Tyks tutkii ja hoitaa -liven aiheena aivovammat 3.4.

Tule mukaan Tyks tutkii ja hoitaa -liveen torstaina 3.4. kello 18 ja lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoille. Liity mukaan tästä. 
Asiantuntijat ovat osastonylilääkäri, apulaisprofessori Jussi Posti Tyks neurokeskuksesta ja fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kaskenlinnan sairaalasta. Lähetyksessä kuullaan myös aivovamman kokeneen henkilön kokemuksia.
Päähän kohdistuneesta iskusta aiheutunut vamma arvioidaan nykyisin lieväksi keskivaikeaksi tai vaikeaksi aivovammaksi. Vammautuneen henkilön ennuste on kuitenkin aina hyvin yksilöllinen.
– Yleisin aivovamman aiheuttaja on kaatuminen, joita tapahtuu nuorillakin. Ikäihmiset ovat kuitenkin kasvava ryhmä aivovammapotilaissa, Jussi Posti kertoo.
Vamman sattuessa on tärkeää hakeutua hoitoon, jos itse tai toinen ihminen tunnistaa aivo-oireita. 
– Tajunnan menetys, muistiaukko, huimaus ja pahoinvointi ovat tyypillisiä oireita, joiden vuoksi on tarpeen hakeutua terveydenhoitoon. Kallon sisällä voi olla verenvuoto, mikä aiheuttaa painetta aivoihin, Posti kuvaa.
Lääkäri arvioi vamman vaikeusasteen. Aivotärähdyksen jälkioireet korjaantuvat yleensä viimeistään muutamissa päivissä. Lievien aivovammojen toipumisennuste on myös hyvä ja oireet ohittuvat useimmiten muutamissa päivissä tai viikoissa.
Heti vamman jälkeen on kuitenkin joskus vaikeaa arvioida, onko kyseessä aivotärähdys vai vakavampi aivovamma. Tällöin lääkäri saattaa ottaa potilaan yön yli seurantaan sairaalaan tai pyytää aivojen kuvantamistutkimuksen vakavampien vammojen poissulkemiseksi.

Kuntoutus pienin askelin

Keskivaikeasta tai vaikeasta aivovammasta toipuvalle kuntoutus on kovaa työtä. 
– Aivovamma tapahtuu yleensä äkillisesti ja sen seuraukset ovat vaikeasti ennustettavissa. Epätietoisuus omasta tilanteesta ja toipumisesta pitää yllä shokkitilaa pitkän aikaa, Kati Peltomäki sanoo.
Kuntoutustarvetta arvioi moniammatillinen tiimi. Potilaan kanssa mietitään yhdessä lähiajan tavoitetta.
– Suunnittelu auttaa sopeutumisprosessissa. Aluksi otetaan pieniä, realistisia tavoitteita, Kati sanoo.
Aivot tarvitsevat vammasta palautumista ja uudelleen oppimista. Fysioterapiassa harjoitellaan esimerkiksi tasapainoa, joka ihmisen pitää löytää uudelleen vamman jälkeen.
– Teemme testejä ja harjoituksia, kun tutkimme, mitkä keinot potilasta auttavat. Tutkimuksen perusteella teemme suosituksen jatkokuntoutuksesta, jota suosittelemme ainakin vuoden ajalle vamman jälkeen, Kati sanoo.
Kuntoutujan aktiivisuus ja motivaatio ovat ratkaisevia toipumisennusteen kannalta.

Vamman vaikeusasteen arviointi tarkentuu

Jussi Posti on mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, jonka tavoitteena on saada verikokeen avulla nopeasti tietoa vamman laadusta.
– Tulevaisuudessa verikokeen avulla voidaan esimerkiksi jo ambulanssissa arvioida vamman vaikeusastetta. Veren merkkiaineisiin perustuva tulos auttaa arvioimaan, milloin kuvantaminen on tarpeen. Kuvantamisen tarve vähenee, mikä säästää potilasta säteilyltä ja myös kustannuksia, hän kuvaa.
Posti pitää kaikkein tärkeimpänä aivovamman ehkäisyä. 
– Ikäihmiset ovat tärkeä ryhmä ottaa huomioon, koska kotona sattuvat kaatumiset ovat kasvava aivovammojen aiheuttaja. Esimerkiksi verenpainelääkkeen oikea annos on tärkeä. Liian suuri annos aiheuttaa huimausta ja kaatumisia, hän sanoo. 
Nuorilla taas pään vammojen riskiä lisää päihtyneenä liikkuminen, esimerkiksi pyörällä tai sähköpotkulaudalla.