parannamme niiden käyttöastetta. Tilojen käytön suunnittelussa tuetaan henkilöstön yhteistyötä yli organisaatio- ja ammattikuntarajojen. Toimipisteet sisältävät tarvittavat tilat myös liikkuvia ja jalkautuvia palveluita tuottavien ammattilaisten käyttöön.
Luovumme huonokuntoisista tiloista, joita ei ole taloudellisesti tai väestön palveluntarpeiden mukaan mielekästä korjata tai kehittää. Huolehdimme sote-toimipisteiden esteettömyydestä ja turvallisuudesta mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaille ja työntekijöille sekä asukkaille.
Mahdollistamme etäpalvelujen tuottamisen myös ammattilaisen kotoa käsin tietosuoja ja -turva huomioiden. Tavoittelemme kumppanuuksia kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa siten, että asiakkaat voivat asioida sote-palveluissa muun asioinnin yhteydessä.
Ekologinen kestävyys
Hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevia toimitiloja supistamme kiinteistöalaa, vähennämme energian kulutusta ja vältämme uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla.
Vähennämme matkustamisen tarvetta tarjoamalla asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia etä- ja lähipalveluja, lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta ja kehittämällä ammattilaisille mobiileja työkaluja. Liikkuvissa palveluissa käytämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Moniammatillisen tiimin riittävä koko lisää poissaolojenkin sattuessa tiimin työn joustavuutta ja palvelutarjonnan jatkuvuutta. Liikkuva työ mahdollistaa palvelujen tuottamisen asiakkaan kannalta joustavasti.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Panostamalla matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin vähennetään raskaampien palveluiden tarvetta ja otetaan huomioon palveluverkon suunnittelussa.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Mielenterveyden hoito sekä päihde- ja riippuvuushoito tulee järjestää monimuotoisesti. Tämä tarkoittaa sairaala- ja avosairaanhoidon lisäksi esimerkiksi liikkuvia ja potilaan kotiin vietäviä palveluita. Potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon toimiva kokonaisuus.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Vammaiset asiakkaat saavat heidän tarpeitaan vastaavia perustason sosiaali- ja terveyspalveluita sote-keskuksissa, sote-asemilla ja sote-pisteissä sekä jalkautuvina palveluina lähellä heidän kotiaan ja asumispalveluitaan. Huomioimme monikulttuurisuuden. Kaksikielisiä palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti väestön tarpeisiin. Palvelut annetaan asiakkaan käyttämällä kielellä. Keskitetyt vammaispalveluyksiköt tarjoavat vaativia palveluja kielelliset oikeudet huomioiden ja vahvistavat yhteistyötään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asiakasohjaus pyritään toteuttamaan yhden luukun periaatteella. Toimipisteiden kielellisellä profiloinnilla varmistetaan, että asiakas löytää kulloinkin tarpeidensa mukaisen palvelun ja palvelupisteen.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Tuomme asiakastapaamisia asiakkaiden arkisiin ympäristöihin toimistojen sijaan. Viemme palveluja kotiin ja asumispalveluihin silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tuemme asiakkaiden omatoimista asiointia sote-toimipisteissä. Päivätoimintapalveluja järjestetään kaksikielisesti asiakkaan lähiympäristöön tai muuten saavutettavana. Asiakkaat voivat halutessaan hyödyntää virtuaalista päivätoimintaa.
Mahdollistamme digipalveluiden käytön kaikille niille, joille se on soveltuva palvelumuoto. Vastaamme asiakkaiden toiveisiin digitaalisten palvelujen lisäämisestä.
Keskitämme vaativan vammaishoidon palvelut Varhan tasolla hoidon laadun, henkilöstön saatavuuden ja toiminnan kestävyyden turvaamiseksi. Keskittämällä huolehdimme siitä, että ympärivuorokautisia palveluita tarjoavat yksiköt ovat riittävän suuria turvaamaan hoidon laadun ja turvallisuuden. Varhan vaativilla ruotsinkielisillä vammaispalveluilla pystytään tarvittaessa vastaamaan muiden hyvinvointialueiden palvelutarpeeseen.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Toimistotilojen tarpeen vähentyessä hyödynnämme yhteisiä tiloja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Tilojen käytön suunnittelussa tuetaan henkilöstön yhteistyötä yli ammattikuntarajojen. Toimipisteet sisältävät tarvittavat tilat myös liikkuvia ja jalkautuvia palveluita tuottavien ammattilaisten käyttöön.
Huolehdimme toimipisteiden esteettömyydestä sekä turvallisuudesta asukkaille ja työntekijöille. Huomioimme asumispalveluiden tilojen kehittämisessä niiden kodinomaisuuden. Luovumme huonokuntoisista tiloista, joita ei ole taloudellisesti tai väestön palveluntarpeiden mukaan mielekästä korjata tai kehittää.
Kehitämme tilojen yhteiskäyttöä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Ekologinen kestävyys
Hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevia toimitiloja supistamme kiinteistöalaa, vähennämme energian kulutusta ja vältämme uudisrakentamista. Tarvittava korjaus- ja uudisrakentaminen tehdään ekologisesti kestävällä tavalla.
