Toivon ylläpitäminen on tärkeintä masennuksen hoidossa
Avainsanat:– Levoton olo, keskittymisen vaikeus, unettomuus ja itselleni epätyypillinen lyhytpinnaisuus, kokemusasiantuntija Harri Mattila kertoo oireistaan, kun hänellä todettiin keskivaikea masennus.
Tyks tutkii ja hoitaa –livessä puhuttiin masennuksen toteamisesta ja hoitokeinoista, joita uusi Tyks Kompassisairaala on tuonut lisää.
Masennus on monen asian summa, todettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) järjestämässä Miksi mieli masentuu? –livelähetyksessä.
Katso Miksi mieli masentuu? -liven tallenne täältä.
Perinnölliset tekijät, hankalat kokemukset aiemmasta elämästä sekä omaan elämäntapaan liittyvät tekijät, esimerkiksi päihteiden ja lääkkeiden käyttö, voivat altistaa sairastumiselle.
Omasta olosta on syytä huolestua, kun oireet pitkittyvät, haittaavat arkea ja vaikuttavat opiskelu- tai työkykyyn. Masennuksen tunnistamisessa auttavat toiset ihmiset.
Yksi hyvä merkki on se, että joku toinen tunnistaa, ettei henkilö ole enää oma itsensä. Jos oma persoona katoaa, on hyvä selvittää, mistä voi olla kyse, kertoo sairaanhoitaja Julia Toivonoja Tyks Psykiatrian mielihäiriöosastolta.
Unettomuus, yleinen (useamman viikon jatkuva) jaksamattomuus, laskenut mieliala, negatiiviset ajatukset ja näköalattomuus ovat oireita, joiden vuoksi kannattaa hakeutua arvioon.
- Hoidon alettua voi myös käydä niin, että aluksi hoidetaan unettomuutta, joka paljastuukin masennusoireeksi, Toivonoja kertoo.
Arviolta vain noin puolet masentuneista hakeutuu hoidon piiriin. Esteenä voi olla, että oireita ei tunnisteta, masennus alentaa toimintakykyä tai häpeän tunne estää hoitoon hakeutumisen.
Hoito pitäisi aloittaa mahdollisimman pian, koska mitä varhaisemmassa vaiheessa masennusta päästään hoitamaan, sitä tehokkaammin hoito toimii.
Myös muita selittäviä tekijöitä voi löytyä masennuksen taustalta, esimerkiksi muita sairauksia.
Hoidon tavoitteena on saada ihmisen elämänlaatu hyväksi ja varmistaa, että oireet eivät pitkittyisi, osastonylilääkäri Jenni Terho Tyks Psykiatrian mielialahäiriöosastolta sanoo.
Sydänsairaus laukaisi masennuksen
Harri Mattilan elämä mullistui äkillisen sydänsairauden ja kuormittavan elämäntilanteen vuoksi.
– Yllättävä sydänsairaus ja pian sen jälkeen taloudellisia vaikeuksia aiheuttanut työpaikan irtisanominen yhteistoimintaneuvotteluissa kasvattivat taakkaa harteilla. Tunnistin masennuksen, koska minulla oli siitä aiempaa kokemusta, hän kertoo.
Mattila otti asian puheeksi terveyskeskuslääkärin kanssa. Hän sai lääkkeet ja viisi hoitokertaa psykiatrisen hoitajan vastaanotolle. Jakson jälkeen hän sai lähetteen erikoisairaanhoitoon, Tyksin psykiatrian klinikalle, jossa diagnosoitiin keskivaikea depressio.
Oikean lääkehoidon löytyminen vei aikaa.
– Lääke tasaa tunnereaktioita, sen vaihtaminen aiheutti mielialan vaihtelua, kun vanha lääke ajettiin alas ja uusi aloitettiin, Mattila kertaa hoidon vaiheita.
Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä
Masennuksen toteamiseksi lääkäri tekee kattavan arvion potilaasta. Tärkein on haastattelu, jossa potilasta kuullaan oireista. Apuna lääkäri voi käyttää oiremittaristoja ja yleensä myös potilas saa täytettäväkseen oirekyselyn.
