”Omasta tahdosta se on kiinni”
Avainsanat:Syyskuussa 2024 Ritva 91 v. palasi sairaalasta kotiin toipumaan lonkkaoperaatiosta. Paluu arkeen omakotitalossa sujui aluksi kotihoidon ja oman tyttären tuella. Pian kotihoidon käynnit vähenivät ja sitten ne päätettiin lopettaa kokonaan, koska Ritva pärjäsi ilman apua. Myös Raision kotikuntoutuksen tiimi oli Ritvan tukena alusta lähtien.
Haastatteluhetkellä, marraskuun 2024 lopulla, Ritva kävelee sauvojen kanssa pihallaan hakemaan postin laatikosta. Sisällä apuna on rollaattori. Kotikuntoutuksen fysioterapeutti Piia Ihander on tullut tekemään kotikuntoutusjakson loppuarviota Ritvan luo. Miten toipuminen ja kuntoutuminen on sujunut näin hienosti ison operaation jälkeen, jossa kuntoutuminen voi kestää pitkäänkin?
– Kun Ritva tuli kotikuntoutuksen asiakkaaksi, asetettiin kuntoutumiselle yhdessä tavoitteet. Tavoitteita myös hieman muutettiin matkan varrella kuntoutumisen edetessä nopeasti. Aivan alussa puhuimme ruuan itsenäisestä laittamisesta ja postin omatoimisesta hakemisesta pihan postilaatikosta, Piia Ihander kertaa.
Myöhemmin myös kaupassa käyminen nousi tavoitteeksi - nyt sekin onnistuu, ainakin tyttären tuella.
Aina kuntoutus ei etene näin isoin harppauksin. Jos harjoittelu ei kiinnosta, kuntoutuminenkaan ei etene. Oma tahto vaikuttaa.
– Itsestä ja omasta innosta sekä asenteesta se on lopulta kiinni, Ritva sanoo.
Kotikuntoutuksen tiimi rinnalla
Ritvalla sairaalajakson jälkeinen kotiutuminen nosti mielialaa ja samalla koheni myös ruokahalu. Näin myös harjoittelu, arjessa selviytyminen ja sitä kautta kuntoutuminen eteni, kun Ritva huomasi pystyvyyden kotinsa arjen askareissa kehittyvän.
– Katsoimme arjen askareiden sujumista yhdessä läpi, esimerkiksi hellan käyttöä ruokaa valmistettaessa ja myös muita keittiön toimintoja. Ritva myös tarttui aktiiviesti esittämiini ideoihin. Kävimme myös ulkona vähän pidemmällä lenkillä yhdessä kävelemässä. Tiimimme hoitaja kävi arvioimassa peseytymisen onnistumista, Piia listaa kotikuntoutusjakson vaiheita.
Ritva sai jo sairaalasta kotiuduttuaan erilaisia harjoitteluohjeita mm. tasapainoharjoitteluun, ja niitä on käyty yhdessä kotikuntoutuksen tiimin mm. Piian kanssa läpi. Itsenäinen harjoittelu voi myös helposti jäädä, ainakin silloin, jos kuntoutumisessa ei tapahdu etenemistä. Ritva myöntää, että enemmänkin voisi harjoituksia tehdä. Kotikuntoutusjakson aikana harjoitteluun kannusti tiimin terapeutin tai hoitajan seuraava käynti.
Viimeisellä noin kolmen kuukauden mittaisen kotikuntoutusjakson käynnillä Ritva suoritti tasapainotestin, jonka tulos oli hyvä.
– Pärjään suhteellisen hyvin yksin täällä kotona, vaikka eihän tämä samanlaista ole kuin nuorempana. Kaatua ei nyt ainakaan saa, Ritva toteaa.
– Meillä on sujunut Piian kanssa niin hyvin – ihan kun oltaisiin tunnettu jo aiemmin. Hänelle on ollut helppo puhua ja hän on todella mukava, Ritva kehuu.
Piia on kiitollinen suorasta palautteesta, jota hän ei kovin paljon työssään saa.
– On tärkeää muistaa, että olemme nyt Ritvan kotona, hänen turvapaikassaan ja olen täällä vieraana. Se pitää aina työssämme huomioida.
Nyt Ritvalla on pohdinnassa mahdollinen osallistuminen päiväkuntoutukseen Raision Kerttulakodissa, jossa harjoitellaan esimerkiksi kuntosalilla, osallistutaan erilaisiin käden taitojen ryhmiin jne. oman kiinnostuksen mukaan. Ja mikä tärkeintä, samalla voi myös tavata muita kuntoutukseen osallistuvia, vaikka ruokailun ja kahvin äärellä. Päiväkuntoutukseen järjestetään myös kuljetus kotoa.
Noin 1–3 kuukauden päästä aktiivikuntoutusjakson päättymisestä on vielä vuorossa kotikuntoutuksen seurantakäynti tai puhelu. Siinä käydään läpi kuntoutumisen sen hetkistä tilaa ja millaisia jatkosuunnitelmia asiakkaalla on toimintakyvyn ylläpitämisen suhteen. Silloin Piia ja Ritva ovat jälleen yhteyksissä.
Lue kotikuntoutusta käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa: Kuntoutus omassa arjessa johtaa parhaisiin tuloksiin | Varha