Toimintakykypoliklinikka terveydenhuollon ammattilaisille
Varhan toimintakykypoliklinikalla hoidamme pääasiassa työikäisiä potilaita, joiden keskivaikea-vaikea-asteisiin pitkittyneisiin kehon oireisiin ei ole hoidosta huolimatta löytynyt helpotusta.
Lähetekoodi: Tyks sisäinen lähete
Laitoskoodi 95186 YSOTEK
TTY (Toimintakykypoliklinikka)
Erikoisala: 98 Yleislääketiede
Lähetteessä edellytettävät tiedot:
- potilaan puhelinnumero ja osoite ja hoitavan lääkärin yhteystiedot
- suostumus sähköiseen asiointiin
- oireiden kuvaus ja kesto sekä niistä aiheutuva haitta
- päihdeanamneesi (alkoholi, tupakka, muut päihteet)
- akuutti päihdeongelma on vasta-aihe poliklinikalle lähettämiselle
- ajokortin luokka ja ajokyvyn arvio
- potilaan sosiaalinen anamneesi, työmarkkinatilanne ja kuormittavat tekijät
- potilaan motivaatio kuntoutukseen
- tämänhetkinen toimintakyky, apuvälineiden tarve sekä liikunta-anamneesi
- väsymyspotilailta (CFS/post covid) vähintään 2 viikon unipäiväkirja (löytyy esim. mielenterveystalo.fi), unianamneesi ja lyhyt unikysely.
- onko merkittävästi oirekuvaan myötävaikuttavat tilat kuten kipu, mielenterveydenhäiriöt sekä unettomuus hoidettu?
- eri erikoisaloilla tehdyt riittävät selvitykset ja tutkimukset
- peruslaboratoriokokeet tulisi olla otettu (esim. pvk, crp, la, na, k, krea, alat, afos, ca-ion, tsh, t4v, p-gluk, ferrit), täydentävät tutkimukset (esim. ekg, thx, ANAAb, CK, korsol) tilannekohtaisesti
- kattava status ja nykylääkitys
- kokeillut hoitointerventiot, kuntoutus, tukitoimet ja niiden vaste
- potilaan nykyiset keinot pärjätä oireiden kanssa
Poliklinikka keskittyy kuntoutukseen ja siksi verikokeita tai muita kliinisiä tutkimuksia ei poliklinikan kautta oteta.
Huom! Toimintakykypoliklinikka ei ole pääasiallinen hoitava taho.
Poliklinikalta ei aloiteta CFS:n/post covidin kokeellisia lääkehoitoja.
Pitkittyneillä kehon oireilla viitataan toiminnallisiin häiriöihin, mukaan lukien pitkittyneet väsymys- ja uupumusoireet. Kyseessä on hermoston säätelyn häiriö, joka voi aiheuttaa
- fyysisiä oireita, esimerkiksi kipu tai huimaus
- elimistön normaalin toiminnan häiriintymistä, esimerkiksi ärtyvä suoli
- häiriöitä liikkeeseen tai tuntoaistiin liittyviin prosesseihin, esimerkiksi toiminnalliset neurologiset oireet tai
- yleisvointiin, esimerkiksi uupumus.
Toiminnalliset oireet ovat väestössä yleisiä, ja niitä on joskus meillä kaikilla stressaavissa tilanteissa tai kuormittavassa elämäntilanteessa (esimerkiksi ”stressivatsa”.) Toiminnallinen häiriö kehittyy, kun nämä oireet pitkittyvät ja alkavat haitata elämää ja toimintakykyä. Oireet ovat todellisia ja niiden kehittyminen pohjautuu aivojen oppimis- ja uhantunnistusmekanismeihin. Kyseessä ei siis ole luulosairaus tai potilaan itselleen aiheuttamat oireet.
