Auktorisoitu haavahoitaja Leena Jalonen
”Innostun kaikesta aina vaan, eikä se ole ihan järkevää”, Leena Jalonen nauraa. Leena työskentelee auktorisoituna haavahoitajana Turussa. Haavahoito, kirjaaminen ja ravitsemus ovat isossa osassa hänen työtään. Hän myös muistuttaa ihmisen olevan aina yksilö kaikkien hoitotoimenpiteidenkin takana.
Leena on tehnyt pitkän uran Turun kaupungilla. Jotain kertoo jo sekin, että hän laskee työskennelleensä 70 kaupungin eri toimipisteessä. Ura alkoi Kaupunginsairaalasta ja haavahoidon konsultaatiot Sävelkodin aikaan mm. tekemällä kotihoidon tukena haavahoitoon liittyviä kotikäyntejä.
Hyvä ravitsemus on jokaisen ihmisoikeus
Ravitsemus, haavahoito ja kirjaaminen – siinä kolme tärkeää toisiinsa vaikuttavaa kokonaisuutta – jos jossain niistä on ongelmia, kokonaisuus ei toimi. Ne kaikki linkittyvät myös Leenan työhön.
Rakenteinen kirjaaminen ei ole mikään välttämätön paha vaan osa työtämme. Haavahoidossa kirjaamisella avataan, mitä on tehty, eikä vain kerrota haavan hoitamisesta ohjeen mukaan, Leena Jalonen korostaa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL julkaisivat maaliskuussa 2023 uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen yhtenä tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Leena on ollut mukana ainoana hoitajataustaisena suositusten laatimisessa. Yli 300 sivuisen kokonaisuuden päivitys on ollut iso ja moniammatillinen työ.
Hyvä ravitsemus vaikuttaa koko ihmiseen, se nopeuttaa sairauksista toipumista, haavojen paranemista, ylläpitää toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua, Leena luettelee.
Vielä vuosituhannen vaihteessa vanhusten aliravitsemus oli tehostetussa palveluasumisessa tyypillistä. Tarjolla oli ainoastaan aamupala ja lounas.
Omaiset toivat läheisilleen ruokaa yksiköihin. Turussa tekemieni kartoitusten jälkeen saimme järjestettyä tehostettuun palveluasumiseen vuorokauden kaikki ruokailut, mikä tarkoitti ravitsemustilan ja samalla laajemmin vanhuksen hyvinvoinnin paranemista.
Haavakartoitukset Turusta koko Varhan alueelle
Jos ravitsemus vaikuttaa kaikkeen, myös onnistuneen haavahoidon edellytyksenä on ihmisen huomioiminen kokonaisuutena.
Usein hyvän haavahoidon hyötyinä mainitaan kustannussäästöt – pitäisi kuitenkin muistaa ihminen yksilönä ja hänelle haavasta aiheutuvat kärsimykset, jotka ovat vältettävissä. Tätä korostamme myös koulutuksissa.
Turussa on vuodesta 2012 tehty viikolla 10 viikon kestäviä haavakartoituksia kaikissa Turun sote-yksiköissä. Yksiköissä hoidossa olevilta potilailta ja asiakkailta ilmoitetaan tuon viikon aikana kaikki haavat. Kartoituksen pohjalta laaditaan keskeisimmät koulutussisällöt.
Haavakartoitukseen kuuluukin neljän osuuden koulutus, johon on vuosien aikana osallistunut kaikkiaan noin 1000 Turun henkilökuntaan kuuluvaa hoitajaa ja lääkäriä. Viimeisimpiin koulutuksiin ovat osallistuneet myös Turun AMK:n hoitotyön opettajat.
Kun ensimmäinen haavakartoitus Turussa vuonna 2012 tehtiin, 50 % ilmoitetuista haavoista oli 3. tai 4. asteen painehaavoja. Nyt painehaavoja on noin 35 %, mutta painehaavat tunnistetaan paremmin ja näin ne helpompia hoitaa. Vaikeiden haavojen ennaltaehkäisyssä on onnistuttu, Leena kertoo.
Haavakartoitusmalli koulutuksineen toi viime vuonna Leenalle ja hänen kollegalleen hallintoylihoitaja Minna Ylöselle Hoitotieteen tutkimussäätiön palkinnon.
Myös koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella aletaan kartoittaa ensi vuonna haavoja viikolla 10. Tämä ainakin on tavoitteena.
Tiiviit yhteydet Turun AMK:hon ja yliopiston hoitotieteen oppiaineeseen
Myös Leena itse opettaa. Turun AMK:n hoitoalan opiskelijat ovat vuodesta 2016 osallistuneet kaksi kertaa vuodessa järjestettävään haavahoidon perusteet -koulutukseen.
Koulutus on opiskelijoiden ensikontakti työelämään ja olen saanut sen myötä paljon yhteydenottoja sekä myös hyvää palautetta.
Turun yliopiston hoitotieteen oppiaineen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on samanlaisia kokemuksia. Konferensseihin osallistuminen ohella yhteistyössä on myös työstetty artikkeleita oppikirjoihin. Tutkimusyhteistyöllä on puolestaan konkreettisesti osoitettu esimerkiksi uuden ammattiryhmän resurssin tarve.
Jalkaterapeutit aloittivat työskentelynsä Turun vanhuspalveluissa, kun pystyimme ikääntyneen ihmisen terveen jalanmittareilla osoittamaan jalkaterveyteen panostamisesta koituvan hyödyn.
Uusia yhteydenottoja ja yhteistyötä
Leenan mielestä parasta hänen työssään erilaisten ihmisten ohella on hoitotyö. Hän haluaakin säilyttää kaiken kehittämisen ohella palkitsevan tunteen tuovan kliinisen hoitotyön ja sen kautta potilaskontaktit osana arkeaan.
Olen suora ja uskon vilpittömästi hyvään. Voin antaa työni kautta osaamistani muiden käyttöön ja juuri työni kautta välittyy parhaiten se, millainen olen. Kun pääsen ratkomaan erilaisia dilemmoja, muistutan aina, että kritiikin esittäminen ei yksinään auta, vaan tilalle pitää esittää myös vaihtoehtoja.
Leena toivookin nyt Varha-siirtymän myötä uusia yhteydenottoja koko alueelta. Esimerkiksi haavahoidon kehittämissuunnitelmia on jo laadittuna osalle Varhaan alueista.
Ja vielä lopuksi, mitä auktorisoitu haavahoitaja tarkoittaakaan?
Auktorisointia pitää hakea ja prosessia ohjaavat tiukat kriteerit. Niihin kuuluu mm. 30 op:n erikoistumisopintojen ohella vaatimus osallistua 10 päivän ajan 4 vuoden aikana vuodessa koulutuksiin, myös kansainvälisiin. Puolet työstä pitää olla haavahoitoa ja muuten työssä pitää kehittää ja konsultoida sekä kirjoittaa artikkeleita haavahoidon teemasta.
Leena kertoo juuri saaneensa auktorisoinnin seuraavalle neljälle vuodelle. Vastaava titteli on noin 60 henkilöllä koko Suomessa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL julkaisivat maaliskuussa 2023 uudistetun ravitsemushoitosuosituksen: