Moniammatillinen konsultaatio vaativissa asiakastilanteissa: Mikä toimii ja mitä vielä tarvitaan?

Kirjoitus keskittyy moniammatillisiin konsultaatioihin, tiiviiseen ammattilaisten väliseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä ovat olleet keskeisiä teemoja osaamis- ja tukikeskuksien (OT-keskukset) vaativan tason palvelujärjestelmän kehittämistyössä.

Meneillään oleva yhteiskunnallinen murros ja muuttuvat toimintaympäristöt vaativat ammattilaisia kehittämään osaamistaan.(1) Uusia ilmiöitä syntyy jatkuvasti eikä niihin ole tarjolla riittävästi ymmärrystä. Palvelujärjestelmässä on tunnistettu lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden moninaisuus ja yhteen kietoutuvuus.(2-4)

Asiakkaiden siirtäminen palvelusta toiseen ei ole asiakaslähtöistä tai edes kustannustehokasta. Tulevaisuudessa resurssien rajallisuus vaatii yli sektorirajojen kehittyvää yhteistä osaamista ja ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista.(3)

Mikä ihmeen konsultaatio?

Yleisesti konsultaation tarkoituksena on tukea ammattilaisia löytämään ratkaisuvaihtoehtoja määriteltyyn ongelmaan tai kysymykseen.(5)  Asiakastyössä konsultaation määrittely on monimutkaisempaa.  

Konsultaatio on keino tukea ammattilaisia työssään ja vahvistaa heidän osaamistaan ilman asiakkaan siirtymistä toimintaympäristöstä toiseen.(6) Vaativissa asiakastilanteissa konsultaatiot merkitsevät myös intensiivistä moniammatillista yhteistyötä, jossa ammattilaiset rakentavat yhdessä tiedon kokonaisuutta lasten, nuorten ja perheiden tueksi.

Lääketieteessä konsultaatiolla tarkoitetaan perinteisesti neuvon kysymistä tai yksittäisen hoitotoimenpiteen suorittamista.(7) Sosiaalihuollossa konsultaation tarkoituksena on lisätä omaa ymmärrystä asiakastilanteesta sekä saada uusia ideoita ja näkökulmia asiakkaan tukemiseksi.(8) Vaativissa asiakastilanteissa työntekijät tarvitsevat molempia konsultaation muotoja.

Työn haastavuuden kasvaessa konsultaatio voi muuttua yksinkertaisen neuvon kysymisestä asiantuntijoiden keskinäiseksi reflektioksi. 

Kansallisesti tunnettuja konsultaatioon tai reflektiiviseen työotteeseen pohjautuvia malleja ovat mm. lastensuojelun moniammatillinen työryhmä,(9,10) systeeminen lastensuojelun toimintamalli,(11) LASTA-malli,(12) MARAK-tiimimalli,(13) ja paikallisesti Turvassa-hankkeen vaativiin erotilanteisiin liittyvä konsultaatiomalli.(14) Suurin osa suomalaisista konsultaatiomalleista on saanut vaikutteita kansainvälisistä malleista. Esimerkiksi systeemisen toimintamallin pohjana on Isosta-Britanniasta tuotu ”Reclaiming social work” (RSW)-malli. Suomessa malliin on lisätty esimerkiksi isompia tiimejä, perhekeskisyyttä ja asiakasosallisuutta.(15)

Sitoutuminen osoittautunut tärkeäksi konsultaatiomalleissa ja tutkimuksessa (mm.9,16)

Organisaation tulee sitoutua läpileikkaavasti konsultaation käyttöönottoon ja hyödyntämiseen työntekijän tukena. Konsultaatio tulisi nähdä yhtä merkittävänä kuin muutkin työtehtävät. Tärkeänä on pidetty myös konsulttien ja työryhmän sitoutumista. Tämä liittynee luottamuksen ja yhteisten toimintatapojen syntymiseen, joka helpottaa käytännön työtä.

Organisaation kannalta oleellista on, että niin asiakkaat kuin työntekijät tunnistavat konsultaation hyödyt ja konsultaatioon pääseminen on helppoa ja joustavaa. Työntekijöiltä olisi myös hyvä selvittää, mikä estää konsultaatiomallien hyödyntämistä omassa työtehtävässä. Tätä on tehty muun muassa lastensuojelun systeemisen toimintamallin ja lastensuojelun moniammatillisen työryhmän kautta.

Vaativissa asiakastilasteissa lasten, nuorten ja perheiden tilanteet voivat muuttua nopeasti. Merkityksellistä on, että työntekijällä on mahdollisuus saada työhön tukea joustavasti ja ajantasaisesti, jolloin tehdyt tukitoimet ovat oikea-aikaisia.

Ennen kaikkea kyseessä on myös verkostotyön työryhmän keskinäisen osaamisen kasvattaminen yhteisen työn ja monipuolisempien keskustelujen kautta. Ammattilaisten tulisi oppia kuuntelemaan toisiaan, jotta yhteistä osaamista saataisiin asiakkaiden käyttöön.

Rakenteet tehostavat konsultaatiota

Lastensuojelulaki(17) määrittelee, että hyvinvointialueiden on turvattava riittävä moniammatillinen osaaminen lastensuojelun työntekijöiden tueksi.  Myös terveydenhuoltoa on velvoitettu moniammatilliseen yhteistyöhön, joka on edellytys laadukkaalle, turvalliselle ja asianmukaiselle palvelulle.(18) Hyvinvointialueilla on käytössä useita konsultaatiomalleja erityistason ja vaativan tason tilanteissa. Miten saataisiin konsultaatioiden kautta joustava, arkipäivään liittyvä tuki työntekijöille vaativissa tilanteissa?

Konsultaatiot voidaan toteuttaa joustavasti yksittäisten, tarpeeseen vastaavien asiantuntijoiden tai työryhmien avulla, tai pysyvien asiantuntijaryhmien kautta. Selvää on, että asiantuntijoiden tueksi tarvitaan selkeitä, rakenteisiin kirjattuja konsultaatio- ja reflektiokäytänteitä.

Marian Lalaynts´n ym.(10) luomassa ”New Yorkin”-mallissa tarjottiin lastensuojelun työntekijöille ilmiöperusteista konsultaatiota vaativissa asiakastilanteissa. Konsultit tulivat osaksi lastensuojelunrakenteita. He tarjosivat lastensuojelun työntekijöille osaamistaan, tukea ja koulutusta muun muassa tilanteen arvioinneissa. Moniammatillisten konsultaatioryhmien integrointi osaksi lastensuojelun ympäristöä helpotti konsultaation ja monialaisen tiedon saamista. Mallissa huomioitiin keskeisesti myös perheiden osallisuus, lähtökohdat ja voimavarat.(9)

Myös työntekijöiden pysyvyyden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta mahdollisuuden joustavaan konsultaatioon tulisi olla rakenteissa. Näin työntekijän aika ei menisi yksin pohtimiseen tai oikeiden konsultaatiokanavien etsimiseen.

Toisaalta palvelujärjestelmän puutteet ja tuen saamisen viiveet saattavat nostaa esille erilaisia toimintamalleja, joissa paikataan julkisen puolen toimintavajetta. Näissä usein yhdistyvät konsultaatio sekä moniammatillinen arviointi.

Uppsalassa kehitetty Hälsöfam on hyvä esimerkki tällaisesta toimintamallista. Sen tarkoituksena on tarjota sekä terveydenhuollon konsultaatiota että arviointia lastensuojelulle tilanteessa, jossa sijoitettujen lasten terveydenhuollon palvelut viivästyivät.(19) Asiakkaat ovat yhteisiä, nopea tuki ja konsultaatiomahdollisuus vähentävät tarpeettomia asiakassiirtoja ja asiakas saa avun oikea-aikaisemmin ja kohdennetummin. 

Kirjoittaja: Projektikoordinaattori Minna Alin, Länsirannikon OT-keskushanke

Lähteet

1 Arola, Milma & Huttula Tapio & Jämsén, Perttu & Kirjavainen, Anna & Mustikainen, Helena & Ranki, Sinimaaria & Santamäki, Iina & Vesa, Anna-Maija & Villanen, Jaana (2022) Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Sitran selvityksiä 204.

2 Juhila, Kirsi & Raitakari, Suvi & Caswell, Dorte & Dall, Tanja & Wilińska, Monika (2021) From a collaborative and integrated welfare policy to frontline practices. Teoksessa Kirsi Juhila, Tanja Dahl, Christopher Hall & Juliet Koprowska (toim.) Interprofessional Collaboration and Service Users. Bristol: Bristol University Press.

3 Yliruka, Laura; Vartio, Riitta; Pasanen, Kaisa & Petrelius, Päivi (2018) Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä. Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

4 Bernstein, Jay Hillel (2015) Transdisciplinarity: A Review of Its Origins, Development, and Curren Issues. Journal of Research Practice 11 (1), 1 – 20.

5 Sabatino, Christine Anlauf (2009) School Social Work Consultation Models and Response to Intervention: A Perfect Match. Children & Schools 31 (4), 197 – 206.

6 Kaittila, Anniina, Alin, Minna, Leinonen Leena, Kraav, Siiri-Liisi, Vornanen Riitta, Karukivi, Max, Anis, Merja (2022) Kohti kuntouttavaa arkea – Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä sijoitettujen nuorten mielenterveydellisen tuen järjestämisestä. Työpaperi 52/2022. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

7 Louhimo Johanna (2019) Onnistunut konsultaatio – potilaan parhaaksi! Duodecim 135: 486–90.

8 Archard, Philip John, Fitzpatrick, Siobhan, Morris, Nicolle & O’Reilly, Michelle (2022) Consultation in a Specialist Mental Health Team for Vulnerable Children before and during the Early Stages of the COVID-19 Pandemic: Audit Findings and Practice-Based Reflections, Practice: Social work in action 34 (2), 101-115. DOI:10.1080/09503153.2021.1998411

9 Tulensalo, Hanna (2016) Moniammatilliset asiantuntijaryhmät lastensuojelussa. Selvitys toiminnasta ja kehittämisehdotukset. Työpaperi 16/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

10 Lalayants, Marina, Epstein, Irwin & Adamy, Deborah (2011) Multidisciplinary consultation in child protection: a clinical data-mining evaluation. Int J Soc Welfare 2011: 20: 156–166. DOI: 10.1111/j.1468-2397.2010.00741.x

11 Lahtinen, Pia, Männistö, Leena & Raivio, Marketta (2017) Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

12 Sinkkonen, Minna & Mäkelä, Jukka (2017) (toim.) LASTA-hanke - Kokemuksia viranomaisten yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista lapseen kohdistuneissa pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen epäilytilanteissa. Raportti 2/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

13 Piispa, Minna & Lappinen, Laura (2014) MARAK – moniammatillista apua väkivallan uhreille. Arviointiraportti. Työpaperi 21/2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

14 Heikkinen, Emmi (2021) Moniammatillisuus vaativan eroauttamisen tukena. Teoksesssa Vaitomaa, Johanna, Muukkonen, Tiina & Rautio, Susanna (toim.) Vaativan erotyön käsikirja. Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 6. Helsinki: Ensi-ja turvakotienliitto ry.

15 Aaltio, Elina (2022) Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for Children’s Social Care. A Realist Evaluation. JUY Dissertations 571. Jyväskylä: University of Jyväskylä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9224-8.

16 Lalayants, Marina (2013) Multidisciplinary Collaboration in Child Protective Clinical Consultations: Perceptions of Best Practices, Journal of Public Child Welfare, 7:3, 253-274, DOI: 10.1080/15548732.2013.798245

17 Lastensuojelulaki (LsL) 417/ 2007.

18 Terveydenhuoltolaki 1326/2010. 

19 Johansson, Nina, Fängström, Karin & Warner, Georgina (2021) Social workers’ perspectives on a medical home model for children and adolescents in out of home care – an interview study.  BMC Health Services Research 21:804. https://doi.org/10.1186/s12913-021-06737-1