Länkstig
- Hem
- Tjänster
- Mentalvårds- och missbrukartjänster
-
Usein kysyttyjä kysymyksiä - päihde- ja mielenterveyspalveluiden sanasto
Usein kysyttyjä kysymyksiä - päihde- ja mielenterveyspalveluiden sanasto
Täältä löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja termeihin päihde- ja mielenterveyspalveluista.
Aivojen tasavirtastimulaatio on Depression käypä hoito -suosituksen mukainen, lievän tai keskivaikean masennustilan tai masennusjakson hoitomuoto, jonka rinnalla voidaan tarvittaessa käyttää myös lääkkeitä tai psykososiaalista hoitoa.
Aivojen tasavirtastimulaatiosta käytetään myös nimitystä ”myssyhoito”, koska siinä uimalakin kaltaisen myssyn avulla saadaan hoitoon kuuluva tasavirta johdettua stimulaattorista elektrodeja pitkin oikeisiin kohtiin otsalle.
Hoidossa pyritään aktivoimaan aivojen toista otsalohkoa ja vaimentamaan samanaikaisesti toista, yliaktiivista otsolohkoa. Yksi hoitokerta kestää 30 minuuttia. Hoitoa toteutetaan viitenä päivänä viikossa 4–6 viikon ajan. Ensimmäinen hoitokerta toteutetaan terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa mielenterveys- ja päihdeyksikössä. Terveydenhuollon ammattihenkilö opettaa potilaalle hoidon oikeaoppisen toteutuksen ensimmäisen hoitokerran yhteydessä, minkä jälkeen potilas voi toteuttaa hoidon itse kotona oman aikataulunsa mukaan. Viimeinen hoitokerta toteutetaan jälleen hoitopaikassa.
Aivojen tasavirtastimulaatiolla on vain vähän haittavaikutuksia, joista tavallisin on hoidon aikainen lievä pääsärky tai epämiellyttävä tunne elektrodien kiinnityspaikoissa.
Digimielenterveysklinikka tarjoaa perusterveydenhuollon tasoisia mielenterveyspalveluita Varhan asukkaille etäpalveluna. Ensimmäinen kontakti digimielenterveysklinikalle on yleensä puheluna ja sen jälkeiset käynnit videovastaanottoina.
Digimielenterveysklinikka tarjoaa mm. ohjattua omahoitoa, lyhytterapiaa ja lyhytpsykoterapiaa sekä mielen hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa.
Digimielenterveysklinikalla työskentelee sairaanhoitajia, psykologeja ja lääkäreitä.
Etävastaanotto tarkoittaa vastaanottokäynnin toteuttamista siten, että potilas ja terveydenhuollon ammattilainen eivät ole samassa tilassa, mutta ovat kuitenkin reaaliaikaisesti yhteydessä video- tai puhelinyhteyden avulla.
Etävastaanotot toteutetaan ensisijaisesti videovastaanottona. Saat videovastaanottoa varten linkin sähköpostiisi tai tekstiviestinä. Videovastaanotto edellyttää vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoidossa käytetään hoidon suunnittelussa ja hoitotuloksen arvioinnissa apuna itsearviointilomakkeita, joilla potilas itse arvioi omaa kulloistakin vointiaan. Saat terveydenhuollon ammattilaiselta aina ohjeet lomakkeiden täyttöön. Usein voinnin arvioinnissa ja seurannassa käytetään useampaa kuin yhtä lomaketta.
Jos tarvitset apua päihteiden käytön pysäyttämiseen, voi olla, että ensimmäiseksi tarvitset katkaisuhoitoa eli päihdevieroitushoitoa.
Katkaisuhoito eli "katko" on lyhytaikaista hoitoa, jolla pyritään saamaan päihteiden käyttö poikki turvallisesti ja mahdollisimman lievillä sivuoireilla. Katkaisuhoito keskittyy fyysisiin vieroitusoireisiin. Siihen kuuluu yleensä lääkehoitoa, joka helpottaa oloa ja estää vaaralliset vieroitusoireet.
