Osallisuusfoorumin nuoret ottivat kantaa palveluiden kehittämiseen: ”Nuorista tehdään liikaa oletuksia”
Avainsanat:Osallisuusfoorumi on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Turun kaupungin ja järjestöjen kohtaamispaikka nuorille ja ammattilaisille, joiden työnkuvaan kuuluu nuorten osallisuuden parantaminen ja heidän palveluidensa kehittäminen. Maaliskuun osallisuusfoorumi osoitti, että nuorilla on runsaasti kehittämisideoita, mutta sekä kysyminen että vastaaminen tulisi tehdä heille nykyistä helpommaksi.
Laura pohti nuorten osallistumista palveluiden kehittämiseen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Turun kaupungin ja järjestöjen osallisuusfoorumissa.
Brinkkalan talon Vihreän salin osallisuusfoorumiin on saatu maaliskuun lopussa joukko 16–24-vuotiaita nuoria kertomaan nuorten palveluiden, lastensuojelun, järjestöjen, digikehittämisen, työllisyyspalveluiden ja osallisuuden asiantuntijoille ja päätöksentekijöille, mitä nuorten palveluiden kehittämisessä tulisi ottaa huomioon.
Palautekanavat saavutettaviksi
Keskustelijat toteavat yksimielisesti, etteivät nykyiset palautekanavat ole useinkaan nuorten mieleen.
- Tuntuu siltä, että aina pitäisi laittaa sähköpostia jonnekin. En laita. Sähköposti tuntuu liian henkilökohtaiselta. Jos ja kun kukaan ei vastaa, on vaivannäkö ollut turhaa, kertoo Laura ja saa muilta nuorilta kannatusta.
- Helpompaa on jättää yleinen palaute nettiin. Silloin voi olla varma, että joku näkee sen ja reagoi, Laura jatkaa.
- Emme kuitenkaan mene etsimään palautelinkkiä jostakin kaupungin verkkosivuilta. Some voi olla parempi väylä saavuttaa nuoret, vieressä istuva Eliisa täydentää. Kummankin mielestä sähköiset kyselyt ovat helpoin tapa ottaa kantaa, varsinkin jos kysely on lyhyt.
Eliisa otti kantaa palveluiden löydettävyyteen.
Vaikutusmahdollisuudet näkyviksi
Kaikki osallisuusfoorumin nuoret kaipaavat enemmän tietoa siitä, miten osallistuminen vaikuttaa päätöksentekoon.
- Lyhytkin kysely jää täyttämättä, jos siitä ei käy ilmi, mihin vastaamisella on vaikutusta, Laura tarkentaa.
Varhan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtaja Krista Ryödi ja Turun kaupungin asiakkuusjohtaja Johanna Ritvanen pahoittelevat päätöksenteon hitautta suurissa organisaatioissa.
- Aikajana siitä, kun palveluiden käyttäjä jättää toiveen, siihen, että muutos lopulta saavutetaan, voi olla nuoren näkökulmasta todella pitkä. Meidän pitäisi kuitenkin pystyä paremmin ja selkeämmin kertomaan nuorille, miten päätöksenteko etenee, Johanna toteaa.
Tarvitaan lempeää ohjausta
Nuoret kiinnittävät huomiota myös kieleen, jolla asioista kerrotaan. Palveluverkko-sana herättää keskustelijoissa hilpeyttä. Tietääkö joku, mikä se on? Vakavampi asia on kuitenkin se, että pahimmillaan palvelun käyttö voi tyssätä kokonaan siihen, että käyttöohjeet ovat liian sokkeloisia.
- Palveluiden pitäisi olla löydettävissä helposti myös silloin, kun ei tarkkaan ottaen tiedä, mitä etsii. Esimerkiksi se on haastava vaihe, kun siirrytään lasten palveluista nuorten palveluihin tai nuorten palveluista nuorten aikuisten palveluihin, Eliisa painottaa.
- Monesti nuorista oletetaan liikaa. Me emme osaa ja löydä kaikkea vain siksi, että se liittyy digiin. Tarvitsemme apua ja lempeää ohjausta, Laura muistuttaa.
Raakileet rohkeammin käyttäjien ulottuville
Varhan tietohallintopäällikkö Janne Mutanen tunnistaa nuorten käyttäjäpalautteiden laajemman arvon.
- Nuorten näkökulmasta digipalvelut voivat olla virkakielisiä ja sirpaloituneena eri organisaatioiden verkkosivuille ja sovelluksiin. Nuorten kuuleminen palveluiden kehittämisvaiheessa voi auttaa meitä tekemään palveluista selkeämpiä ja helppokäyttöisempiä kaikille. Nuoret voivat auttaa meitä ymmärtämään myös esimerkiksi sitä, millä tavalla viestintävälineet ja -tavat ovat muuttumassa, Janne kiteyttää.
Kehittäjät ja päätöksentekijät ovat yksimielisiä siitä, että palvelu-uudistukset tulisi altistaa rohkeammin käyttäjien arvioitaviksi jo niiden ollessa keskeneräisiä.
- Meidän tulee ottaa lapset ja nuoret mukaan palveluiden kehittämiseen jo varhaisessa vaiheessa, eikä tehdä oletuksia heidän puolestaan, Krista vahvistaa.
Osallisuusfoorumi jatkaa toimintaansa. Projektipäällikkö Elisa Jyllikoski Varhan sähköisestä perhekeskuksesta toteaa, että nuoret ovat jatkossakin tärkeä osa foorumin yhteistyötä.
- Yhteinen keskustelu nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien toimijoiden kesken auttaa saamaan laajemman ymmärryksen siitä, minkälaisten haasteiden kanssa nuoret tällä hetkellä painiskelevat ja järjestämään niihin liittyviä palveluita. Nuorten palveluita kokoava omahelpperi.fi on hyvä esimerkki palvelusta, jota on voitu ensin testauttaa nuorilla, koska olemme tavoittaneet heitä helposti järjestö- ja nuorisopalveluiden avulla, Elisa kiittelee.
Samat nuoret käyttävät hyvinvointialueen, kaupungin ja järjestöjen palveluita. Osallisuusfoorumin idea on, että nuorten parissa toimivat ammattilaiset ymmärtäisivät paremmin yhteisten nuorten palvelutarpeita ja heitä koskettavia ilmiöitä. Johanna Ritvanen ja Krista Ryödi keskustelevat nuorten antamasta palautteesta.
Jos haluat mukaan osallisuusfoorumiin, lähetä viesti osoitteeseen [email protected]
Osallisuusfoorumi on toteutettu Varhan, Turun kaupungin ja järjestöjen yhteistyönä. Toimintaa ovat rahoittaneet Turun kaupunki sekä Euroopan unioni (NextGenerationEU) osana Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hanketta.