Tulosten perusteella lääkäri tekee arvion masennuksen vaikeusasteesta. Potilas voidaan myös lähettää laboratoriokokeisiin, jotta lääkäri saa lisätietoa hänen terveydestään.
Sen jälkeen lääkäri, yhdessä potilaan kanssa, laatii hoitosuunnitelman.
– Masennuksen hoidon muodostavat terapeuttiset hoidot yhdessä lääkehoidon kanssa, mahdollisesti myös neuromodulaatiohoidot, Jenni Terho kertoo.
Psykososiaaliset hoitomuodot ovat suuressa osassa masennuksen hoidossa.
Luottamuksellinen, hyvä hoitosuhde on hoidon onnistumiselle erittäin tärkeää. Hyvä suhde korostuu pitkissä terapiajaksoissa, mutta myös lyhyemmissä keskusteluissa, Julia Toivonoja sanoo.
Terapeuttista osaamista perusterveydenhuoltoon
Valtakunnallisen Terapiat etulinjaan –hankkeen tavoitteena on saada terapeuttista osaamista perusterveydenhuoltoon.
Asiakkaille on tarjolla terveysasemilta ohjausta omahoito-ohjelmiin sekä pidempiä ja lyhyempiä ryhmä- ja yksilöterapioita perus- ja erikoissairaanhoidossa.
– Masennuksen terapeuttisessa hoidossa keskitytään siihen, mitkä ovat yksilön masennusta synnyttävät tekijät ja ylläpitävät tekijät sekä miten oireisto saadaan pidettyä hallinnassa ja elämänlaatu hyvänä, Toivonoja kuvaa.
Masennuksen hoito on pitkä prosessi.
– Pidän tärkeimpänä toivon ylläpitämistä. Elämän merkityksellisyyden löytyminen on kaikkein keskeisintä, hän jatkaa.
Tyks Kompassisairaalassa uusia terapiamuotoja
Tyks Kompassisairaala uudistaa psykiatrista hoitoa. Sairaalan osastoilta löytyy erilaisia terapiatiloja, esimerkiksi aistihuoneita.
– Masennus voi tehdä ihmisestä lamaantuneen, jolloin aistihuoneen menetelmillä voidaan nostaa ihmisen vireystilaa. Aistihuoneessa voidaan myös edistää esimerkiksi ahdistuksen vuoksi unettomuudesta kärsivän ihmisen olotilaa paremmaksi ja tuettua hänen nukahtamistaan, Julia Toivonoja sanoo.
Valtaosa masennusta sairastavista ei tarvitse osastohoitoa. Suurin matka tehdään avoterveydenhuollossa.
– Useimmiten masennuksen hallinnan keinot löydetään nopeasti, eikä sairaalahoidosta silloin ole hyötyä. Ihmisen elämä kuitenkin tapahtuu sairaalan ulkopuolella ja yritämme korostaa ihmisen omaa elämää ja hänen toimimistaan siinä, Toivonoja sanoo.
Osastohoito on tarkoitettu ensisijaisesti hätätilanteisiin, kuten psykoottisiin masennustiloihin. Osastohoidon pituus riippuu hoidon tarpeesta.
– Yleensä yhdestä kahteen viikkoa, riippuu potilaan tilanteesta ja mitä hoitoja potilaalle lähdetään toteuttamaan. Meillä on muutaman päivän kriisihoitojaksoja, mutta voidaan tarvita myös useamman viikon hoitojaksoja, Jenni Terho kertoo.
Kompassisairaalassa olemme erikoissairaanhoidon puolella. Useimmiten potilaat ohjautuvat osastohoitoon sairaalaan yhteispäivystyksen kautta.
– Enemmistö mielenterveyskuntoutujista on hoidossa perusterveydenhuollossa, Jenni Terho avaa.
