”Kasvot pysyvät tuttuina” – ikääntyneiden kotihoidon etäpalveluista hyviä kokemuksia
Avainsanat:Hannu Koivistolla on puhelimessaan sovellus, josta hän saa videoyhteyden iäkkään omaisensa kotiin vaikka kesken työpäivän. Irma Jeng asuu Espanjassa, josta käsin hän pitää yhteyttä Turussa asuvaan omaiseensa. Kotihoidon tarjoama etäyhteys tuo turvaa ja ylläpitää sosiaalisia suhteita, kun omaisetkin voivat sen avulla tarkistaa, että ikäihmisellä on kotona kaikki hyvin.
Lähihoitajat Reetta Sorosuo ja Kalle Nyholm näyttävät, miten etäkäynti toimii. Heidän työpisteensä on Vehmaan terveyskeskuksessa. Siellä sijaitsee yksikkö, josta käsin hoidetaan keskitetysti ikääntyneiden kotihoidon etäpalveluita Varhan läntisen alueen kuntiin.
Hannu Koiviston lähiomaisella on muistisairaus, joka vaikuttaa arjen toimiin. Hänelle on myönnetty palveluita, jotka tukevat turvallista asumista kotona: kotihoito käy kolmesti päivässä ja käyntejä täydennetään etäkäynneillä. Se tarkoittaa, että Varhan hoitaja ottaa noin kerran päivässä videoyhteyden Koiviston omaiseen.
Myös omaiset saavat puhelimiinsa sovelluksen, jonka kautta he voivat käyttää samaa etäyhteyttä kuin hoitajat. Koivisto näyttää, kuinka hän voi sovelluksen avulla soittaa videopuhelun, jossa ruudulle avautuu automaattisesti näkymä omaisen asuntoon. Koivisto voi huhuilla omaistaan ja pyytää tätä tulemaan ruudun äärelle.
Etäyhteyden käyttö ei vaadi ikäihmiseltä osaamista
Etäpalveluihin kannattaa Koiviston mielestä totutella silloin, kun muistisairaus ei vielä liikaa vaikeuta uuden omaksumista. Etäyhteyden helppokäyttöisyys saa häneltä kuitenkin kiitosta – kuva- ja ääniyhteys avautuu automaattisesti.
Omainen on ikäihminen, jonka digitaidot ovat rajalliset. Alun jännityksen jälkeen hän tottui kuitenkin nopeasti videopuheluihin ja nykyään hän jo odottaa niitä.
– Hän tykkää, kun hänelle soitetaan, Koivisto kertoo.
Etäyhteyksiä on Koiviston omaisella hyödynnetty jo kolme vuotta, ja ne ovat olleet toimiva lisä kotikäyntien täydentäjänä.
– Se antaa tietynlaista psyykkistä tukea ja virikettä myös, Koivisto pohtii.
Varhassa on käynnissä pilottikokeilu, jossa seurataan kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä myös kotiin asennettavilla sensoreilla. Ne mittaavat liikettä ja erilaisia arjen toimintoja, kuten jääkaapilla käymistä. Näin hoidon ja toimintakyvyn arvion tueksi saadaan dataa asiakkaan rutiineista ja todellisesta aktiivisuudesta.
Koivistolla olisi muutama parannusehdotus sovelluksen teknisiin toimintoihin. Lisäksi hänen mielestään tiedonvaihtoa omaisten ja työntekijöiden välillä voisi olla enemmänkin, mutta pääosin hän on tyytyväinen ja suhtautuu myötämielisesti etäyhteyksien hyödyntämiseen. Kun omaiset saavat hyödyntää samaa videoyhteyttä, se lisää turvallisuuden tunnetta puolin ja toisin.
– Voin vaikka kesken työpäivän ottaa lyhyen videopuhelun. Se helpottaa meidän omaistenkin arkea ja ajanhallintaa, kun emme välttämättä pääse joka päivä käymään paikan päällä. Kasvot pysyvät tuttuina, kun me omaiset olemme silti säännöllisesti yhteyksissä, hän sanoo.
Yhteys onnistuu jopa ulkomailta Suomeen
Myös Espanjassa asuva Irma Jeng hyödyntää Varhan tarjoamaa etäyhteyttä yhteydenpitoon Turussa asuvan ikääntyneen omaisensa kanssa.
– Soitan hänelle noin kolme kertaa viikossa. Laitteen kanssa se on paljon helpompaa kuin tavallisella puhelulla. Hänellä on huono kuulo, mutta tällä yhteydellä hän näkee myös suun liikkeet, Jeng kertoo.
Etäkäynnit toimivat Jengin mielestä hyvin, sillä niiden lisäksi omaisen luo tehdään fyysisiä kotikäyntejä. Kauppatilaukset Jeng tekee omaisensa puolesta, sillä nekin hoituvat näppärästi netissä.
