Rintasyövän hoitoon käytettävä halvempi lääke on Tyksille kustannustehokkaampi – suuremmista välillisistä kustannuksista huolimatta
Avainsanat:Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) käytetään rintasyövän hoidossa käytettävästä solunsalpaajalääkkeestä kahta erilaista parenteraalista lääkemuotoa. Hankintakustannuksiltaan edullisin lääkemuoto on myös käytössä halvin vaihtoehto, vaikka se vaatii hoitohenkilöstön resursseja sekä lisää lääkejätettä ja lääkehävikkiä. Tällaiseen loppupäätelmään tultiin Åbo Akademissa tehdyssä maisterintutkielmassa.
Laskelmat koskevat trastutsumabia ja ne perustuvat vuoden 2022 tietoihin. Tuloksissa otettiin huomioon kaikki hoitohenkilöstön suorittamat työvaiheet, kunkin työvaiheen vaatima työaika ja materiaalikustannukset. Laskelma sisältää myös lääkejätteistä ja lääkehävikistä syntyneet kustannukset sekä potilaan vuode-/hoitotuoliajan.
Trastutsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, jota käytetään HER2-positiivisen rintasyövän hoidossa. Lääke voidaan annostella laskimonsisäisenä infuusiona ja ihonalaisena injektiona. Molemmat antotavat ovat yhtä tehokkaita ja yhtä turvallisia.
– Varha on odottanut tutkimuksen tuloksia, joiden mukaan ihonalaisen antotavan käyttöä ei voida perustella pelkästään rahalla. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää kustannusten hallintaan. Tutkimus selventää annostelumuotojen välistä hintaeroa ja auttaa pohtimaan, milloin ihonalaisen antotavan käyttö korkeimmista kustannuksista huolimatta on perusteltua, kertoo Tyks sairaala-apteekin erikoisproviisori Minna Ajosenpää.
Eroja hinnassa, lääkehävikissä ja työmäärässä
Tukkuhintojen perusteella suonensisäinen trastutsumabihoito on tällä hetkellä hallitsevassa asemassa Tyksissä. Laskimoon annettavan trastutsumabin kokonaiskustannukset yhdellä hoitokerralla ovat 304,91 € ja ihonalaisesti annettavan 850,64 €. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2022 Tyksissä välittömien kustannusten mukaan laskimonsisäinen hoito on kustannustehokkaampaa, mutta tämä ei ole koko totuus.
Laskimonsisäinen infuusiohoito vaatii hoitohenkilökunnan lisäresursseja (keskimäärin 29 minuuttia aktiivista työaikaa) ja lisää potilaan hoitoaikaa (keskimäärin 58 minuuttia) sekä lisää lääkehävikkiä ja tuottaa lähes kuusi kertaa enemmän lääkejätettä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että suonensisäinen trastutsumabi valmistetaan potilaskohtaisesti potilaan painon mukaan solunsalpaajalaboratoriossa. Potilaskohtaisesti valmistettua annosta ei voida antaa muille potilaille ja inhimillisten virheiden riski käyttökuntoonsaattamisessa ja annostelussa on suurempi kuin ihonalaisessa antotavassa.
Ihonalaisessa annostelussa potilaan hoitoaika kestää keskimäärin 11 minuuttia ja injektion anto vie 2–5 minuuttia. Tämän tyyppisessä hoidossa kaikilla potilailla on sama annosvahvuus (600 milligrammaa) painosta riippumatta, joten tarpeetonta lääkehävikkiä ei synny. Ihonalaisesti annosteltu trastutsumabi olisi edullisempi vaihtoehto potilasturvallisuuden, ympäristön ja resurssien tehokkaamman käytön kannalta.
– Syöpäklinikka seuraa tarkasti lääkekustannuksia. Tämä tutkimus antaa meille lisätietoa lääkehoidon kustannuksista. Koska infuusio on hankintahinnaltaan halvempi, jatkamme sen käyttöä, sanoo Sirkku Jyrkkiö, Tyksin operatiivisen toiminnan ja syöpäsairauksien toiminta-alueen johtaja.
Lisätietoa:
Belinda Wickholm, proviisori, Åbo Akademi, tutkielman kirjoittaja
S-posti: [email protected]. Belindan tavoittaa myös ohjaajansa puhelinnumerosta: 046 920 1190
Minna Ajosenpää, erikoisproviisori, sairaalafarmasia, Tyksin sairaala-apteekki.
p. 050 513 1330
S-posti: [email protected]
Wickholmin tutkielman voi lukea kokonaisuudessaan Åbo Akademin Doria-tietokannassa: