Takomossa taottiin yhteistä linjaa hyvinvointialueen perhekeskusten suuntaviivoille

Seitsemän eri kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoimen edustajia kokoontui perhekeskusten jatkokehittämisen projektipäällikön Sami Luodon kutsumana pohtimaan yhdessä malleja, joilla perhekeskukset, niin verkostomaiset, kuin digitaalisetkin palvelut, saataisiin palvelemaan perheitä parhaiten tulevalla hyvinvointialueella.

Kaarina-salissa viikolla järjestetty Takomo-työpaja sai aikaan vilkasta keskustelua ja yhteisiä näkemyksiä siitä, mitä perhekeskuskokonaisuuksien olisi hyvä hyvinvointialueilla olla. Perhekeskustoimintaa ja -mallia jatkokehittävä projektipäällikkö Sami Luoto Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta luotsasi keskustelua ja fasilitoi eri kuntien ammattilaisista satunnaisesti muodostettuja työryhmiä. Ensin mietittiin, mikä pohdituttaa ammattilaisia perhekeskuskehittämisessä eniten.

Minua kiinnostaa, miten tulemme hyvinvointialueella asettumaan – esimerkiksi neuvola, psyka, sosiaalipalvelut ja asiakasohjaus –, jotta asiakkaan palvelupolku lähtee heti alusta oikeaan suuntaan, perhe- ja sosiaalipalveluiden palveluesimies Kimmo Kiviranta Turun kaupungilta mietti.

Monilla oli vastaavia ajatuksia, lisäksi ruotsinkielisten palvelujen tasavertainen saatavuus koko hyvinvointialueella mutta etenkin kaksikielisillä tai liki täysin ruotsinkielisillä alueilla oli vahvasti esillä.

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen hallinto- ja kehittämispäällikkö Johanna Syrjänen taas esitti, muiden nyökytellessä, että alueelliset, verkostomaiset perhekeskukset ovat järjestöjenkin näkökulmasta arjen tuen kannalta parempi vaihtoehto, kuin että on 27 kuntaa, joissa on kaikissa erilaisia palveluja ja työtapoja.

Myös nuorten asema perhekeskuskehittämisessä nähtiin hyvin tärkeänä. Erityisesti Kaarinan edustajat, perheohjaaja Minna Laine ja perhekeskusjohtaja ja vs. perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Terhi Vierikko korostivat nuorten asemaa.

Ensivaiheen palveluohjaus ja ennaltaehkäisy keskeistä

Sami Luoto nosti puhuttavista asioista ratkaisunomaisesti esiin sen, että ensivaiheen palveluohjauksen merkitys tulee tulevaisuudessa merkittävästi korostumaan.

– Meillä on mahdollisuus tehdä asioita totutusta toisin. Uskon, että juuri tähän alueeseen vahvasti resursoimalla ja sitä kehittämällä pystymme auttamaan huoltajia ja perheitä varhaisessa vaiheessa ja käännämme painopistettä pikkuhiljaa ehkäisevämpään suuntaan, Luoto sanoi.

Myös digitaalisten palveluiden kehittäminen, sähköinen perhekeskus, on erittäin suuressa osassa perhekeskustoimintaa.

Lisäksi Sami Luotoa ilahdutti se, että sivistystoimen ja oppilashuollon merkitys perhekeskuskehittämisessä nähtiin joka työryhmässä tärkeänä sosiaali- ja terveyspuolen rinnalla.

Ehkä jopa ennakko-oletuksista poiketen eri kunnista – myös kaksikielisistä kunnista – niin sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon kuin sivistyspuolen väki päätyi monialaisissa työryhmissään jopa hyvinkin lähelle toisiaan keskeisissä ajatuksissa siitä, mitä kaikkea perhekeskuskokonaisuus olisi ja mitkä ovat kehittämisen uhat ja mahdollisuudet.

– Upeaa oli taas käytännössä nähdä, kuinka ymmärrys lisääntyy, kun keskustelua käydään aidosti moniammatillisesti. Verkostomainen työote ja jatkuva dialogi on ensiarvoisen tärkeää, Luoto iloitsi.

Työtä jatketaan ns. Valio kuntien kanssa

Seuraavassa vaiheessa on hankkeessa tarkoitus työstää Takomon materiaalista yhteinen koonti, joka konkretisoi sitä, millaisia varsinaissuomalaisten perhekeskusten soisi olevan ja mitä tulee huomioida niitä valmistellessa.

– Tämän koonnin työstämistä jatkamme yhdessä niin sanottujen "Valio kunta" -kehittämisryhmien kanssa. Nämä ryhmät ovat kaksi tiimiä, jotka muodostettiin keväällä 2022 niistä 14 varsinaissuomalaisesta kunnasta, jotka motivaatiokirjeen kirjoittamalla hakeutuivat mukaan, Sami Luoto kertoi.

Valio kuntien lisäksi myös muille kunnille annetaan myöhemmin mahdollisuus kommentoida koko ajan tarkentuvaa linjausta. Kaikkien osallistaminen ja osallistuminen on tärkeää sitoutumisen kannalta.

Raikkaita ideoita lakanoiden täydeltä

Takomo-iltapäivässä työryhmät kokosivat suuren idealakanan rinnalle vielä toisen, johon kirjattiin perhekeskuskehittämisen uhat ja mahdollisuudet.

– Kirjatuista mahdollisuuksista on hankala edes nostaa yksittäisiä asioita, mutta yleisesti ilahdutti niiden rohkea raikkaus. Perhekeskusten kehittäminen on jatkuvaa työtä. Hitaan kulttuurimuutoksen rinnalle tarvitaan myös rohkeita ideoita ja kokeiluja, vaikka välillä mentäisiinkin harhaan. Siitä opitaan.

Sami Luoto korosti lopuksi, että Varsinais-Suomessa on pystyttävä ratkaisemaan, miten perheet pääsevät saumattomasti perhekeskuksen kautta myös lapsiperheiden sosiaalihuollon palveluihin.

– Tässä on pystyttävä rakentamaan palvelutasolla rajat ylittävää verkostomaista työskentelyä.

Kaikki pohdinta ja samanmielisyys lopulta tuntuikin saavansa voimansa siitä, että joka ryhmällä oli ideointinsa ydinajatuksena se, miten asiakkaat saadaan nostettua keskiöön ja autettua heitä oikea-aikaisesti, varhain ja vaikuttavasti: niin perhe Virtasta kuin familjen Karlssoniakin.