Ota itseäsi kädestä, älä niskasta, kiinni
Harri Mattila on kouluttautunut hyvinvointiohjaajaksi. Omaa oloa parantavien keinojen löytäminen on tärkeää.
– Minulla mindfulness ja syvähengitysharjoitukset ovat auttaneet. Luontoyhteys on tärkeä ja menen metsään purkamaan pahaa oloa. Olen ottanut ohjeeksi: ota itseäsi kädestä kiinni, älä niskasta. Itsemyötätunnon harjoittaminen on tärkeää, hän sanoo.
Harrin kahden vuoden hoitosuhde on juuri päättynyt, nyt hän jatkaa pelkästään lääkehoidolla.
– Olen mielestäni löytänyt merkityksellisyyden ja toivon elämääni. Haluan auttaa muita jakamalla tietoa eteenpäin ja poistamalla stigmaa mielenterveyden ympäriltä, hän sanoo.
Mattilan mukaan tärkeintä on elää omaa elämäänsä, löytää toivoa ja iloa sekä tehdä itselle merkityksellisiä asioita. Tärkeintä on sosiaalisuus ja yhteys muihin ihmisiin sekä kulttuurista nauttiminen.
– En suostu häpeämään, vaan olen avoimesti puhunut omasta sairaudestani. Keskustelua mielenterveydestä pitäisi käydä enemmän, hän sanoo.
Miksi ei selvitetä juurisyytä?
Tyks tutkii ja hoitaa -livelähetyksessä myös katsojat voivat osallistua kysymällä asiantuntijoilta kysymyksiä.
Miksi niin usein määrätään lääke, eikä selvitetä juurisyitä?
– Lääkehoito on sitä tärkeämpi, mitä syvempi masennustila on. Lievässä masennuksessa lähdetään liikkeelle terapeuttisista hoitomuodoista, Jenni Terho vastasi.
Miten masennusta voidaan hoitaa, jos traumaa aiheuttava tilanne jatkuu?
– Varmasti silloin aina ensimmäinen asia on vakauttaa tilanne, että selviydytään nykyhetkestä. Sitten kun päästään irti traumakierteestä, voidaan alkaa työskennellä kronologisesti. Ensimmäiseksi ihmisen on kuitenkin päästävä pois tilanteestaan, jossa hän on hälytystilassa. Hoito ei välttämättä ole vain terapeuttista hoitoa, vaan siihen yhdistetään myös lääkehoitoa, Julia Toivonoja vastasi.
Millaisia tuloksia on saatu ketamiinihoidosta?
– Ketamiinihoito on tehokkaimpia hoitomuotoja, etenkin jos potilaalla on itsetuhoisuutta. Nyt meillä on jo yli 10 vuoden kokemus lääkkeestä, eikä tiedossa ole ainakaan merkittäviä haittavaikutuksia, Jenni Terho vastasi.
Missä tilanteessa masennukseen sairastuneen lääkitystä voidaan alkaa vähentää?
– Suositus on, että jos ensimmäinen masennus on jatkunut oireettomana noin puoli vuotta. Jos masennus toistuu, kolmannen masennuksen jälkeen jatketaan ylläpitohoitoa. Kaikkein vaikeimmissa masennuksissa ollaan varovaisia lääkehoidon lopettamisen suhteen, Jenni Terho vastasi.
Älä jää yksin mielen haasteiden kanssa!
Mielen haasteet koskettavat meitä kaikkia, niihin on jokaisella kosketuspintaa. Mielen haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, apua on saatavilla.
Puhuminen läheisten, ammattilaisten tai vertaistukiryhmien kanssa sekä matalalla kynnyksellä terveydenhuollon palveluiden piiriin hakeutuminen, on tärkeää!
Laituri palvelee Tyks Kompassisairaalassa
Mielenterveysjärjestöjen kohtauspiste Laituri palvelee Kompassisairaalan aulassa joka päivä.
Apua saat myös:
Katso myös
Mikan tarina isoveljen itsemurhan aiheuttamasta syyllisyydestä ja vuosien henkisestä painolastista.