Umpilisäketutkimus uuteen vaiheeseen Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksella

Professori, ylilääkäri Paulina Salmisen (kuvassa) johtama tutkimussarja on muuttanut käsityksen taudista, jonka leikkaushoito on maailman yleisin kirurginen toimenpide.

– Tämän rahoituksen turvin pääsemme toteuttamaan tutkimussarjamme neljättä vaihetta. Nyt vertaamme kaksoissokkoutetusti antibioottia ja lumelääkettä polikliinisessä hoidossa. Tutkimuksella pystymme luotettavasti määrittelemään antibioottien roolin lievemmän umpilisäkkeen hoidossa, Salminen sanoo. 

Tutkimus selvittää, tarvitaanko lievemmässä umpilisäkkeen tulehduksessa lainkaan antibiootteja vai voidaanko potilaat hoitaa oireenmukaisesti. Toinen tutkimuskysymys on, voidaanko potilaat hoitaa lähes kokonaan ilman sairaalahoitoa.

– Vertaamme tablettimuotoista lumelääkettä ja tablettiantibioottihoitoa siten, että potilaat lähtökohtaisesti voisivat kotiutua jo päivystyksestä, Salminen kertoo.

Salmisen johtamassa APPAC-tutkimussarjassa saatua aiempaa, alustavaa tulosta tutkitaan nyt isommalla otoksella.

– Pilottitutkimuksessamme lievää tautimuotoa sairastavista antibioottia saaneet ja lumelääkettä saaneet paranivat yhtä hyvin. Näyttää siis siltä, että lievä umpilisäkkeen tulehdus voi parantua jopa itsestään, hän toteaa.

Lievä ja vaikea tulehdus eri tauteja

Yksi APPAC-tutkimussarjan perusajatuksista ja tuloksista on ollut, että umpilisäkkeen tulehduksessa on kysymyksessä kaksi eri tautia eli vaikea ja lievä tulehdus. Olennaista on erottaa nämä tautimuodot toisistaan ja pystyä luotettavasti sekä poissulkemaan vaikeampi tautimuoto ja samalla diagnosoimaan lievempi umpilisäketulehdus. Suurin osa tulehduksista on lieviä.

Tarkalla diagnostiikalla poissuljetaan vaikeampaa umpilisäketulehdusta sairastavat potilaat.

– Heidän tautinsa vaatii lähes aina kiireellisen umpilisäkkeen poistoleikkauksen, Paulina Salminen sanoo.

Jo laajasti saatavissa olevalla tietokonetomografiakuvauksella pystytään selvittämään, onko kyseessä lievempi vai leikkausta vaativa tautimuoto. Myös tässä potilasta halutaan säästää ja siksi tarvittavaa sädeannosta tutkitaan.

– Potilaalle on tärkeää mahdollisimman vähäinen säderasitus. Näyttää siltä, että myös matalaa sädeannosta käyttävällä kuvantamisella pystymme erottamaan lievät ja vaikeat tulehdukset, hän kertoo.

Merkittävältä taholta tuki kliiniselle tutkimukselle

Paulina Salminen on iloinen huippututkimukseen suunnatusta ERC-rahoituksesta, joka on hyvin kilpailtu.

– Tämä on todellakin melko poikkeuksellista ja hienoa koko tutkimusryhmälle. Nyt saamme hyvin tehtyä laajaksi suunnitellun tutkimuksemme, hän sanoo.

Kliininen tutkimus vaatii monivaiheisen lupaprosessin läpikäymisen ja kontrolloidun toteutuksen. Tällä varmistetaan potilasturvallisuus. Tutkimukseen osallistuu yhteensä yhdeksän sairaalaa Suomessa. Osallistumista tarjotaan potilaille, joilla todetaan lievempi umpilisäketulehdus.

Tutkimus muuttaa hoitoa

Paulina Salminen lähti ennakkoluulottomasti kyseenalaistamaan umpilisäketulehduksen vakiintunutta hoitokäytäntöä yli kymmenen vuotta sitten. Jo ensimmäinen APPAC-tutkimus hätkähdytti maailmaa: suurin osa lievemmistä umpilisäketulehduksista paranee hyvin antibiootilla.

– Potilas säästyy mahdollisesti tarpeettomalta leikkaukselta, mikä on iso asia potilaalle ja säästää merkittävästi myös yhteiskunnan varoja, Salminen toteaa.

Arvostettu tiedelehti JAMA valitsi Salmisen tutkimusryhmän ensimmäisen APPAC-tutkimuksen(Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) yhdeksi vuosikymmenen 10 vaikuttavimmasta tutkimuksesta.

APPAC-tutkimus on tehty Turku-vetoisesti, mutta saanut laajan huomion. Salminen on aktiivisesti mukana maailmanlaajuisessa tutkijoiden yhteisössä, jonka tavoitteena on kansainvälisellä yhteistyöllä edistää standardoitua diagnostiikkaa ja eri hoitovaihtoehtojen optimaalista käyttöä.