Toimintakykypoliklinikan opas potilaalle
Tältä sivulta löydät tietoa toiminnallisista häiriöistä, toimintakykypoliklinikan palveluista sekä sen moniammatillisesta tiimistä.
Tutustu potilasohjeeseen: Kun kroppa sanoo seis -potilasohje (pdf 710,37 KB)
Tietoa koronan pitkittyneistä oireista, niistä toipumisesta ja kuntoutumisesta: Koronasta kuntoon – Löydä oma polkusi (hyvakysymys.fi)
Toiminnallisella oireella tarkoitetaan oiretta, jolle ei löydy lääketieteellisissä tutkimuksissa ruumiillista tai psykiatrista syytä. Oireita aiheuttavat elimistön normaalia voimakkaammat fysiologiset vasteet kuormitustekijöille. Oireet ovat väestössä yleisiä, ja niitä on joskus meillä kaikilla stressaavissa tilanteissa tai kuormittavassa elämäntilanteessa. (Esim. ”stressivatsa”.) Toiminnallinen häiriö kehittyy, kun nämä oireet pitkittyvät ja alkavat haitata elämää ja toimintakykyä. Oireet ovat todellisia ja niiden kehittyminen pohjautuu aivojen oppimis- ja uhantunnistusmekanismeihin. Kyseessä ei siis ole luulosairaus tai potilaan itselleen aiheuttamat oireet.
Toiminnallisissa häiriöissä on todettu samanlaisia keskushermoston herkistymiseen ja pitkäaikaiseen hälytystilaan liittyviä mekanismeja kuin kroonisessa kivussa. Toiminnallisten häiriöiden taustalla on altistavia tekijöitä, kuten perinnölliset tekijät ja kuormittavat elämänkokemukset. Häiriön laukaisevana tekijänä voi toimia esim. tulehdus, vamma tai stressaava elämäntilanne. Pitkittynyttä häiriötä ylläpitäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi oireet itsessään, niiden laukaisema huoli ja toivottomuus, muut fyysiset ja psyykkiset sairaudet, masennus- ja ahdistusoireet ja toimintakyvyn laskusta seuranneet ongelmat työssä ja toimeentulossa. Näihin tekijöihin pyrimme vaikuttamaan poliklinikan tarjoamalla kuntoutuksella. Kuntoutuksen keinoja ovat mm. hermoston epätarkoituksenmukaisen hälytystilan rauhoittaminen ohjatuilla harjoitteilla, oireiden uhkamerkityksen vähentäminen, liitännäissairauksien hyvä hoito, ylläpitäviin tekijöihin vaikuttaminen ja esteiden raivaaminen kuntoutumisen tieltä. Kuntoutus perustuu kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoihin ja oireiden biopsykososiaaliseen selitysmalliin. Kuntoutus voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena.
Kuntoutumisen kannalta tärkeää on potilaan oma motivaatio ja valmius hyväksyä oirekuvan toiminnallinen luonne. Oireiden taustalla olevia syitä ei useinkaan voi poistaa eikä oireista pääse eroon myöskään niitä laukaisevia tekijöitä välttelemällä. Häiriöstä paraneminen tai ainakin oireiden vähentäminen vaatii usein huomion suuntaamisen kuntoutumiseen oireiden syyn etsimisen sijaan.
Toiminnallisten häiriöiden hoitoa ja kuntoutusta tutkitaan paljon, ja uutta tietoa tulee jatkuvasti.
