Vaikuttavaa vauvojen tehohoitoa

Hiljaisuus yllättää Tyksin Keskolassa. Osastonylilääkäri Liisa Lehtosen mukaan vastasyntyneiden teho-osaston tunnelma pyritään pitämään rauhallisena, oli tilanne miten akuutti tahansa.

– Meidän kiireemme ei saa näkyä potilaille.

Keskola muutti U-sairaalasta Majakkasairaalaan helmikuussa 2022. Siellä moni asia on paremmin. Sairaalamonitorit hälyttävät vain hoitajien taskuissa. Perheillä on omat huoneet, joihin kumpikin vanhempi mahtuu nukkumaan. Vuoteen 2021 verrattuna vanhempien yöpymiset osastolla ovat nelinkertaistuneet.

Keskolasta synnytyssaliin on muutama metri matkaa, kun U-sairaalassa välimatka oli kahdeksan kerrosta. Uusissa tiloissa tehohoito pystytään aloittamaan synnytyssalissa, vanhempien silmien alla. Usein vauva saadaan vietyä pian myös äidin rinnalle.

– Tämä on iso edistysaskel vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksessa, Lehtonen sanoo.

Tiukat resurssit

Tyksissä syntyy vuodessa noin 4000 vauvaa, joista 500–600 hoidetaan Keskolassa. Vastasyntynyt voi tarvita tehohoitoa esimerkiksi keskosuuden, infektioepäilyn tai kirurgisen toimenpiteen takia.

– Täysaikaisen vauvan tehohoitojaksot ovat yleensä lyhyitä, mutta pikkukeskonen saattaa olla Keskolassa kaksikin kuukautta, Lehtonen sanoo.

Keskolan päivävuorossa on 12 sairaanhoitajaa. Lisäksi vastasyntyneiden hoidon parissa työskentelee viisi erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri.

Sairaanhoitaja Nina Heikkinen on työskennellyt Keskolassa seitsemän vuotta. Hän kiittelee osaston uusia tiloja, mutta toteaa niiden tuovan myös haasteita, kun henkilöstöresurssit ovat tiukoilla.

– Kun potilaat ovat kaikki eri huoneissa, on entistä haastavampaa miettiä, miten saa aikansa ja huomionsa jaettua kaikille perheille, jotta kaikki saisivat yhtäläisen tuen ja ohjauksen.

Tutkitusti tehokasta

Tiukka resurssitilanne ja sijaispula ovat Keskolan arjen suurimmat haasteet myös Lehtosen mielestä.

– Perusresurssin pitäisi olla vähän parempi, jotta pystyisimme kattamaan myös kiirehuiput siten, ettei se olisi liian stressaavaa henkilökunnalle.

Osaston imetysvastaavana Heikkinen toivoo imetyksen lisääntyvän Keskolassa. Se vaatii aikaa sekä hoitajien kouluttamiseen että perheiden tukemiseen ja ohjaamiseen.

Palkitsevinta työarjessa on kaksikon mukaan perheiden edistysaskelten seuraaminen: kun vanhemmat saavat itseluottamusta lapsensa hoidossa ja kun vauvat vahvistuvat ja tervehtyvät.

Lehtosen mukaan vauvojen parantuneet kehitysennusteet osoittavat Keskolan hoidon parantuneen koko ajan. Nyt satsataan siihen, että myös sairaan lapsen ihokontakti vanhemman kanssa alkaisi ensimmäisen kahden elintunnin aikana.

– Meillä on alkamassa myös tutkimus, jossa selvitetään ja mitataan, miten muutto ja siihen liittyvät uudet toimintakäytännöt ovat vaikuttaneet hoitoon.

Teksti ja kuvat: Heidi Pelander