Pitkittyneissä kehon oireissa on todettu samanlaisia keskushermoston herkistymiseen ja pitkäaikaiseen hälytystilaan liittyviä mekanismeja kuin kroonisessa kivussa. Pitkittyneiden kehon oireiden taustalla on altistavia tekijöitä, kuten perinnölliset tekijät ja kuormittavat elämänkokemukset. Oireilun laukaisevana tekijänä voi toimia esimerkiksi tulehdus, vamma tai stressaava elämäntilanne. Pitkittynyttä oireilua ylläpitäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi oireet itsessään, niiden laukaisema huoli ja toivottomuus, muut fyysiset ja psyykkiset sairaudet, masennus- ja ahdistusoireet ja toimintakyvyn laskusta seuranneet ongelmat työssä ja toimeentulossa.
Näihin tekijöihin pyrimme vaikuttamaan poliklinikan tarjoamalla kuntoutuksella. Kuntoutuksen keinoja ovat muun muassa hermoston epätarkoituksenmukaisen hälytystilan rauhoittaminen ohjatuilla harjoitteilla, oireiden uhkamerkityksen vähentäminen ja haitallisen välttämiskäyttäytymisen purku, liitännäissairauksien hyvä hoito, ylläpitäviin tekijöihin vaikuttaminen ja esteiden raivaaminen kuntoutumisen tieltä. Kuntoutus perustuu kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoihin ja oireiden biopsykososiaaliseen selitysmalliin.
Kuntoutumisen kannalta tärkeää on potilaan oma motivaatio ja valmius hyväksyä oirekuvan toiminnallinen luonne. Oireiden taustalla olevia syitä ei useinkaan voi poistaa eikä oireista pääse eroon myöskään niitä laukaisevia tekijöitä välttelemällä. Oireista toipuminen paraneminen tai ainakin oireiden vähentäminen vaatii usein huomion suuntaamisen kuntoutumiseen oireiden syyn etsimisen sijaan.
Pitkittyneiden kehon oireiden hoitoa ja kuntoutusta tutkitaan paljon, ja uutta tietoa tulee jatkuvasti.
Koulutusta
HUS toiminnallisten häiriöiden Teams-työtilassa joka kuun viimeinen ke koulutusta toiminnallisista häiriöistä, ilmoita itsesi listalle, yhteyshenkilö [email protected]
Toiminnalliset häiriöt
- Pitkäaikaisten ja häiritsevien kehollisten oireiden nettiterapia, mielenterveystalo.fi
- Pitkittyneiden kehon oireiden omahoito-ohjelma
- PSHVA toiminnalliset sairaudet -hoitoketju
- Mielen hyvinvointi, harjoituksia (Suomen Mielenterveys ry)
- Työterveyslaitos: Kun kroppa sanoo seis –potilasohje (artikkelin lopussa)
- Mielenterveystalo.fi ammattilaisten puolella toiminnallisten häiriöiden hoito-opas
- Toiminnalliset neurologiset oireet (neurosymptoms.org)
- HUS:n valtakunnallinen Toiminnallisten häiriöt -meeting kerran kuussa
Tapaamiset tarkoitettu Sote-alan ammattilaisille, uudet jäsenet ovat tervetulleita, liittymispyynnöt osoitteeseen [email protected]
Fibromyalgia
Väsymysoireet
- Uupumuksen omahoito-ohjelma
- Pirha pitkittyneen covid-19- oireiston toimintamalli
- Filhan tuottama sähköinen Koronasta kuntoon –polku
Krooninen väsymysoireyhtymä
Post covid
- Tays pitkittyneen covid-19-oireiston toimintamalli
- Filhan tuottama sähköinen Koronasta kuntoon -polku
Materiaaleja
- Serenen materiaalit: Serenen materiaalit / Serene Resources (mielenterveysseurat.fi)
- CSI-kysely: PRIDE – Dallas (pridedallas.com)
- Beightonin kriteerit: Assessing Joint Hypermobility - The Ehlers Danlos Society (ehlers-danlos.com)
- Kehollisen ahdistuksen hallinnan tehtävälomakkeet ja harjoitevideot - Digimieli - Helsingin kaupunki