Post covid (long covid)
Post covid, josta käytetään myös nimityksiä long covid tai pitkäkestoinen covid, on akuutin koronavirusinfektion jälkitila, joka kehittyy osalle koronaviruksen sairastaneista. Määritelmällisesti post covid –diagnoosi voidaan tehdä, kun oireet ovat jatkuneet yli 3 kk eikä oireille ole todettu muuta selittävää syytä. Oireet voivat jatkua akuutista covid-taudista tai ilmetä viiveellä. Oireet ovat usein aaltoilevia. Aktiivista virusta ei ole tutkimuksissa todettu jäävän elimistöön covid-taudin jälkeen. Covid-infektio on kuitenkin elimistölle suuri rasitus, jonka jälkeen hermosto voi jäädä ylivirittyneeseen tilaan. Osa oireista liittyy tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston toiminnan häiriintymiseen. Yleisimpiä oireita ovat uupumus ja PEM- oireet (post-exertional malaise eli rasituksen jälkeinen oireiden paheneminen), hengenahdistus, kognitiivisten toimintojen häiriöt, unihäiriöt ja lihaskivut. Osalla on myös ahdistuneisuutta tai mielialaoireita. Post covidin ennuste on hyvä, sillä suurin osa potilaista paranee tai toimintakykyä heikentävät oireet lievittyvät kuukausien aikana sairastumisesta.
CFS
CFS eli krooninen väsymysoireyhtymä on sairaus, jonka keskeisimpiä oireita ovat yli 6 kk kestänyt syvä uupumus, huono rasituksen sieto ja psyykkisen tai fyysisen rasituksen jälkeinen oirekuvan huomattava paheneminen (PEM-oireet). Monilla potilailla myös pystyasennossa oleminen aiheuttaa oireita, jotka pahenevat, kun sydän ja verenkiertoelimistö sopeutuvat makuuasentoon. Oireilun aaltoilu on tyypillistä oireyhtymälle. Ei tiedetä tarkalleen, mistä CFS johtuu. Taustalla on epäilty mm. autonomisen hermoston ja immunologisen järjestelmän toiminnan häiriötä, mutta oireyhtymää voidaan selittää myös toiminnallisen häiriön näkökulmasta. Toiminnallisella häiriöllä tarkoitetaan keskushermoston epätarkoituksenmukaista toimintaa, esim. suhteettoman voimakkaita reaktioita ärsykkeisiin. Teorioita on esitetty myös solujen energia-aineenvaihdunnan häiriöistä ja neuroendokriinisistä mekanismeista. Mikään yksittäinen teoria ei kokonaan selitä oireyhtymää. Vaikka oireet ovat haastavia ja pitkäaikaisia, niin monilla ne kuitenkin lieventyvät vuosien kuluessa, ja osa paranee kokonaan. Lapsilla ja nuorilla ennuste on aikuisia parempi.
Krooniseen väsymysoireyhtymään ja post covidiin ei ole tällä hetkellä olemassa parantavaa hoitoa, mutta kuntoutuksesta on usein potilaille apua. Moniammatillisella kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan etenkin tahdosta riippumattoman hermoston oireisiin ja tukemaan arjen toimintakykyä mm. toiminnan jaksottamisella ja oman rasitusikkunan huomioinnilla sekä pitkällä tähtäimellä rasituksen siedon parantamisella. Kuntoutus on yksilöllistä ja keinot suunnitellaan tavoitteiden mukaan.
Toimintakykypoliklinikalla hoidamme toiminnallisia häiriöitä ja väsymysoireita (CFS/post covid) ja suunnittelemme potilaalle yksilöllisiä kuntoutusmuotoja yhdessä potilaan kanssa. Teemme jokaisen potilaan tilanteesta perusteellisen kartoituksen, jonka jälkeen laadimme suunnitelman kuntoutuksesta, johon voi kuulua yksilö- tai ryhmäkuntoutusta. Kuntoutuksen toteuttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja psykologi. Voit tarvittaessa saada neuvontaa esim. toimeentuloon tai ammatilliseen kuntoutukseen liittyen.
Hoitovastuu ja pääasiallinen vastuu sosiaalivakuutusjärjestelmän edellyttämistä lausunnoista, perushoidosta ja hoidon jatkuvuudesta säilyy perustason hoitavalla lääkärillä, mutta tarvittaessa teemme lausunnot esim. Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tai muulle tarpeelliseksi katsotulle taholle. Hoitojakson jälkeen teemme yhdessä kanssasi jatkosuunnitelman ja otamme yhteyttä tarvittaviin tahoihin suunnitelman toteuttamiseksi.
Tiimiin kuuluvat yleislääketieteen erikoislääkärit, projektikoordinaattori, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, kuntoutusohjaaja ja osastonsihteeri.