Kysely: Nuorten mielestä ehkäisyn maksullisuus heikentäisi varsinaissuomalaisten nuorten seksuaaliterveyttä

Varsinais-Suomessa on ollut kohta vuoden ajan käynnissä maksuttoman ehkäisyn kokeilu kaikille alle 25-vuotiaille. Kokeilu käynnistyi 1.11.2022 ja se on toteutettu Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen ehkäisypalveluiden projektissa. Kokeilussa ovat olleet mukana ne kunnat ja alueet, joissa ei ennen kokeilun alkamista ollut käynnissä laajamittaista maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiailla.

Projektin aikana myös muun muassa palvelujen sisältöjä on kehitetty ja yhtenäistetty. Hoitajien osaamista on lisätty monien erilaisten koulutuskokonaisuuksien avulla.

– Henkilökunta on ollut motivoitunutta ja lähtenyt tähän odotettuun palveluiden kehittämiseen hienosti mukaan. Henkilöstön riittävyys ja muutostilanteen kuormittavuus ovat kuitenkin ajoittain haastaneet myös projektin etenemistä, kertoo projektipäällikkö Taru Elo.

Ehkäisypalveluiden kehittämiseen osallistettiin mukaan myös nuoret. Osallistaminen toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ylemmän tutkinnon (YAMK) opiskelijan Katri Alangon kehittämistyönä maaliskuussa 2023. Nuoret houkuteltiin mukaan kehittämistyöhön Varhan nuorisovaltuuston, sosiaalisen median sekä koulujen infokanavien kautta. Osallistamiseen hyödynnettiin Turun kaupungin osallistavaa Kerro kantasi -työkalua.

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 206 kappaletta. Eniten vastaajia oli 17–18-vuotiaissa, 41 prosenttia. 15–16-vuotiaita vastaajia oli 34 prosenttia ja 19–20-vuotiaita vastaajia oli 24 prosenttia.

Sukupuolijakauma vastaajissa oli 73 prosenttia naisia, 19 prosenttia miehiä, 8 prosenttia ei halua kertoa/muu. Suurin osa (63 prosenttia) vastaajista tiesi maksuttomasta ehkäisystä.

Sähköinen ajanvaraus ja luotettava tieto tärkeitä

Ajanvaraus ehkäisyasioissa haluttaisiin mieluiten hoitaa internetin kautta (37 prosenttia vastaajista), 25 prosenttia haluaisi varata ajan lähettämällä viestin ja 15 prosenttia soittamalla. 

Jos on kysyttävää ehkäisystä, ehkäisyvälineen käytöstä, seksitaudeista, seksistä tai seksuaalisuudesta, nuoret etsivät vastauksia ensisijaisesti verkosta (27 prosenttia). Toiseksi eniten tietoa saadaan kavereilta (17 prosenttia) ja kolmanneksi eniten sosiaalisesta mediasta (12 prosenttia). 11 prosenttia kysyy joko huoltajalta tai muulta tutulta aikuiselta tai kouluterveydenhoitajalta.

Kysymykseen, mistä olet saanut tietoa ehkäisystä ja seksuaaliasioista, enemmistö vastasi, että koulun oppitunneilta (20 prosenttia), internetistä (16 prosenttia), kavereilta (15 prosenttia), sosiaalisesta mediasta (15 prosenttia) ja kouluterveydenhoitajalta (13 prosenttia).

Mieluiten ehkäisy-/seksuaaliasioissa asioitaisiin koulun/oppilaitoksen terveydenhoitajan vastaanotolla (35 prosenttia). Toiseksi mieluiten terveyskeskuksessa (33 prosenttia vastauksista – vaihtoehtona ei ollut ehkäisyneuvolaa), kolmanneksi suosituin vastaus oli yksityinen lääkärikeskus (15 prosenttia). Etävastaanotto internetin välityksellä sai vastauksissa neljännen sijan (12 prosenttia).

Ennen käyntiä seksuaaliterveyden vastaanotolla kaikkein tärkeintä nuoren on tietää, mitä vastaanotolla tehdään (37 prosenttia) ja kysytään (21 prosenttia). Nuoret arvostavat myös sitä, että he tietävät, kenen vastaanotolle menevät (18 prosenttia). 11 prosenttia arvosti huomaamatonta käyntiä vastaanotolle.

– Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota palvelujen verkkosivuihin, joiden tulisi olla informatiiviset ja sisältää käynnin sisältö pääpiirteittäin. Sivuilla voisi olla esimerkiksi sähköinen esitietolomake, jonka nuori voi täyttää ennen vastanotolle menoa.  Sähköisten kanavien käytön ja niiden sisältöjen yhdenmukaistaminen on tärkeää, Katri Alanko sanoo.

Seksuaaliterveys heikkenisi yli 60 prosentilla

Mikäli ehkäisyvalmiste olisi maksullinen, se vaikuttaisi seuraavasti nuorten ehkäisyn käyttöön:  

• Ehkäisyvalmisten valintaan (33 prosenttia) 
• Ei olisi mahdollista käyttää ehkäisyä (9 prosenttia)
• Ehkäisyn käyttäminen olisi satunnaista (12 prosenttia)  
• Heikentäisi seksitaudeilta suojautumista (11 prosenttia)   
• Ei vaikuttaisi ehkäisyvalmisteen käyttöön (28 prosenttia) 

Käytännössä, mikäli edellä mainitut prosenttiosuudet laskee suoraan vastaamaan koko nuorten joukkoa (Varsinais-Suomessa 15–20-vuotiaita on 29 945), jo yhdeksän prosentin osuus nuorista tarkoittaa Varsinais-Suomen alueella 3293 nuorta, joilla ei olisi mahdollista käyttää ehkäisyä ollenkaan, mikäli maksutonta ehkäisyä ei olisi. Vielä suurempi prosenttiosuus olisi satunnaisehkäisyn käyttäjiä (12 prosenttia: 3593 nuorta) ja seksitaudeilta suojautuminen heikkenisi 3293 nuoren osalta. Luvut ovat suuria.