Keskitämme eri asiakasryhmien asumispalveluita kokonaisuuksiksi, joissa voimme tehostaa tukipalveluihin liittyvää logistiikkaa.
Vähennämme matkustamisen tarvetta tarjoamalla asiakkaan tarpeisiin soveltuvia etäpalveluja ja ammattilaisille mobiileja työkaluja. Liikkuvissa palveluissa hyödynnämme vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Kehitämme palveluasiointiliikennettä yhteistyössä kuntien kanssa.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Kehitämme uusia ympärivuorokautisen hoidon ja asumispalveluiden yksikköjä niin, että palveluiden laatu ja turvallisuus voidaan turvata kustannustehokkaasti. Yksiköiden pääasiallinen tavoitekoko on 12–15 asukaspaikkaa. Sijoittamalla toimipisteitä lähelle toisiaan helpotamme asiantuntijatyön ja ammatillisen tuen saatavuutta sekä turvallisuutta.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitämme mahdollisuudet luopua Varhan käyttöön soveltumattomien ja tarpeettomien tilojen omistuksesta ja vuokrasopimuksista viipymättä. Luovumme kiinteistöistä, joiden palvelut voidaan tarjota tarkoituksenmukaisesti mutta kustannustehokkaammin muissa yksiköissä tai muilla tuotannon tavoilla.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Väestön palvelutarpeet – asiakaslähtöisyys, kielelliset oikeudet ja integraatio
Määrittelemme vuodeosastojen kapasiteetin ja palveluverkon väestön palvelutarpeita vastaavaksi kattamaan niin perustason akuuttihoidon ja kuntoutuksen kuin vaativamman hoidon tarpeet. Joillakin vuodeosastoilla on keskitettyä erityisosaamista tiettyjen asiakasryhmien erityistarpeisiin.
Toimipisteiden muutoksissa huolehditaan riittävän palvelukapasiteetin säilymisestä sekä potilasturvallisuudesta ja palvelun hyvästä laadusta.
Sovitamme sairaalahoidon palvelut yhteen asumispalvelujen ja kotihoidon kanssa toimivaksi palveluketjuksi kaikille asiakas- ja ikäryhmille. Kotisairaalapalvelun osuutta perustason sairaalapalveluissa kasvatetaan. Riittävät ja tasavertaiset ruotsinkieliset palvelut turvataan.
Palvelujen saavutettavuus – väestökeskittymät ja luonnolliset asiointisuunnat
Kotisairaalapalveluja tulee olla asukkaiden saatavilla kaikkien kuntien alueella. Vuodeosastopalveluja tulee olla saatavilla asukkaiden omalla alueella seudullisina palveluina. Perustason vuodeosastopalvelut tuotetaan sote-keskusten, lähisairaaloiden ja tarvittaessa sote-asemien yhteydessä. Sijoittamalla tarvittavat vuodeosastot suurimpiin taajamiin saadaan hyvä saavutettavuus ja voidaan hyödyntää olemassa olevaa julkista liikennettä sekä luonnollisia asiointisuuntia. Perustason vuodeosastopalveluihin liittyvissä muutoksissa arvioidaan vaikutukset sote-keskuspalvelujen ja ikääntyneiden asumispalvelujen toimipisteisiin.
Kiinteistön kunto, turvallisuus ja kumppanuudet tilankäytössä
Huolehdimme toimipisteiden turvallisuudesta asukkaille ja työntekijöille (turvajärjestelyt, kiinteistön kunto, paloturvallisuus). Turvataksemme hoidon laadun toimimme käyttötarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Sairaalatoiminnan muutoksen myötä osastohoidossa on entistä vaativampia potilaita. Varmistamme heidän turvallisuutensa päivittäin saatavilla olevalla lääkäriresurssilla, erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuudella sekä diagnostiikka- ja päivystyspalveluilla. Käyttötarkoitukseen soveltuvissa ja turvallisissa tiloissa toimivat sairaalapalvelut ovat osa varautumistamme. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan jatkuvuuden turvaaminen kaikissa turvallisuuden tilanteissa.
Ekologinen kestävyys
Hyödynnämme olemassa olevia tiloja silloin kun niiden muut toiminnalliset vaatimukset toteutuvat.
Henkilöstön saatavuus ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö
Sairaalapalvelut suunnitellaan hyödyntämään henkilöstöresurssit ja olemassa olevat tukipalvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti. Samalla hyödynnetään asutuskeskusten kyvykkyyttä tarjota työvoimaa.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma: käytössä olevan kiinteistöpinta-alan vähentäminen
Vuodeosastojen kiinteistöpinta-alan vähentäminen on osa Varhan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa. Pyrimme luopumaan huonokuntoisista tai palvelutuotannoltaan haavoittuvista vuodeosastoista, mikäli se on korvaavan palvelun, henkilöstön saatavuuden, palveluiden laadun ja talouden kannalta perusteltua. Pyrimme irtautumaan Varhan käyttöön soveltumattomista tiloista. Kasvatamme Varhan käyttöön jäävien tilojen käyttöastetta sijoittamalla niihin muita soveltuvia toimintoja.
Lain ja viranomaisten asettamat velvoitteet
Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.