Murupolku
- Etusivu
- Palvelut
- Yliopistollinen sote-keskus
- Työterveyspalvelut
-
Työterveyspalvelujen sisältö
Työterveyspalvelujen sisältö
Lakisääteinen työterveyshuolto on ennaltaehkäisevää ja sisältää keskeiset työterveyshuoltotoiminnan prosessit. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä, terveyttä ja turvallisuutta.
Lakisääteisen työterveyshuollon sisältö
Työterveyshuollon sisältö ja toiminnan suunnittelu perustuvat työpaikkaselvitykseen. Selvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaaroja ja haittoja sekä kuormitustekijöitä ja voimavaroja. Työpaikkaselvitykset tehdään aina työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä hyödyntäen aiempia selvityksiä, mittauksia ja työpaikan omia riskienarviointeja.
Perusselvitys sisältää esiselvityksen ja työpaikkakäynnin. Perusselvitys tehdään aina työterveyshuoltotoimintaa aloitettaessa ja se päivitetään vähintään 3–5 vuoden välein tai työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa.
Työpaikkaselvityksestä laaditaan raportti, joka sisältää yhteenvedon työn keskeisistä riskeistä ja toimenpide-ehdotukset työolojen kehittämiseksi. Raportti tulee käsitellä työpaikalla yhdessä työntekijöiden kanssa ja se on pidettävä työpaikalla henkilöstön nähtävillä.
Työterveyshuolto ja työnantaja laativat kirjallisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman.
Toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen ja työpaikan omaan riskienarviointiin. Se sisältää työterveyshuollon toiminnan kuvauksen aikatauluineen: työpaikkaselvitysten toteuttamisen, lakisääteisten terveystarkastusten sisällön, mahdolliset muut terveystarkastukset, tietojen antamisen, ohjauksen ja neuvonnan käytännöt yksilöille ja ryhmille sekä työterveystoiminnan seurannan ja arvioinnin. Lisäksi toimintasuunnitelmassa kuvataan varhaisen tuen toiminta ja vastuut sekä sairauspoissaolojen seurantaan liittyvät toimet ja yhteistyö ja muut mahdolliset tarpeelliset raportoinnit.
Työterveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Niiden avulla pyritään selvittämään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Terveystarkastusten tavoitteena voi olla työstä aiheutuvien riskien ja kuormitustekijöiden arviointi, työkyvyn ja työhön liittyvien sairauksien arviointi. Terveystarkastuksissa pyritään tunnistamaan ja tukemaan myös voimavaroja, ohjaamaan kuntoutukseen ja laatimaan terveyssuunnitelma yhteistyössä työntekijän kanssa.
Lakisääteiset terveystarkastukset perustuvat työpaikkaselvitykseen ja työpaikan vaarojen arviointiin tai työpaikan erityisvaatimuksiin. Tällaisia perusteita voivat olla esim. melu, fyysisesti ja/tai psykososiaalisesti kuormittava työ, yötyö, työssä esiintyvät altisteet suojaustoimista huolimatta kuten hitsaustyössä huurut tai maatalouden pölyt. Kuljetusalalla, palo- ja pelastustyössä, mastotyössä, räjähdetyössä ja muilla erityisaloilla turvallisuusnäkökohdat määrittävät lakisääteisiä tarkastuksia.
Lakisääteiset tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti tehtäviin, joissa voi olla erityinen sairastumisen vaara. Näissä töissä alkutarkastus tehdään heti työsuhteen alkaessa ja seurantatarkastukset määräajoin, 1–3 vuoden välein. Näistä tarkastuksista työntekijä ei voi kieltäytyä ja työnantajan tulee seurata niiden toteutumista suunnitellusti. Tarkastusten sisällön määrittää työterveyshenkilöstö.
Esihenkilö/työnantaja voi ohjata työntekijän terveystarkastukseen työkykyarviota varten epäillessään työntekijän työkyvyn heikentyneen. Työntekijä voi hakeutua myös oma-aloitteisesti työterveyshuoltoon työkykyarvioon.
Työterveyshuollossa voidaan tehdä tarvittaessa sopimuksen mukaisesti myös muita suunnattuja terveystarkastuksia, jotka ovat työntekijälle vapaaehtoisia. Tällaisia ovat mm. ikäkausitarkastukset tai työkykyä ylläpitävät tarkastukset sekä työsuhteen alussa tehtävät työhönsijoitustarkastukset.
Työhönsijoitustarkastusten tavoitteena on arvioida työntekijän terveydellisiä edellytyksiä suhteessa työtehtävän vaatimuksiin ja antaa työntekijälle ennaltaehkäisevää neuvontaa työkyvyn ylläpitämiseksi. Vapaaehtoisten tarkastusten sisältö suunnitellaan yhdessä työnantajan kanssa ja kirjataan toimintasuunnitelmaan.
Työperäistä sairautta tai ammattitautia epäillessä työntekijän tulee hakeutua tai hänet tulee ohjata työterveyshuoltoon.
Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisen tuen käytännöistä sovitaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. Työnantaja vastaa työkyvyn edistämisestä, työterveyshuolto toimii asiantuntijana ja antaa ohjausta ja neuvontaa työkykyasioissa. Myös työntekijällä on velvollisuus huolehtia työkyvystään.
Työkyvyn hallinnan malli voidaan kirjata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Isoimmilla työpaikoilla malli voi olla erillinen ja toimintasuunnitelmaan kirjataan vain työterveyshuollon vastuut.
Esimiehet voivat ohjata työntekijän työterveyshuoltoon käytyään varhaisen tuen keskustelun työntekijän kanssa. Tarvittaessa voidaan pitää työterveysneuvottelu, johon osallistuu työntekijän esihenkilö ja työterveyshuollon edustaja. Neuvottelu tarkoituksena on sopia työkykyä vastaavista töistä ja työhön paluun tukitoimista.
Sairauspoissaolojen seurantaan liittyvät käytännöt ja yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon kanssa ovat osa varhaista tukea.
Kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi sitä voidaan toteuttaa suunnitellusti erillisenä toimintana yksilöille tai ryhmille.
Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee antaa neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajille ja työntekijöille mm. työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä, työssä esiintyvistä terveysvaaroista ja niiltä suojautumisesta, terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä, ammattitaudeista ja tapaturmista, työperäisistä sairauksista sekä työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisestä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisestä.
Neuvontaa ja ohjausta tulee antaa päihteiden väärinkäytön ehkäisystä, päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoitoon ohjaamisesta.
Työkyvyn hallinnan ja seurannan, varhaisen tuen sekä työhön paluun tuen toimintakäytäntöjen järjestämisestä työterveysyhteistyössä tulee sopia ja antaa neuvoja ja ohjausta.
Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla tai työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämisen kannalta.
Työpaikalla tulee olla työpaikan toimintaan nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, asianmukainen ensiapuvarustus ja toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Työterveyshuollon tehtävänä on osallistua ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja järjestämiseen.