Katkaisuhoito laitoksessa kestää alkoholin käytön osalta noin 3–5 päivää ja huumausaineiden osalta noin 14 päivää. Hoito on luottamuksellista ja perustuu siihen, että olet hoidossa vapaaehtoisesti.
Katkaisuhoito harvoin riittää yksin päihderiippuvuudesta toipumiskeinoksi, vaan sen tarkoitus on katkaista päihteiden käyttö ja lievittää vieroitusoireita. Tärkeää on, että sinut ohjataan katkaisusta jatkohoitoon.
Terveydenhuollon ammattilainen voi sopia vastaanottokäynnin sijasta kotikäynnin potilaan luokse, kun se on tarpeellinen hoidon toteuttamiseksi tai kotona tehtävän kuntoutuksen vuoksi. Kotikäyntejä ei pääsääntöisesti tehdä sen vuoksi, että potilaalla on vaikeuksia saapua vastaanotolle, vaan tällöin vaihtoehtona on etävastaanotto.
Kognitiivinen lyhytterapia (KLT) on terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan väliseen yhteistyösuhteeseen ja kohdeoireen hoitoon soveltuviin menetelmiin perustuva 5–10 käyntikerran hoito.
Kognitiivisen lyhytterapian hoito-ohjelma soveltuu ahdistuneisuuden, paniikkioireiden, sosiaalisen jännittämisen, masennuksen, riippuvuuksien, unettomuuden ja kriisien hoitoon.
Kognitiivinen lyhytterapia on tavoitteellista, potilaan kanssa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin kohdentuva hoitoa, jossa erilaisin menetelmien ja käytännön harjoitteiden avulla pyritään potilaan mielenterveyden tietouden ja itsetuntemuksen vahvistumiseen. Hoitoa voidaan toteuttaa lähi- ja etävastaanottoina.
Opioidikorvaushoito on opioidiriippuvuuden lääkkeellistä ja psykososiaalista hoitoa. Korvaushoidossa pyritään vaikuttamaan elämäntapoihin ja tukemaan päihteettömyyteen. Hoidossa opioidiriippuvuuden sosiaalisia ja terveyshaittoja vähennetään korvaamalla laiton, kroonistunut opiaattien käyttö valvotusti annosteltavalla opioidilla, kuten buprenorfiinilla tai metadonilla.
Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluissa voidaan osana hoitojaksoa arvioida kuntoutuspsykoterapian tarvetta ja soveltuvuutta silloin, kun työikäisen (16–67 v.) potilaan työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista.
Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (WHO 2013)
Mielenterveyden haasteet ovat tavallisia ja niitä kohtaa lähes jokainen jossakin vaiheessa elämäänsä. Mielenterveyden haasteisiin liittyvät oireet voivat ilmetä myös somaattisina oireina, joiden syy on aina hyvä selvittää.
Jos läheisen mielenterveyteen liittyvät asiat herättävät huolta, kannattaa asia ottaa läheisen kanssa rohkeasti puheeksi.
Kaiken hoidon perustana on omahoito, jolla tarkoitetaan hoitoa, jota potilas toteuttaa itsenäisesti. Omahoito voi olla terveydenhuollon ammattilaisen kanssa yhdessä suunniteltua, tai pohjautua muusta luotettavasta lähteestä saatuihin ohjeisiin, esim. www.mielenterveystalo.fi.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushäiriöissä omahoidon keskeisiä sisältöjä ovat mm. säännöllinen liikkuminen, riittävä lepo, terveellinen ravinto, päihteiden riskikäytön välttäminen, riittävä sosiaalinen kanssakäyminen ja mielihyvää tuottavien toimintojen sisällyttäminen arkeen.
Omahoitoon voit saada tukea myös kolmannen sektorin toimijoilta sekä Arkeen Voimaa -ryhmistä. Ammattilaisen tukemana ja ohjauksessa toteutuvaa omahoitoa kutsutaan ohjatuksi omahoidoksi.
