Perhehoidon tuki
Oikein rakennetut ja kohdennetut perhehoitajien tukipalvelut hyödyntävät etenkin perhehoitoon sijoitettua lasta.
Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Perhehoidon tukeen sisältyvät sekä perhehoitoon sijoitetulle että perhehoitajalle ja hänen perheelleen suunnattu tuki.
Ensisijainen vastuu tuen järjestämisestä on sijoittavalla hyvinvointialueella. Yhteistyön sujuminen perhehoitajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kesken on olennaista koko perhehoidon onnistumisen ja erityisesti oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tuen järjestymisen kannalta.
Kotikäynnit ovat osa sosiaalityön ja perhehoidon yhteistyötä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee kotikäynnin vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin, kokonaistilanteesta riippuen. Kotikäynnillä sosiaalityöntekijä tapaa kaikkia perheenjäseniä.
Kotikäyntien lisäksi muita yhteydenottoja (sähköposti, puhelut, neuvottelut) on vuodessa vähintään neljä. Asiakassuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Sen pohjalta tarkistetaan myös toimeksiantosopimus.
Tarpeen mukaan myös perhehoitoyksikön sosiaalityöntekijä osallistuu sijoituksen jälkeiseen tukityöskentelyyn ja neuvotteluihin.
Sijoittava hyvinvointialue nimeää perhehoitajalle jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijän, joka Varhassa on perhehoitoyksikön perhehoidon sosiaaliohjaaja. Perhehoitoyksikön sosiaaliohjaajien työskentely keskittyy perhehoitajan vahvaan tukemiseen, minkä avulla vaikutetaan sijoitetun lapsen/nuoren hyvinvointiin sekä sijoituksen laatuun.
Perhehoidon ohjaus on jaoteltu neljään vaiheeseen:
- sijoituksen alkuvaiheen tiivis perheohjaus
- ylläpitovaiheen perheohjaus
- haastavan vaiheen perheohjaus
- päättyvän sijoituksen perheohjaus.
Perhehoitajien tapaamisten ja yhteydenpidon määrään vaikuttaa sijoituksen vaihe ja tarvetta vastaava ohjaustuki. Tiheimmillään haastavissa vaiheissa tapaamisia on viikoittain, kun taas ylläpitovaiheessa tapaaminen neljästi vuodessa voi olla riittävä tuki. Jokaiselle perhehoitajalle tehdään tukisuunnitelma, jonka toteutumisesta ja päivityksestä huolehditaan yhteistyössä.
Perhehoitajille järjestetään hyvinvointialueen toimesta vähintään kaksi maksutonta täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Koulutuspäivistä informoidaan perhehoitajia myös sähköpostin kautta.
Mentorointi on kokeneen ja työiältään vanhemman työntekijän antamaa asiantuntija-apua nuoremmalle ja työuransa alkuvaiheessa olevalle työntekijälle, esimerkiksi perhehoitajalle. Mentori voi ohjata ja tukea sijaisperhettä myös erilaisissa kriisitilanteissa.
Mentorisuhde kestää 6kk – 1 vuosi. Ennen toiminnan alkamista tehdään toiminnalle suunnitelma ja sopimus käytännön järjestelyistä.
Perhehoitajille järjestetään tarpeenmukaista työnohjausta, jolla tuetaan hoito- ja kasvatustyötä sekä perhehoitajan jaksamista ja voimavaroja erilaisten tehtävän kautta nousevien kysymysten, kokemusten ja tunteiden jäsentämisen kautta. Työnohjaus on oman perhehoitajuuden tutkimista, arviointia ja kehittämistä, jota ohjaa työnohjaajakoulutuksen hyväksytysti suorittanut työnohjaaja.
Työnohjauksia pyritään järjestämään ensisijaisesti ryhmämuotoisena, mikä mahdollistaa myös vertaistuen.
Vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sekä käydään läpi joskus hankaliakin perhehoidon arjen tilanteita. Vertaisryhmässä perhehoitajat saavat tilaisuuden oppia toistensa kokemuksista, lisätä ammattitaitoaan ja vahvistaa voimavarojaan.
Perhehoitajat kohtaavat tehtävässään monia haasteellisia ja vaikeita asioita. Vertaisryhmässä kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus vaikeilta tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista.
Ihan iholla -kasvuryhmän tavoitteina on lisätä tietoisuutta omasta vanhemmuustyylistä suhteessa sijoitetun lapsen tarpeisiin ja sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksista tämän päivän sijaisvanhemmuuteen.
Kasvuryhmässä annetaan tietoa myös terapeuttisesta vanhemmuudesta ja työvälineitä tunteiden ja kokemusten puheeksi ottamiseen, nimeämiseen ja tunnetaitojen työstämiseen lapsen/nuoren kanssa.
Hyvinvointialue voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon joko perhehoitajan tai sijaishoitajan kotona. Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä ajalta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Sijaishoitaja voi järjestyä perhehoitajan tai sijoitetun lapsen läheisverkostosta sekä toisen perhehoitajan kautta.
Päätoimisille perhehoitajille järjestetään mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi. Terveys- ja hyvinvointitarkastukset järjestetään tarvittaessa myös muille kuin päätoimisille perhehoitajille, jos perhehoitajalla ei ole oikeutta muutoin työterveyshuollon palveluihin.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kirjoittaa yksilökohtaisen maksusitoumuksen julkiseen terveydenhuoltoon.