Hyppää pääsisältöön

Ammattilaiselle

Perheohjaaja Anu

Lapsen hyvinvointi syntyy perheen arkisesta yhdessäolosta ja rutiineista sekä arjen ennakoitavuudesta. Anu Wessman työskentelee lapsiperhesosiaalityön perheohjaajana Loimaan - Liedon alueella ja kulkee tukea tarvitsevien perheiden rinnalla kädestä pitäen. Monipuolinen työ ja erilaisten ihmisten kohtaaminen ovat työn suola.

Anu Wessman

Perheohjaaja Anu Wessman

Anu tekee lastensuojelun asiakkaille suunnattua tehostettua perhetyötä sekä sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheille tarjottavaa perhetyötä.  Lapsiperhesosiaalityön asiakkaiksi päädytään kausittain vaihtelevista syistä.

- Neuropsykiatriset (nepsy) ja lapsen käyttäytymiseen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet. Koulunkäynnissä voi olla ongelmia, esimerkiksi koulupudokkuus on nyt aiempaa selvästi nuorempien eli jo alakouluikäisten arkea, Anu Wessman kertoo.

- Myös kotona voi olla haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi nukkumiseen tai läksyjen tekemiseen – toisaalta aggressiiviseen käytökseen, päihdeongelmiin ja laajemmin elämänhallintaan.

Unirytmi ja ruokailut kuntoon

Vaikka perheet ovat erilaisia, useimmiten lähdetään liikkeelle arjen perusasioista. Anun ensimmäinen neuvo on kiinnittää huomio arjen toimintoihin ja rutiineihin. Niihin kuuluvat säännöllinen ruokailu, riittävä uni ja laajemmin päivien ennakoitavuus. Lapsen hyvinvointi syntyy Anun mukaan juuri rutiineista.

Kun lukuvuotta on nyt edetty noin kuukausi, olisi tärkeää elää kesän jäljiltä rauhoitettua arkea. Anu kertoo muistuttaneensa asiakasperheissä jo heinäkuussa koulujen alkamisesta ja vuorokausirytmin muuttamisesta sen mukaiseksi.

- Puhelimet pois unikaverin paikalta ja ajoissa nukkumaan. Ja peliaikaa voisi rajoittaa. Sen sijaan lapset ja vanhemmat voisivat syödä yhdessä edes pari kertaa viikossa ja jutella kuulumisista. Perheen mahdollisia ongelmia ei kuitenkaan saa kaataa lapsen harteille, Anu ohjeistaa.

Työskentely perheiden kotona voi tarkoittaa keskustelujen lisäksi esimerkiksi yhdessä siivoamista tai vaikka Kela-asioiden hoitamista.

- Kannustamme, kuljemme rinnalla ja pidämme kädestä. Kiteytettynä tämä tarkoittaa asiakassuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden käytäntöön viemistä, Anu kuvaa.

Onnistuneeseen lopputulokseen päästään, kun asiakasperhe saa apua ja alkaa pärjätä arjessa ilman Anun ja muun perheohjauksen tukea.

Anu ohjaa ja neuvoo perheiden arjessa kotona, mutta myös koulussa ja päiväkodeissa. Esimeriksi kuraattorien kanssa tehdään paljon yhteistyötä mm. juuri nepsy-asioissa. Kerran kuukaudessa Anun työpisteellä eli Loimaan terveyskeskuksessa on avoinna ilman ajanvarausta toimiva Nepsy-kioski, josta voi lainata erilaisia apuvälineitä esimerkiksi painopeittoja tai sylipainoja testattavaksi kotiin tai kouluun. Ajanvarauksella kioskiin voi tulla muulloinkin.

Yhteistyökumppaneina ovat myös. aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vammaispalvelut.

”Teemme tätä yhdessä”

Työn monipuolisuuden ohella parhaita puolia ovat erilaiset ihmiset sekä mahdollisuus haastaa itseään ns. laittaa itsensä likoon. Tähän on antanut eväitä Anun aiempi työ varhaiskasvatuksessa. Ihmisten kohtaamiseen liittyy myös Anun kokema työn imu – kohtaamisista tulee hänen mielestään palkitsevaa, kun syntyy tunne, että asioissa on perheiden kanssa edetty ja luottamussuhde on syntynyt: ”Teemme tätä yhdessä”.

Supervoimakseen Anu nimeää (työkavereilta kysyttyään) toimeen tarttumisen ja rohkeuden puhua vaikeistakin asioista suoraan.

- Parasta on myös yhteistyö perheiden sekä kollegoiden kanssa ja työn vaihtelevuus. Työskentelyalue on laaja ja aikaa tulee käytettyä autossa paikasta toiseen siirtyessä. Päivät ovat myös hyvin erisisältöisiä – välillä käydään perheiden kotona, välillä istutaan koneella toimistolla, puhutaan puhelimessa ja laaditaan lausuntoja.

Työyhteisössä jokainen voi olla oma itsensä

Työyhteisössä Anu arvostaa yhdessä tekemistä, toinen toisen auttamista. Jokainen kuuluu työyhteisöön omalla persoonallaan juuri sellaisena kuin on.

- Olemme välitön ja toisistamme huolehtiva porukka, Anu kuvaa.

Toinen toisesta välittäminen ja avoimuus saa Anun myös pohtimaan, onko jotain sellaista yksityiskohtaa, jota työkaverit eivät hänestä tietäisi.

- Ehkä se, että minulla on ollut syntyessäni suussa jo puhjenneita hampaita. Toinen liittyy ruuanlaittoon: olin lapsena Hämeen toiseksi paras sipuliruuan tekijä, Anu kertoo.