Onko vammaisten henkilöiden perhehoito tuttu juttu?
Vammaisen henkilön perhehoito on suunnattu kaikenikäisille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat lyhyt- tai pitkäkestoisesti hoivaa, hoitoa, valvontaa tai muuta toisen henkilön apua ympäri vuorokauden. Kiinnostaisiko sinua toimia perhehoitajana vammaiselle henkilölle? Haku ennakkovalmennukseen on juuri alkanut.
Perhehoito sopii monenlaisiin elämän vaiheisiin erityistä tukea tarvitseville ihmisille, heidän perheilleen ja läheisilleen. Perhehoito tarjoaa turvallista arkea vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Nämä elementit tukevat niin perhehoidettavaa kuin hänen läheisiään. Perhehoidossa eheän arjen perustana ovat toistuvat arkirutiinit ja ennakoitavuus.
Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytkestoista. Lyhytkestoinen perhehoitojakso on useimmiten 1–14 vuorokautta kuukaudessa tai se voi toteutua myös osavuorokautisena päivä- tai yöaikaisena perhehoitona. Perhehoito mahdollistaa myös omaishoitajalle vapaan pitämisen. Varhassa pitkäaikaisille perhehoitajille kertyy vapaita 3,5 vrk/kk ja lyhytaikaisille 2 vrk silloin, kun perhehoito toteutuu yli 14 vrk kuukaudessa.
Hyvä perhehoitoarki
Perhehoito on räätälöitävissä eri elämänvaiheisiin ja tilanteisiin. Kun perhehoitoa myönnetään oikea-aikaisesti, se on kustannustehokas ja inhimillinen tuen muoto.
Perhehoidosta päätettäessä korostuu, että vammainen saa tietoa perhehoidosta hänen ymmärtämällään tavalla. Hänen mielipiteensä kuuleminen ja päätöksenteossa tukeminen toteutuu parhaiten tutustumisjaksolla perhekodissa.
Jos vammainen lapsi tarvitsee perhehoitoa lastensuojelullisista syistä, lapsi sijoitetaan perhehoitoon lastensuojelulain perusteella. Jotta lapsen ja perheiden oikeus tarvitsemaansa lastensuojelun ja vammaispalvelujen tukeen ja palveluihin toteutuu, hyvinvointialueen lastensuojelun ja vammaispalvelujen tulee tehdä yhteistyötä lapsen parhaaksi.
Uusille perhehoitajille valmennuksia
Perhehoitoa suunniteltaessa tulee huomioida myös muiden palvelujen, kuten kuljetuspalveluiden, päivä- ja työtoimintojen tai tuetun työn, harrastusmahdollisuuksien sekä henkilökohtaisen avun tarve ja turvata niiden saatavuus.
Perhehoidolla omassa kodissa ja/tai jaksoilla perhekodissa voidaan tukea nuoren tai aikuisen itsenäistymistä ja asumisvalmiuksia. Perhehoito voi toimia osalle ponnahduslautana itsenäisempään asumiseen myöhemmässä elämänvaiheessa.
Varha valmentaa säännöllisesti uusia perhehoitajia ja varmistaa, että kaikille perhehoidettaville on tarjolla eri perhehoidon muotoja tarpeen mukaan.
Hoitopalkkiot perustuvat perhehoidon vaativuuteen. Vaativuutta arvioitaessa huomioidaan ihmisen toimintakyky sekä tuen ja ohjauksen tarve päivittäisissä toimissa, kuten ruokailussa, peseytymisessä, hygieniassa, kommunikoinnissa ym.
Vaativissa perhehoidon tilanteissa perhehoitajan jaksamista tuetaan riittävällä vapaiden määrällä (esim. 5 vrk/kk). Perhehoitajan osaamista turvataan muun muassa täsmätäydennyskoulutuksella ja mahdollisuudella saada ammatillista tukea välittömästi.
Jos kiinnostuit vammaisten perhehoidosta ja valmennuksesta, ole yhteydessä:
Teea Seppälä-Karppinen
p. 050 408 4623, teea.seppala-karppinen(a)varha.fi
Haku perhehoidon ennakkovalmennukseen on käynnissä 31.12.2024 asti - lue lisää: Perhehoidon ennakkovalmennus - Varsinais-Suomen hyvinvointialue - Kuntarekry
Vammaisten ihmisten perhehoidon eri muodot:
Lyhytaikaista perhehoitoa tarvitaan tilapäishoidon järjestämiseksi. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan kotona tai hoidettavan kotona. Hoidettavan kotona perhehoitoa järjestetään esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsella on paljon apuvälineitä. Lyhytaikainen perhehoito tukee lapsen kehitystä ja hyvinvointia sekä vanhempien jaksamista.
Osavuorokautista perhehoitoa hoidettavan kotona järjestetään esimerkiksi nuoren siirtyessä itsenäisempään asumiseen. Perhehoitaja tukee nuorta päivittäistaitojen opettelussa ja tuo emotionaalista turvaa uudessa elämäntilanteessa.
Pitkäaikainen, erityishuoltona annettava perhehoito on ensisijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa lapsi tai nuori tarvitsee vammansa vuoksi sellaista vanhemmuutta ja huolenpitoa, johon vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdollisuutta. Vammainen lapsi tarvitsee enemmän ja pidempään hoivaa, hoitoa, ohjausta ja valvontaa kuin vammaton ikätoverinsa.
Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan tarvita aikuisen vammaisen ihmisen asumisen, huolenpidon ja tuen järjestämiseksi. Opintojen päättövaihe, irtautuminen syntymäkodista ja ylipäätään vahvan tuen tarve elämässä ja asumisessa ovat tilanteita, joissa yhteisöllinen perhehoito on hyvä vaihtoehto.
Perhehoidosta päätettäessä korostuu vammaisen ihmisen tiedon saaminen ymmärrettävällä tavalla, hänen mielipiteensä kuuleminen ja päätöksenteossa tukeminen järjestämällä ensiksi tutustumisjakso perhekodissa.
Jos toivot omaisellesi perhehoitopaikkaa, asiasta kannattaa keskustella sosiaali- ja vammaispalveluiden oman työntekijän kanssa (tai jos asiakkuutta ei vielä ole, ole yhteydessä oman alueen vammaispalveluihin).