Ruotsinkielinen luentoilta houkutteli salin täyteen väkeä

Kauimpaa puhujaksi saapui professori Camilla Lindholm Helsingin yliopistosta. Hän puhui dementiasta, kielestä ja kommunikaatiosta ja korosti tarvetta miettiä, miten puhua dementoituneille ihmisille. Pitää miettiä, että puhuu selkeästi ja hitaasti, mutta ei myöskään liian hitaasti. Dementoituneiden kanssa pitäisi puhua aikuisten kieltä eikä vauvakieltä. Hiljaisuudelle on myös jätettävä tilaa ja henkilölle on annettava aikaa vastata kysymyksiin.  

Kuolleisuuden erot suomen- ja ruotsinkielisten välillä 

Professori Sakari Suominen Turun yliopistosta tutkii ruotsin- ja suomenkielisten suomalaisten välisiä terveyseroja. Ruotsinkielisillä on arviolta pidempi elinajanodote kuin suomenkielisillä. Ruotsinkieliset miehet elävät keskimäärin 2,5 vuotta pidempään kuin suomenkieliset miehet ja naisilla ero on noin vuosi ruotsinkielisten naisten hyväksi. Suomisen mukaan hän ei tutki aihetta asettaakseen suomenruotsalaisia jalustalle, vaan on enemmänkin kiinnostunut niistä sosiologisista ja kulttuurisista syistä, jotka voivat olla terveyserojen taustalla. Suomisen mukaan ruotsinkielisillä on osallistavampi kulttuuri, mikä voi olla yksi syy terveyserojen taustalla.  

Kyltit ovat muuttuneet kaksikielisemmiksi sairaalamäellä Turussa 

FT Eveliina Tolvanen on erikoistutkija Turun yliopiston Pohjoismaisten kielten laitoksella. Tutkimuksessaan hän on yhdessä kollegoidensa kanssa tarkastellut Tyksin opasteita. Hän on vertaillut A-sairaalan opasteita verrattuna Majakkasairaalaan. Osa opasteista on vain suomeksi, osa on kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi, ja osa on kolmella kielellä, johon on lisätty englanti. Kielilain mukaan viranomaisten, kuten Varsinais-Suomen hyvinvointialue, tulisi tehdä opasteet kahdella kansalliskielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Varha onnistuu tässä varsin hyvin, mitä tulee Tyksinmäen sairaaloihin. Se on ajan myötä parantunut, joten vuonna 2022 valmistuneen Majakkasairaalan opasteet ovat lähes kokonaan kaksikieliset, kun taas 1930-luvulla rakennetussa A-sairaalassa on enemmän pelkästään suomenkielisiä opasteita. Vielä on paljon itse tehtyjä lappuja ja painettuja opasteita, jotka on tehty vain suomeksi. Ne on yleensä tarkoitettu vain henkilökunnalle, mutta monissa tapauksissa ne näkyvät myös asiakkaille ja vierailijoille.  

Ruotsinkielinen työryhmä aloittaa työnsä Tyksin nuorisopsykiatrialla 

Erikoislääkäri Katri Lahti kertoi Tyks nuorisopsykiatrian ruotsinkielisen palvelun kehittämishankkeesta. Tammikuusta 2025 alkaen perustetaan ruotsinkielinen työryhmä, johon kuuluvat ruotsintaitoinen lääkäri, 1,5 sairaanhoitajaa ja psykologi. Työryhmän avulla ruotsinkieliset palvelut voidaan taata avohoidossa. Palveluihin kuuluvat mm. intensiivinen avohoito, lastenklinikan konsultaatiopalvelut, traumahoito, mahdollisuus järjestää psykofyysisiä ryhmiä kaksikielisinä sekä yksilöohjausta ja perhetyötä sekä J1-osastolla että syömishäiriöyksikössä.  

Lisäksi Turun yliopistolla on pohjoismaista yhteistyötä psykiatrien ruotsin kielen taidon parantamiseksi. Nordplus rahoittaa kurssin loppukeväällä 2025. Kyseessä on Turun, Uumajan ja Trondheimin yhteistyö. Kurssi on suunnattu sekä lääketieteen opiskelijoille että erikoistuville lääkäreille. Kurssilla vahvistetaan osallistujien ruotsin kielen taitoa ja koulutetaan heitä muun muassa Ruotsin, Norjan ja Suomen lainsäädännöstä.  

Varhan kaksikielisten palvelujen johtaja Karin Simola ja kaksikielisten palvelujen koordinaattori Bettina Aaltonen kertoivat Varhasta kaksikielisenä hyvinvointialueena ja kieliohjelmasta, joka lanseerattiin henkilökunnalle ja asiakkaille tämän viikon alussa, maanantaina 4. marraskuuta.  

Yleisö esitti aktiivisesti kysymyksiä paneelikeskustelun aikana  

Ilta päättyi paneelikeskusteluun, jossa yleisö sai esittää kysymyksiä. Puhujina olivat Camilla Lindholm, Eveliina Tolvanen, Sakari Suominen, Katri Lahti ja Tyksin ruotsinkielisten palvelujen koordinaattori Wiveka Kauppila. Yleisö oli aktiivinen ja esitti kysymyksiä muun muassa siitä, miten valita käyttökieli sosiaali- ja terveydenhuollossa.