Yksinäisyyden kanssa ei pidä jäädä yksin

On enemmän kuin todennäköistä, että tulee parempi aika. Se, että on tässä hetkessä yksinäinen, ei tarkoita, että niin olisi aina. 

-Toivon että jokainen jaksaisi luottaa siihen. Kaikki vaikeimmatkin tunteet menevät ohi, vaikka siihen on vaikea uskoa silloin, kun on synkkää, kuraattori Maiju Bergdahl lohduttaa.

Bergdahl työskentelee toisen asteen oppilaitoksessa ja kohtaa arjessaan yksinäisiä nuoria. Pitkään jatkunut yksinäisyys vääristää minäkuvaa ja aiheuttaa masentuneisuutta sekä ahdistusoireita. Moni kokee tilanteen muuttamisen vaikeaksi, mutta konkreettisten harjoitusten avulla itsetuntoa ja sosiaalisuutta voi rakentaa uudelleen. 

-Jokaiselle on yhtä tärkeää kuulua porukkaan ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Vaikka joku vaikuttaa itsevarmalta, väitän, että siellä on myös epävarmuuden tunteita. Et ole ainoa, Bergdahl vakuuttaa.

Huomaa hyvä

-Silloin kun taustalla on kiusaamiskokemuksia, pelkää usein lähestyä muita oman ikäisiä. Sen kanssa teemme eniten töitä, Bergdahl avaa. On vaikeaa uskoa olevansa hyvä tyyppi, jos on saanut aina negatiivista peiliä muilta. 

On kuormittavaa, jos tulkitsee jokaista liikettä, sanomista ja elettä siltä pohjalta, että se liittyy jotenkin itseen. Bergdahlin mukaan ihmiset lisäksi lukevat toisiaan todella usein väärin.

- Jos me emme pysähdy ajatukseen, syöksymme tunteeseen. Ja sitten se vaikuttaa suoraan omaan toimintaan, esimerkiksi eri tilanteiden tai ihmisten välttelynä.

Bergdahl kehottaa kokeilemaan ajatusleikkiä, jossa negatiivisten ajatusten pulpahtaessa pyrkii muuttamaan ne positiivisiksi.

- Ajatukset voivat olla ihan siellä toisessa ääripäässä ja ne ovat tietyllä tavalla ihan yhtä totta, koska ne ovat vain ajatuksia.

Viisi vinkkiä minäkuvan vahvistamiseen:

1. Pysähdy omiin ajatuksiin. Miten tulkitsen muita? Onko mieleen tullut negatiivinen ajatus totta, onko sille perusteluita? Jos perusteluita ei ole, ajatus ei todennäköisesti ole tosi. Yritä sitten kääntää ajatus positiiviseksi.

2. Luo tietoisesti positiivisia ajatuksia ja lähesty tilanteita myönteisesti. Ihminen uskoo omia ajatuksiaan, käytä niitä siis viisaasti. Uskalla ajatella itsestäsi kivoja asioita.

3. Päätä pieniä tavoitteita. Katso ihmisiä silmiin, lähetä viesti, kysy voitko tulla mukaan lounaalle. Jokainen onnistuminen vahvistaa.

4. Vähennä somea. Jos huomaat vertaavasi itseäsi jatkuvasti muihin tai sinulle tule huono fiilis muiden julkaisuista, on parempi lopettaa seuraaminen tai vähentää selailua.

5. Tee asioita, joista nautit.  Mistä sinulle tulee hyvä mieli? Opettele laittamaan itsesi etusijalle ja mieti millaisia asioita haluat arkeesi.
 

Vastuu kuuluu kaikille

Kiusaaminen ja yksinäisyys eivät ole ilmiöitä, jotka koskettavat vain yhtä tai kahta. Jokaisella on ryhmässä oma rooli. Hiljainen hyväksyminen on yhtä lailla osallistumista tilanteeseen ja ulkopuolelle jättäminen on yksi kiusaamisen haavoittavampia muotoja.

Kiusaamisesta tulee aina kertoa luotettavalle aikuiselle, kuten opettajalle tai kuraattorille. 

-Täytyisi muistaa ajatella myös muita. Ei voi keskittyä vain siihen, että omat asiat ovat hyvin. Kaikki ovat vastuussa porukasta, Bergdahl muistuttaa.

Jos näkee, että joku ryhmästä on yksin ja tosi hiljainen, niin häntä täytyy yrittää ottaa mukaan. Monesti yksinäiset henkilöt pyrkivät peittämään yksinäisyyttään esimerkiksi puhelinta selailemalla tai sanomalla, että heitä ei haittaa olla yksin. 

-Nämä ovat usein suojamekanismeja. Kannattaa silti lähestyä ja osoittaa, että ympärillä olevat ihmiset välittävät, Bergdahl sanoo.

Tunteet puheeksi kodeissa

Jokaisen vanhemman tulisi keskustella pienestä pitäen lasten kanssa kiusaamisesta ja muiden tunteista. Tunnetaidot vaikuttavat siihen, miten lapset ja nuoret suhtautuvat heihin, jotka jäävät yksin. 

-Vanhempien asenne vaikuttaa paljon, onko näistä asioista puhuttu kotona, onko eläydytty toisen asemaan, Berghdal kuvailee.

Kun porukassa on useita empaattisia lapsia tai nuoria, ryhmästä muodostuu turvallisempi tila kaikille. 

Bergdahl toivoo, että aikuiset uskaltaisivat näyttää esimerkkiä ja puuttua rohkeammin nähdessään myös toisten lasten välillä kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä. 

Omien tunteiden sanoittamista on hyvä vahvistaa vielä teini-ikäisenkin kanssa, vaikka keskustelut jäisivät yksipuolisiksi. 

-Kannattaa olla sinnikäs ja osoittaa, että olen täällä, silittää vaikka selkää. Nuoret ovat vielä hukassa itsensä kanssa ja tarvitsevat vahvistusta, vaikka sanoisivat itse muuta, Bergdahl kertaa.

Monesti parhaat keskustelut tulevat iltaisin. Bergdahl kannustaa pysähtymään heti, kun nuorelta tulee jokin signaali, että hän haluaisi kertoa jotain. Tilanne voi mennä nopeasti ohi. Herkässä iässä oleva nuori voi tulkita, että hänen asiansa ei kiinnosta, jos keskustelua lykätään ja myöhemmin avautuminen vaikeutuu.

On hyvä pitää mielessä, että aina nuori ei halua puhua huoltajalleen. Silloin kannattaa kannustaa kuraattorin juttusille. 

Huoltaja, heräsikö huoli?  Tunnista nämä merkit

Jos lapsi tai nuori ei halua kouluun tai välttelee koulusta puhumista, on hyvä selvittää, mistä on kyse.

Alakuloisuus, itkuisuus tai jokin selvä muutos käytöksessä ovat merkkejä siitä, että kaikki ei ole hyvin.

Lapsella tai nuorella voi olla univaikeuksia, vatsakipua, päänsärkyä. Myös fyysiset kivut ja säryt voivat kieliä, että taustalla on kiusaamista tai yksinäisyyttä.

Artikkeli on osa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Satakunnan hyvinvointialueen yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kampanjaa. Kuraattori Maiju Bergdahl työskentelee Pohjanmaan hyvinvointialueella.