Hyppää pääsisältöön

Ammattilaiselle

Fysioterapeutti Taijan uratarina

Taija Iivonen työskentelee fysioterapeuttina Mynämäen terveyskeskuksessa. Työssä parasta ovat asiakkaat, varsinkin lapset, joiden kanssa Taija tekee paljon töitä. Hyvä anatomian tuntemus auttaa arjessa, mutta asiakkaan kuntoutumiseen ja kivun lievenemiseen vaikuttaa moni muukin asia. Paras ratkaisu löytyy aina yksilöllisesti vaihtuvista käytettävissä olevista resursseista.

Taija Iivonen pitää toisella kädellään kiinni puolapuista.

Fysioterapeutti Taija Iivonen

Taijan työhön kuuluu kaikenikäisten potilasvastaanottoja.

– Itselleni ohjautuvat erityisesti aikuiset neurologista sairautta sairastavat sekä kaikki alueemme lapsiasiakkaat. Teen myös töitä asiakkaiden kanssa, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja.

Taija pitää myös viikoittaista neurologista sairautta sairastavien aikuisten ryhmäfysioterapiaa.

Potilastyön lisäksi vastataan vuorollaan puheluihin ja työskennellään apuvälinelainaamossa, jossa lainataan apuvälineitä ja otetaan palautuksia vastaan. Lisäksi apuvälineiden kunto tarkistetaan ja pesun jälkeen ne varastoidaan.

– Voimme tehdä myös apuvälinetarpeen arviointeja ja joskus kotikäynteinäkin, jotka useimmiten kuitenkin hoitaa kotihoidon fysioterapeutti. Päivässä on paljon tietokoneella kirjoittamista, koska ihan kaikki pitää kirjata ja tilastoida. Se tuntuu joskus aika rasittavaltakin.

Fysioterapeutti Taija Iivonen ohjeistaa puolapuille kiinnitetyn kuminauhan kanssa olkapään liikettä.

Epävarmuuttakin pitää välillä sietää

Taijan työssä parasta ovat kohtaamiset ihmisten kanssa. 

– Vaikka teen työtä tavallaan yksin, niin en kuitenkaan ole yksin, koska onhan minulla asiakkaat seurana. Asiakkailta saama palaute ja kiitos piristävät päivää.

Hyvä työpäivä on Taijan mielestä sopivan vaihteleva ja kiireinenkin. Hyvät yöunet ja terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan töissä ja vapaalla. Supervoimikseen hän nimeää pitkäjänteisyyden ja empaattisuuden.

Työssä iloa tuovat myös lapset. Taijan mukaan lasten kanssa edistymisen näkee nopeasti ja pitää olla jatkuvasti itsekin todella skarppina.

– Haluan aina ymmärtää mahdollisimman hyvin kivun mekanismeja, mutta valitettavasti aina ei voi olla varma siitä, mikä kudos kivun lopulta aiheuttaa. Sitä epävarmuutta pitää sietää ja kärsivällisesti ohjata asiakkaita kokeilemaan erilaisia kivunhoitomenetelmiä. Useimmiten tilannetta saadaan heti jollakin tasolla helpotettua. Tästä tulee itsellekin hyvä fiilis.

Taija on hankkinut lisäkoulutusta erityisesti lasten neurologiseen fysioterapiaan sekä tuki- ja liikuntaelinten fysioterapiaan, mm. tuoreimpana suoravastaanottokoulutus, josta tuli paljon uutta tietoa ja näkökulmaa kuntoutukseen.

– Olen ikuinen opiskelija, tälläkin hetkellä opiskelen työn ohessa YAMK-tutkintoa.

Myös työssään hän oppii jatkuvasti uutta, joko suoraan töissä tai elämässä muuten jotain työhön liittyvää.

Työyhteisön erilaiset ihmiset rikkautena

Entä mitä arvostat työyhteisössäsi Mynämäen terveyskeskuksessa?

– Meillä on todella kiva työyhteisö täällä. Vaikka kaikki olemme erilaisia ihmisiä, tulemme hyvin toimeen ja ymmärrämme, että samaa työtä voi tehdä monella eri tavalla. Se on myös rikkaus, koska asiakkaatkin ovat erilaisia ja joskus voi toiselta ammattilaiselta saada hyviä vinkkejä tilanteiden edistämiseksi. On ihanaa, kun kollegalta voi kysyä vapaasti ilman, että tulee arvostelua. Ammatillinen pohdinta on aina myös niin mukaansa tempaavaa.

Taija ei keksi itsestään mitään sellaista, mitä työkaverit eivät jo tietäisi.

– Taidan olla niin hölösuu, että sellaista asiaa on hankala keksiä, mitä työkaverit eivät minusta tietäisi.

Fysioterapia ongelmanratkaisijana

Lukiossa Taijaa kiinnostivat fysiikka ja psykologia, fysioterapeutin ammatissa nämä kaksi yhdistyvät.

– Äitini ehdotti joskus fysioterapeutiksi opiskelua ja se tuntui hyvältä idealta. En tiennyt fysioterapiasta ennakkoon mitään. En saanut opiskelupaikkaa heti ja opiskelin hierontaterapeutiksi välivuotena. Seuraavana vuonna pääsin helposti sisään Turun Ammattikorkeakouluun opiskelemaan fysioterapiaa, Taija kertoo taustastaan.

Hän aloitti työuransa yksityisellä puolella, jossa vierähti 10 vuotta pääasiassa aikuisten ja lasten neurologian parissa.

Millaisia odotuksia sinulla oli ennen aloitusta työssäsi?

– Olen ollut hyvinkin syy-seuraussuhdeajattelija ja siksi ajattelin fysioterapiankin ratkaisevan ongelmat. Ja onhan se niinkin, että pitää olla hyvä anatomian tuntemus, jotta pystyy päättelemään syy-seuraussuhteita, mutta käytännössä asioihin vaikuttaa aina moni ulkopuolinen seikka. Tilanteita pitää ajatella laajasti. Itseäni on auttanut ajatus siitä, että tilanteisiin vaikuttavat aina resurssit: omat, asiakkaan ja ympäristön. Aina ei kaikki etene siten kuin olisi parasta, mutta sitten pitää etsiä uusia ratkaisuja ja hakea olemassa olevien resurssien puitteissa paras tapa jatkaa. Keneltäkään ei voi vaatia enempää kuin pystyy antamaan. Ei edes itseltään, Taija päättää.