Päihdekuntoutus pyritään yleensä järjestämään ensisijaisesti avohoitona, mutta sinulle sopiva tapa etsitään yhdessä kanssasi. Joissakin tilanteissa vaihtoehtona on kuntoutus laitoksessa.
Päihdekuntoutus laitoksessa sisältää monenlaisia kuntoutustapoja ja menetelmiä, esimerkiksi yksilöterapiaa, ryhmäterapiaa ja yhteisöhoitoa.
Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisen todellisuuden taju pettää.
Psykoosi voi ilmetä aistiharhoina, jolloin henkilö aistii jotain sellaista, jota oikeasti ei ole olemassa ulkoisessa maailmassa, esim. kuulee ääniä, joilla ei ole ulkoista lähdettä. Psykoosiin voi liittyä myös harhaluuloja, jotka ovat epätosia ajatuksia, joiden oikeellisuudesta henkilö on kuitenkin täysin vakuuttunut ja joista hän pitää kiinni vastakkaisesta todistusaineistosta huolimatta. Psykoosi voi ilmetä myös ajattelutoimintojen häiriöitä, kuten ajatusten katkeamisena, väliin tunkevina ajatuksina tai ajatusten hajanaisuutena.
Psykoosisairauksia ovat esimerkiksi skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö sekä akuutti ja ohimenevä psykoottinen häiriö. Psykoottisia jaksoja voi liittyä myös masennukseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Psykoosi voi joskus aiheutua myös aivojen rakennetta tai sähköistä toimintaa vaurioittavista aivosairauksista, kuten aivokasvaimesta tai dementiasta.
Psykiatri on psykiatriaan erikoistunut lääkäri eli psykiatrian erikoislääkäri. Psykiatria erikoisalana on erikoistunut mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, diagnosoimiseen, hoitamiseen ja kuntoutukseen.
Psykiatrian erikoislääkärit hoitavat pääsääntöisesti täysi-ikäisiä potilaita, kun taas nuorisopsykiatrian erikoislääkärit 13–22-vuotiaita ja lastenpsykiatrit 0–12-vuotiaita potilaita.
Psykiatri voi toimia potilasta hoitavana lääkärinä avohoidossa tai vuodeosastolla, tai olla konsultoiva lääkäri, joka auttaa hoitavaa lääkäriä potilaan hoidossa.
Psykologi on ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen, jonka tehtäväkenttänä päihde- ja mielenterveyspalveluissa on tuoda psykologista asiantuntijuuttaan moniammatilliseen työskentelyyn. Psykologit toteuttavat psykologista arviointia ja tutkimuksia sekä erilaisia keskustelumuotoisia interventioita.
Sanalla psyykkinen viitataan ihmisen mielen toimintaan liittyviin asioihin.
Riippuvuussairaus on krooninen neurobiologinen sairaus, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi päihdyttävistä aineista tai mielihyvää tuottavista toiminnoista. Sairaudelle on ominaista riippuvuutta aiheuttavan aineen/toiminnan jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö/tekeminen riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista.
Perustason päihde- ja mielenterveyspalveluissa toteutetaan ennalta ehkäiseviä ja hoidollisia ryhmähoitoja. Palveluissamme käytettävät, näyttöön perustuvat ryhmähoidot soveltuvat hoitomuodoksi useisiin tavallisimpiin mielenterveyden haasteisiin. Ryhmämuotoisessa hoidossa omien kokemusten jakaminen ja vertaistuki muodostavat keskeisen hoidollisen elementin.
Ryhmähoito voidaan toteuttaa läsnä- tai etäryhmäkäynteinä.
Sairaanhoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tehtäväkenttänä päihde- ja mielenterveyspalveluissa on osallistua potilaan moniammatilliseen arviointiin ja hoitoon. Sairaanhoitaja voi arvioida hoidontarvetta, toteuttaa interventioita ja lääkehoitoa.