Yhteisöllinen asuminen – yhteistyötä asumispalveluiden ja kotona asumista tukevien palvelujen yhdyspinnalla

Yhteisöllinen asuminen on 1.1.2023 alkaen sosiaalihuoltolain (21 b§) mukaista asumispalvelua, jossa asuminen ja palvelut järjestetään ja myönnetään asiakkaalle erikseen. Palvelut ovat esimerkiksi kotihoidon palveluita, tukipalveluita ja myös omaishoidon tukea on mahdollista myöntää, mikäli edellytykset siihen täyttyvät. Varhan oman tuotannon yhteisöllisen asumisen yksiköt on kartoitettu alkuvuoden aikana ja niiden yhtenäistäminen on käynnistynyt.

 

Sosiaalihuoltolain mukaisella yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan:

1. hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä,
2. jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja,
3. jossa asiakkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa,
4. jota varten asumisyksikössä on tarkoitukseen soveltuvat tilat.

Varhan oman tuotannon yhteisöllisen asumisen yksiköt

Varhalla on tällä hetkellä noin 20 yhteisöllisen asumisen yksikköä, jotka ovat entisiä tavallisen palveluasumisen tai tuetun asumisen kohteita. Tuetun asumisen kohteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi rivitaloja tai asuinhuoneistoja, jotka ovat siirtyneet kunnista Varhalle ja, joiden ikääntyneille asukkaille Varha järjestää palvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Olennaista on, että asiakkaiden vuokrasopimus asumisesta laaditaan Varhan kanssa eli Varha järjestää asumisen. Lisäksi Varhan alueella toimii kohteita, joissa asiakkaan tarvitsemat palvelut ja yhteisöllinen toiminta järjestetään Varhan toimintana ja asuminen tuotetaan jonkin yksityisen tahon toimesta. Nämä kohteet eivät vielä lukeudu sosiaalihuoltolain mukaiseksi yhteisölliseksi asumiseksi. Myös näissä kohteissa kehitetään palveluita ja toimintaa Varhan linjausten mukaisesti.

Varhan yhteisöllisen asumisen kohteet ovat hyvin erilaisia ja esimerkiksi asiakasmäärä vaihtelee kolmen ja 90 asiakkaan välillä. Osa yksiköistä sijaitsee läheisessä yhteydessä jonkun toisen asumispalveluyksikön kanssa ja osalla taas ei ole muita ikääntyneiden palvelujen yksiköitä lähellään. Sosiaalihuoltolain mukaan, asiakkaalle myönnettävät kotihoidon palvelut voidaan järjestää joko talossa kiinteästi olevan henkilökunnan toteuttamina, kotihoidon käynteinä tai niiden yhdistelmänä, esimerkiksi aamuvuorossa hoitaja on yksikössä paikalla ja iltakäynnit toteutetaan kotihoidon asiakaskäyntien tapaan. Varhaltakin löytyvät kaikki nämä variaatiot ja käytännön kokemukset osoittavat, mikä toimintatavoista osoittautuu parhaimmaksi. Asiakkaiden tukipalvelujen järjestämisessä ja myöntämisessä on ollut paljon eroja yksiköiden välillä. Niitä on nyt kevään kuluessa yhtenäistetty Varhan vahvistamien palvelukuvausten, myöntämisedellytysten ja asiakasmaksujen mukaisiksi.

Mikä ihmeen SKE-toiminta

Yhteisölliseen asumiseen liittyvää SKE-toimintaa eli sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa on aloitettu kehittämään ja yhtenäistämään Varhan yhteisöllisen asumisen yksiköissä, muun muassa järjestämällä siihen liittyviä työpajoja ja sopimalla yhteisistä toimintatavoista. Yhteisöllisen asumisen asukkaille järjestetään mahdollisuuksia osallistua olemassa olevaan toimintaan, jota järjestetään samassa kiinteistössä tai läheisessä yksikössä muille ikääntyneiden palveluiden asiakasryhmille. SKE-toiminnan edelleen vahvistamiseksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä asumispalveluiden ja kotona asumista tukevien palveluiden henkilöstön välillä.

Yhteisöllisessä asumisessa on syksyllä rekrytoitu kolme alueellista yhteisökoordinaattoria. Heidän tehtävänä on edistää SKE-toiminnan prosessien kehittämistä ja siihen liittyvien toimintamallien jalkauttamista Varhan strategian mukaisesti, yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden henkilöstön kanssa.

Yhteisöllinen asuminen on kasvava palvelumuoto

Yhteisöllinen asuminen on palvelumuotona uusi ja vaatii meiltä kaikilta opettelua. Samalla, kun kehitämme Varhan oman tuotannon yhteisöllistä asumista, on tehtävänämme tehdä tätä palvelumuotoa tunnetuksi muun muassa asiakkaiden ja läheisten sekä kohtaamiemme sote-ammattilaisten parissa. Varhalla on vasta melko vähän yhteisöllistä asumista, mutta tavoitteena on, että sen määrä tulee kasvamaan moninkertaiseksi, mm. uudisrakentamisen ja kohteiden käyttötarkoituksen muutosten avulla. Oman tuotannon lisäksi Varha järjestää yhteisöllistä asumista palvelusetelin avulla.

Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Taivassalo, Pyhäranta, Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Masku

19 asuntoa, Palvelutalo Henriikka, Nousiainen (12+2 asuntoa), Palvelukeskus Poiju, Taivassalo (7 asuntoa)

Loimaa, Pöytyä, Aura, Oripää, Lieto, Marttila, Koski tl

36 asuntoa, Valmankartano Lieto (16 asuntoa), Maununtupa, Lieto (9 asuntoa), Kurjenkello, Riihikoski (6 asuntoa), Palvelukeskus Kotikarpalo, Kyrö (5 asuntoa)

Kaarina, Paimio, Sauvo

40 asuntoa, Hovirinnan palvelukeskus, Kaarina (23 asuntoa), Tupasvillan palveluasunnot, Kaarina (5 asuntoa), Yhteisökodit Onnela ja Ilona, Kaarina (12 asuntoa)

Parainen, Kemiönsaari

68 asuntoa, Björkebo, Parainen, (42 asuntoa) Tennby-hemmet, Parainen (4 huonetta), Furubo, Nauvo (3 huonetta) Regnbågen, Korppoo (10 asuntoa), Aftonro, Iniö (10 asuntoa)

Raisio, Naantali, Rusko

90 asuntoa, Hulvelan seniorikeskus, Raisio (90 asuntoa) 

Salo, Somero

45 asuntoa, Pihlajakylä, Somero (34 asuntoa), Lamminniemen Kurki-käytävä, Somero (11 asuntoa)

Turku

Portsakodissa on käynnistynyt 21 asunnon muutos yhteisölliseksi asumiseksi.