Vaikeasti hoidettavasta munasarjasyövästä löytyi uusia alatyyppejä – voi auttaa löytämään uusia hoitokeinoja

Tutkijat analysoivat DECIDER-projektissa kerättyä syöpäkasvainten genomitietoa 148 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetulta potilaalta, jotka sairastivat munasarjasyöpää. Tutkijat jaottelivat kasvaimet kehittyviin, ylläpitäviin ja sopeutuviin sen mukaan, millaisessa kehitysvaiheessa ne olivat. Jaottelu perustui syöpäkasvainten tapaan levitä ja kehittyä etäpesäkkeissä. Syöpäpopulaatiot kasvoivat ryhmästä riippuen joko geneettisesti erilaisten tai samanlaisten solujen yhdistelmänä. Nämä yhdistelmät kehittyivät etäpesäkkeissä edelleen tai pysyivät samankaltaisina. 

Tulokset voivat auttaa kohdentamaan munasarjasyövän hoitoja entistä tarkemmin ja auttaa munasarjasyöpää sairastavia potilaita. 
 – Me lääkärit hoidamme tällä hetkellä kaikkia munasarjasyöpäpotilaita samoilla lääkkeillä, vaikka tiedämme, että viime vuosina geenitutkimus on löytynyt kasvaimissa isoja yksilöllisiä eroja. On hienoa, jos tutkimuksemme auttaa tulevaisuudessa löytämään potilasryhmiä yksilöllisiin hoitoihin. Olen myös iloinen, että Tyksin potilaiden antamilla näytteillä saadaan tehtyä huippututkimusta, joka on nyt julkaistu yhdessä johtavista syöpälehdistä, gynekologisen onkologian erikoislääkäri, dosentti Johanna Hynninen kertoo.

Munasarjasyöpään menehtyy Suomessa vuosittain noin 400 naista, ja Euroopassa yli 40 000 naista.  Munasarjasyöpä on geneettisesti hyvin monimuotoinen sairaus, minkä vuoksi sen tutkiminen ja hoitaminen on poikkeuksellisen hankalaa. Erityisen huono ennuste on sairauden alatyypillä, huonosti erilaistuneella seroosilla munasarjasyövällä (Ovarian high grade serous carcinoma, HGSC). Tätä alatyyppiä sairastavista alle 40 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.   
Tutkijat pystyivät jakamaan munasarjasyövän kasvaimet kolmeen ryhmään niiden genomin muutosten perusteella. Ryhmät eroavat toisistaan solun sisäisissä signaalinvälitysreiteissä, kasvaimien kasvutavoissa ja tavassa, jolla kasvaimet reagoivat hoitoon. 

Tyksin potilailta saatu genomitieto paljasti kolme tautityyppiä 

Tutkijat löysivät kunkin ryhmän kasvaimille ominaiset signaalinvälitysreitit, jotka tekevät näistä kasvaimista biologisesti erilaisia. 
– Useisiin näistä on jo olemassa kohdennettuja, kliinisessä käytössä olevia lääkkeitä. Osoitimme, että yksi signaalinvälitysreitti, PI3K/AKT, on erityisen tärkeä osalle potilaista. Tämän reitin tärkeys on ollut tiedossa, mutta sitä ei tiedetty, ketkä todennäköisimmin vastaavat tähän signaalinvälitysreittiin kohdistettuun hoitoon. Tulostemme perusteella pystymme paremmin löytämään sen osajoukon potilaita, jotka todennäköisesti hyötyvät hoidosta, toteaa tutkijatohtori Jaana Oikkonen Helsingin yliopistosta.  

Kasvaimen evoluutiota kannattaa tutkia

Tutkimuksen näkökulma on syöpäkasvaimen evoluutiossa eli siinä, miten kasvain kehittyy ja leviää uusiksi etäpesäkkeiksi. Lähestymistapa on munasarjasyövän tutkimuksessa tärkeä, koska tämänhetkinen tieto perustuu pitkälti näyte- tai potilasmäärältään pieniin tutkimuksiin. 
– Analysoimamme aineisto oli tähän mennessä yksi suurimmista, ellei suurin, munasarjasyöpäkasvainten näytemäärä. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että Suomessa pystytään tekemään huippututkimusta pienestä populaatiosta huolimatta, Hautaniemi sanoo.   
– Tuloksemme tuovat järjestystä munasarjasyövän genomiseen kaaokseen. Nyt koko tutkimuskenttä pääsee nopeammin eteenpäin, ja hoitojen kohdentaminen helpottuu. Toki tekemistä on vielä jäljellä. Lisätutkimusta on tekeillä esimerkiksi siitä, miten voimme mahdollisimman helposti luokitella potilaat löydettyihin kolmeen ryhmään, kertoo tutkijatohtori Alexandra Lahtinen Helsingin yliopistosta.  
Helsingin yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan, Turun yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistutkimuksen tulokset julkaistiin toukokuussa Cancer Cell -tiedelehdessä. 

Tyksiin munasarjasyöpäleikkaukseen tulee potilaita Varsinais-Suomen lisäksi Ahvenmaalta, Satakunnasta ja Pohjanmaalta. 
DECIDER-tutkimushankkeen saama tuki on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista Euroopan Unionin tutkimusrahoituksista. Kansainvälisen, viisi vuotta kestävän tutkimuksen yhteisbudjetti on lähes 15 miljoonaa euroa, ja hankkeeseen osallistuu yhteensä 14 organisaatiota seitsemästä Euroopan maasta.

Lue lisää: Munasarjasyöpä ja munanjohdinsyöpä