– Ehkäisyvalmisteen valintaan maksullisuus vaikuttaisi yli kolmasosalla. Ehkäisyvalmisteita on erilaisia ja niillä on erilaiset luotettavuusprosentit, joten mikäli hinta nousee kriteeriksi, jo välineen laatu voi heikentää nuoren ehkäisyä, Katri Alanko toteaa.

– Karkeasti arvioituna yhteensä 65 prosenttia vastaajista kertoo, että ehkäisyn maksullisuus vaikuttaisi ehkäisyn käyttöön negatiivisella tavalla tai heikentävästi.

Neljä tärkeintä asiaa raskauden ja seksitautien ehkäisyn käytössä nuorille on:  

•  ehkäisyn luotettavuus (20 prosenttia)  

• ehkäisyvälineen saaminen maksutta (16 prosenttia)  
• ehkäisyn helppokäyttöisyys (16 prosenttia)   
• ehkäisyvälineen hankkimisen helppous (15 prosenttia)  
• mahdollisuus kysyä ehkäisystä ja saada seksuaalineuvontaa ehkäisyvälineiden hakemisen yhteydessä (10 prosenttia) 

Johtopäätökset:

Maksutonta ehkäisyä suositeltiin ja perusteltiin jo vuonna 2014, kun THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö yhteistyössä asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa päivitti vuosien 2014–2020 seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Suomen terveydenhuollon muutoksista on hyvä oppia – 1990 luvun laman aikana nuorten ehkäisyn saamista heikennettiin ja siitä seurasi muun muassa se, että nuorten raskauden keskeytysten määrät kasvoivat. 

Nuorten osallistaminen päätöksentekoon on kansallisen lapsistrategian mukaista ja perustuu YK:n lapsen oikeuksiin. Nuoret haluavat jatkossakin saada maksuttoman ehkäisyn. Kokeilujakso oli verrattain lyhyt, ja sen pitkäaikaisvaikutuksia rahallisesti on vaikea arvioida, sillä aloittamiskulut ovat luonnollisesti olleet suuret, kun otetaan huomioon ehkäisyvälineiden hankinta, henkilökunnan mahdollinen lisäkoulutus ja töiden järjestäminen uudelleen.  

Kyselyn perusteella keskeisiksi asioiksi voidaan nostaa seuraavat seikat: Sähköisen ajanvarauksen pitää toimia, sillä nuoret haluavat ensisijaisesti varata ehkäisyasioissa ajan sähköisesti. Myös nuorten hakiessa tietoa seksuaaliasioista sähköiset kanavat olivat odotetusti keskeisiä. Perhekeskuksissa olisi hyvä olla esimerkiksi sähköinen esitietolomake tai informoiva lomake nuorten saataville ennen käyntiä ehkäisypalveluissa: mitä käynnillä tehdään ja mitä siellä kysytään?

– Mieluiten ehkäisy hankitaan koulusta tai oppilaitoksesta, eli sieltä, missä nuoren arkiympäristö on. Tämä on tärkeä huomioida muun muassa hoitajamitoituksissa, Taru Elo sanoo.

Koulun rooli seksuaalikasvattajana on tärkeä – nuoret kertoivat saavansa eniten tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista juuri koulun oppitunneilla.

Lisäksi tietoa haetaan internetistä ja sosiaalisesta mediasta, joten luotettavan tiedon löytäminen sähköisesti on tärkeää. Ehkäisypalvelujen ajanvaraussivuston yhteyteen on hyvä laittaa tietoa ehkäisystä ja esimerkiksi linkit luotettaviin seksuaaliterveydestä kertoviin sivustoihin. Varhan alueen kaikilla toimipisteillä tulisi olla yhteneväiset tavat toimia, jotta nuoret ovat samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä kunnassa nuori asuu.

– Myös muiden hyvinvointialueiden päätökset maksuttoman ehkäisyn kannalta on hyvä tiedostaa, jolloin nuorilla olisi tasa-arvoinen asema koko Suomen alueella. Nuorten ennaltaehkäisevä terveydenhuolto maksaa aina itsensä takaisin, huomauttaa Taru Elo. 

Kyselyn avoimia vastauksia:

• Vaikka omalla kohdallani maksullisuus ei ole rajoittava tekijä, tulee ehkäisyvalmisteiden olla silti kaikkien nuorten kuntalaisten saatavilla heidän taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.
• Kouluissa ja netissä pitäisi kertoa mistä ilmaisia kondomeja voi saada. Ehkäisypillereitä pitäisi antaa kaikille jotka niitä tarvitsevat, jotta alaikäisten ei-toivotuilta raskauksilta vältyttäisiin. 
• Hyvä kysely! Toivottavasti ehkäisy olisi ilmaista myös jatkossa.
• Ehkäisvalmisteiden pitäisi olla vähintään halvempia.