Omainen ei itse osaa käyttää älylaitteita, mutta etäkäynteihin tarkoitettu laitteisto ei vaadi häneltä osaamista.
– Laite on auttanut todella paljon yhteydenpidossa, Jeng summaa.
Kotihoidon asiakas ei ole koskaan pelkän etäyhteyden varassa
Ikääntyneille tarkoitettuja kotihoidon etäpalveluita hoidetaan Varhassa keskitetysti alueellisista yksiköistä, mutta päähoitovastuu on kotihoidon yksiköllä. Kotihoito ja etäpalveluyksikkö tekevät tiivistä yhteistyötä ja yhteyttä otetaan puolin ja toisin, jos asiakkaan voinnissa on erityistä seurattavaa.
Etäpalvelut eivät korvaa kotihoidon tärkeää työtä, vaan tukevat ja täydentävät sitä. Asiakas ei ole koskaan pelkkien etäyhteyksien varassa.
Etäpalveluiden soveltuvuus arvioidaan yksilöllisesti, eikä ketään pakoteta niiden piiriin. Asiakkaan toimintakykyä ja kotikäyntien tarvetta seurataan säännöllisesti.
Etänä hoituvat monet toiminnot, jotka asiakas voi tehdä ohjatusti.
– Usein ne liittyvät lääkkeiden ottoon ja valvontaan. Voimme myös ohjata asiakkaan esimerkiksi lämmittämään ruokaa tai tekemään aamupalaa. Joskus jumppaamme, etäkäyntejä tekevä lähihoitaja Reetta Sorosuo luettelee esimerkkejä asioista, joita videoyhteydellä voidaan tehdä.
Etäyhteydellä kuullaan asiakkaan kuulumisia
Sorosuo ja hänen kollegansa Kalle Nyholm ovat huomanneet, että moni istuu jo valmiiksi ruudun äärellä odottamassa, että yhteys avataan. Mutta on sattunut niinkin, että asiakas on kaatunut ja makaa lattialla. Kuva- ja ääniyhteys avautuvat onneksi automaattisesti.
– Silloin hälytämme apua ja jäämme linjoille rauhoittelemaan asiakasta niin pitkäksi aikaa, että apu tulee, Nyholm kertoo.
Pääosin etäkäynnit ovat sujuneet hyvin. Ne voivat jopa sopia kotikäyntejä paremmin sellaisille ikäihmisille, jotka eivät halua vieraita kotiinsa.
– Eräs asiakas oli ensin tosi voimakkaasti etäkäyntejä vastaan, eikä suostunut tulemaan etälaitteen luo juttelemaan. Mutta nykyään hän puhuu niin paljon, ettei hänelle varattu käyntiaika tahdo aina riittää, Nyholm kertoo.
Sorosuo ja Nyholm ovat huomanneet, että moni vanhus on yksinäinen ja heillä on kova tarve jutella. Juttelemiseen etäyhteys sopii erinomaisesti.
– Vaikka olemme etäyhteydellä, pääsemme tosi lähelle asiakasta. Pystyn keskittymään siihen, mitä hänelle kuuluu, Sorosuo sanoo.
Enemmän aikaa asiakkaille
Etäpalveluilla pystytään parantamaan henkilökunnan riittävyyttä ja kohdistamaan resursseja tehokkaammin. Kun osa kotihoidon käynneistä voidaan korvata etäkäynneillä, kotihoidon työntekijät voivat panostaa enemmän niihin asiakkaisiin, joka tarvitsevat paljon avustusta.
Varsinais-Suomessa on maaseudun lisäksi laaja saaristo, jonne kotihoidon työntekijät matkustavat losseilla. Jos työtä voidaan tehdä vähemmällä matkustamisella, aikaa jää enemmän tärkeimpään eli asiakkaisiin.
– Etäpalvelut voivat tarjota monia hyötyjä, mutta ne eivät yksinään ratkaise kaikkia haasteita. Mutta kehitämme toimintatapoja ja iloitsemme siitä, että olemme saaneet ikäihmisiltä itseltään paljon hyvää palautetta, sanoo keskitettyjen etäpalveluiden palveluvastaava Mari Pilpola.
Toistaiseksi etäkäynnit hoidetaan keskitetysti Turusta, Salosta ja Vehmaalta ja niiden piirissä on 17 kuntaa ja noin 350 säännöllisen kotihoidon asiakasta. Tavoitteena on kuluvan vuoden loppuun mennessä saada kotihoidon etäpalvelut käyttöön kaikissa Varhan alueen kunnissa niin, että niiden piirissä olisi kaikkiaan 500 asiakasta. Kehitystyössä huomioidaan myös ruotsinkieliset, joille pyritään tarjoamaan etäpalvelut omalla äidinkielellä.
Etäkäynnit maksavat asiakkaalle normaalin kotihoidon hinnan. Omaiset saavat etäyhteyden käyttöönsä maksutta.