Tyks tutkii ja hoitaa -liven aiheena uni ja terveys 30.11.
Avainsanat:Kuinka hyvin sinä nukut? Elämäntavat syövät helposti uniaikaamme, onneksi iso osa hyvää unta tukevista keinoista on helppoja kotikonsteja. Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutuu asiantuntijoiden johdolla unen ja terveyden yhteyteen, yleisimpiin uniongelmien syihin ja tietysti hyvän unen työkaluihin.
Liity mukaan Tyks tutkii ja hoitaa -liveen 30. marraskuuta kello 18-18.45 tästä: https://stream.sst.fi/cast/30-11-tyks-tutkii-ja-hoitaa
Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuuden oireista ja joka kymmenes on kärsinyt niistä pitkäkestoisesti vähintään kuukauden ajan. Aikuinen tarvitsee 7–8 tuntia unta yössä, lapset ja nuoret enemmän.
Yleisin syy väsymykseen on liian vähäinen uni. Työhön liittyvä stressi voi estää unen tuloa. Huonounisemmat jaksot tietyissä elämänvaiheissa, kuten raskauden aikana tai kriisin keskellä, eivät ole harvinaisia. Unettomuushäiriö on tavallisempi naisilla sekä iäkkäillä.
Hyvän unen edistäminen alkaa jo valveillaolon aikana. Säännöllinen päivä- ja ruokarytmi, älylaitteiden sulkeminen ajoissa, kävely, lukeminen tai ystävällinen keskustelu ovat suositeltavia ennen nukkumaan menoa. Monet keinot parempaan uneen ovat ilmaisia.
Uni on tärkeä ihmisen perusterveyden kannalta. Kun nukumme, aivojen energiavarastot täyttyvät ja kuona-aineita poistuu. Riittävä uni myös tutkitusti pitää yllä vastustuskykyä ja mielenterveyttä. Unesta ei siis kannata tinkiä!
Yhdestä unettomasta yöstä ei vielä tarvitse huolestua, ylivireys voi olla jopa eduksi esimerkiksi tentissä tai työhaastattelussa. Jos unettomuus kuitenkin jatkuu, eivätkä kotikonstit riitä, apua voi ja kannattaa hakea. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, perusterveydenhuollossa, työskentelee koulutettuja unihoitajia.
Huono nukkuminen voi olla myös oire sairaudesta, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudista, diabeteksesta, masennuksesta tai uniapneasta. Levottomat jalat -oireyhtymä voi vaikeuttaa nukahtamista.
Unettomuuden ja siihen mahdollisesti liittyvien sairauksien tunnistaminen ja hoidon määrittely jatkuvat erikoissairaanhoidossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kun henkilöllä epäillään uniapneaa, hän saa kotiin yön yli hengitystä mittaavaan rekisteröintilaitteiston. Uniapnean hoitomuotona voi olla etäluettava cpap-laite tai unikisko hengityksen avuksi nukkumisen aikana. Varsinais-Suomessa noin 20 000 ihmistä käyttää cpap-laitetta uniapnean hoitoon.
Tyksin uni- ja hengityskeskus on jo pitkään ollut edelläkävijä unisairauksien hoidossa. Tyks koordinoi ja kehittää hengitysvajauksen sekä uni- ja vireystilahäiriöiden hoitoa valtakunnallisesti.
Asiantuntijoina keskustelussa ovat mukana Tyksistä keuhkosairauksien osastonylilääkäri Ulla Anttalainen ja akuuttipsykiatrian apulaisylilääkäri Juha Markkula. Lisäksi mukana ovat Varhan viestinnän asiantuntijat Suvi Vainio ja Mikael Piippo.