Vaikuttavuusfoorumi käynnistyi Varhan ja Turun yliopiston yhteistyönä

Vaikuttavuustapahtuma 27. maaliskuuta oli alkusysäys eri alojen asiantuntijoiden yhteen tuomiselle.

– Vaikuttavuusfoorumimme tuo yhteen henkilöitä ja saamme aikaan ideoita, jotka voivat levitä koko Suomeen, Varhan johtaja Tarmo Martikainen (kuvassa vasemmalla) avasi.

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen (kuvassa oikealla) osoitti salin seinällä kuvaa nobelisti Stefan Hellistä, joka teki keksintönsä Turussa. Vieressä on kuva lääkintöneuvos Sakari Alhopurosta.

– Hell ja Alhopuro edustavat vaikuttavuutta, tietoa, jolla on merkitystä. Vaikuttavuutta on myös se, että opiskelijat osaavat toimia tulevassa ammatissaan. Toivon, että vaikuttavuudella on paikka sydämessä meillä kaikilla, Hänninen sanoi.

Varhan johtajaylilääkäri Pirjo Mustonen kertoi tulevista johtajakoulutuksista sekä pyöreän pöydän keskusteluista, joihin kutsuttiin osallistujia mukaan.

Lapsiin panostaminen vaikuttaa eniten

Professori André Sourander kertoi oppineensa Kolumbian yliopistossa taloustieteen nobelisti James Heckmanilta, että yhteiskunnassa kannattaa panostaa lapsiin. Etenkin lapsiin, joilla on häiriökäytöstä, on yksi tehokkaimpia tapoja vähentää yhteiskunnan menoja.

Sourander on tutkimusryhmineen tutkinut lapsikohortteja jo 30 vuoden ajan. Tutkimuksessa on ollut 6000 osallistujaa, joita on pisimmällään seurattu 45 ikävuoteen asti. Tulokset osoittavat, että lasten varhaiset käytöshäiriöt liittyvät vaikeuksiin aikuisena.

– Tutkimustulosten perusteella on identifioitu tapahtumia, jotka merkitsevät kansanterveydellisiä haasteita. Tiedon perusteella voimme tarjota tukitoimia tietylle ryhmälle, Sourander kertoi.

Esimerkkinä tutkitusti vaikuttavasta menetelmästä hän kertoi Voimaperheet-ohjelmasta, jossa 5000:ta lasta on seurattu kahden vuoden ajan. Malli on levinnyt koko Suomeen ja ulkomaille.

– Intervention vaikutuksesta vanhemmat oppivat taitoja, mikä johtaa siihen, että lasten käytösoireet vähenivät. Lapsista 80 prosentilla oireet vähenivät, mutta 12 prosentilla lisääntyivät. Malli ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta osoittaa perheet, jotka tarvitsevat muita keinoja, Sourander kuvasi.

Voimaperheet on esimerkki toiminnasta, josta on hyötyä perheille, tutkimukselle ja palvelujärjestelmälle.

– Suuri joukko perheitä saa tutkittua interventiota, tutkimus saa aineistoa ja palvelujärjestelmä kehittyy, hän sanoi.

Mistä lisää vaikuttavuutta?

Vaikuttavuustapahtuman juonsi toimittaja Sakari Sirkkanen. – Miten vaikuttavuutta pitäisi parantaa, hän kysyi paneelikeskustelijoilta, jotka edustivat eri tieteenaloja.

Varhan arviointiylilääkäri Minna Marttila-Vaara toi esiin talouden näkökulman: mitä hoito saa maksaa?

– Vaikuttavuuteen liittyy vaikeita kysymyksiä. Esimerkiksi kalliiden lääkkeiden tulosten kriittinen tarkastelu, mitä saataisiin kalliiden lääkkeiden hinnalla aikaan toisaalla? Vaikuttavuuden seuranta pitää olla punaisena lankana koko palveluketjussa, hän linjasi.

Työelämäprofessori Hanna Tiirinki sosiaalitieteiden laitokselta peräänkuulutti monialaista toimintaa. Vaikuttavuutta pitää selvittää asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta, paraneeko ihmisen elämänlaatu.

– Asiakkaalta pitäisi saada tietoa, mikä tuottaa arvoa potilaalle. Esimerkiksi palataanko työelämään, vähenevätkö lasten huostaanotot? Puhutaanko potilaan kanssa vaikuttavuudesta: mitkä ovat hänen tavoitteensa, hän kysyi.

Tyksin syöpäklinikan ja pääkeskuksen palvelualuejohtaja Tero Soukka nosti esiin yhteisen tavoitteen ja koulutuksen merkityksen.

– Asiantuntijat pitää saada näkemään, mikä yhteinen tavoite, muuten voi kehittyä osaoptimointia. Vaikuttavuusajattelu tulee omaksua erikoistumiskoulutuksessa, hän sanoi.

Kirjallisuustieteiden ja kirjoittamisen professori Hanna Meretoja lisäisi humanistista sisältöä lääkäreiden koulutukseen. Tieteiden välinen vuoropuhelu palvelee asiakasta ja potilasta.

– Vaikuttavuus ei tarkoita vain, että tekniseen ongelmaan on tekninen ratkaisu. Humanistiset tieteet tutkivat merkityksiä, terveyden ja sairauden näkökulmia tai minkälaisia puhetapoja liittyy esimerkiksi syöpään. Vakava sairaus muuttaa ihmisen kokemusmaailmaa, hän kuvasi.

Myös virologian professori (emeritus) Ilkka Julkunen nosti esiin lääkäreiden koulutuksen.

– Hyvä koulutus heijastuu vaikuttavana työelämään. Tutkimuksessa on tärkeää, että tutkimme terveyden ja ihmiskunnan kannalta merkittäviä asioita, esimerkiksi pandemian aikana alettiin seurata rokotteen vaikutusta ja tuottaa tietoa yhteiskunnan käyttöön, hän sanoi.

Hän myös toivoi tavoitteeksi, että kaikki yliopistosairaalan potilaat kuuluvat kliiniseen tutkimukseen.

Vaikutus antaa merkitystä 

Professori Sanna Salanterä hoitotieteen laitokselta kertoi Varhan ja yliopiston vaikuttavuuskyselystä, johon saatiin 111 vastausta.

– Sillä, mitä itse tekee, pitää olla merkitystä. Pidämme tärkeänä, että omasta työstä jää jälki ja sillä on arvoa yhteiskunnalle. Toiminnan pitää olla tavoitteellista. Haluaisimme kuulla enemmän positiivista palautetta, Salanterä kertoi tuloksista.