Ruoka-apu – turvaa, kestävää kehitystä ja järjestöyhteistyötä

Ruoka-apu tuli Suomessa laajempaan tietoisuuteen 1990-luvun laman myötä, jolloin leipäjonot alkoivat näkyä katukuvassa. Alun perin ruoan jakamisen ajateltiin olevan väliaikainen ratkaisu, mutta sen sijaan ruoka-apu vakiintui osaksi suomalaista yhteiskuntaa, monipuolistui ja osin ammattimaistui.

Koronapandemia lisäsi ruoka-avun tarvetta merkittävästi. Moni suomalainen turvautui ruoka-apuun ensimmäistä kertaa, ja ruoka-aputoimijat kohtasivat uusia haasteita, kuten ylijäämäruoan riittävyyden ja asiakasmäärien kasvun. Myös kaupat osaavat optimoida omaa hävikkiään nykyään paremmin, jolloin jaettavaa ei välttämättä ole yhtä paljon kuin aiemmin.

Ruokajonot ovat monille konkreettinen muistutus yhteiskunnan epätasa-arvosta ja haavoittuvuudesta. Ne kuvastavat arjen kamppailuja, joissa jotkut joutuvat ponnistelemaan saadakseen perustarpeensa tyydytettyä. Ruokajonoissa seisovat ihmiset saattavat olla naapureitamme, työtovereitamme tai perheenjäseniämme – heitä, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet esimerkiksi taloudelliseen ahdinkoon tai ovat jonossa syystä, että se tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä: toisin sanoen jonkun, jolle jutella.

Ruokajonot voivat herättää monenlaisia tunteita: myötätuntoa, huolta, joskus turhautumista ja epätoivoa.

Mitä ruoka-avulla tarkoitetaan?

Ruoka-avulla tarkoitetaan toimintaa, jossa autettaville luovutetaan joko lahjoitettua tai ostettua ruokaa elintarvikkeina tai valmiina aterioina. Ruoka-apu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien julkisia palveluita täydentävää turvaa. Ruoka-apu voi sisältää esimerkiksi ylijäämäruoan hyödyntämistä, joka muuten menisi hukkaan. Tämä vähentää ruokahävikkiä ja edistää kestävää kehitystä.

Ruoka-apu on monipuolinen ja tärkeä osa yhteiskunnan tukiverkkoa, joka auttaa vähentämään nälkää ja ravitsemuksellista puutetta sekä edistää kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä.

Toimet eivät ole vähäisiä. Jos ne muutetaan numeroiksi, ne näyttävät tältä: Varsinais-Suomessa toimii noin 17 ruoka-apua jakavaa järjestöä. Toiminnassa on mukana noin 350 vapaaehtoista. Ruokajonoissa on kaiken ikäisiä ihmisiä. Hävikkiruokaa jaetaan Varsinais-Suomessa SPR:n toimesta 29 koululla noin 1000 kiloa viikossa. Operaatio Ruokakassi kertoo verkkosivuillaan, että vuonna 2024 jaettiin ruokaa huikeat 1,79 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa 202 000 ruokakassia.

Yhteistyössä on voimaa

Ruoka-aputoiminnan rahoitus on ollut lyhytaikaista ja tullut eri lähteistä, kuten kunnilta, sosiaali- ja terveysministeriöltä, eduskunnan joululahjarahoista sekä EU:lta. Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä toiminnan ja rahoituksen ennakoitavuutta sekä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja uusia jakelutapoja.

Vaikeinakin aikoina ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan. Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri, joka koordinoi koulujen ylijäämäruoan jakelua, kertoo, että he ovat saaneet jakeluihin hienosti mukaan vapaaehtoisia. Myös ruoan vastaanottajat ovat olleet tyytyväisiä jaettuun ruokaan. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turun kaupunki, alueen järjestöt, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja laaja joukko muita kumppaneita ovat vuodesta 2024 lähtien tehneet uraauurtavaa yhteistyötä ruoka-avun kehittämisessä. Verkostoon saa liittyä mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet tahot; alueen muut kunnat, yritykset jne.

Turun kaupunki on ottanut merkittävän koordinaatioroolin ruoka-aputoiminnan järjestämisessä, valtionavustuksen hakemisessa ja organisoimisessa. Varsinais-Suomeen haetaan valtionavustusta 510 000 euroa vuosille 2025–2026. Avustus mahdollistaa muun muassa mukaan ilmoittautuneiden järjestöjen ruokakassijakelut ympäri Varsinais-Suomea.

Konkreettisena tavoitteena on myös muun muassa inhimillisen ja yhdenvertaisen ruokajakelujärjestelmän vakiinnuttaminen.

Jatkossa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja ja systemaattista yhteistyötä

Jotta ruoka-apuun saataisiin lisää vaikuttavuutta, tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi digitaalisten alustojen kehittäminen, ruokahävikin hyödyntäminen vaikkapa sairaaloissa ja oppilaitoksissa, työllistämisen keinojen lisääminen, yritysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä logistiikkatoimintojen kehittäminen.

Varsinais-Suomen ruoka-aputoiminnan tulevaisuus näyttää jo hieman valoisammalta, mutta on tärkeää, että ruoka-avun kehittämistä jatketaan, jotta voidaan rakentaa kestävämpi ja oikeudenmukaisempi tulevaisuus kaikille.

Jos sinulla on ideoita, kysymyksiä tai haluat tietää tarkemmin jostain tietystä näkökulmasta, ota meihin yhteyttä!

Anri Niskala, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Anna-Mari Sopenlehto-Jokinen, Turun kaupunki 

Teksti on julkaistu Turun Sanomien aliossa 7.3.2025.

Kuva: Joonas Brandt, SPR