Mielenterveys kuuluu kaikille sote-ammattilaisille

Varhassa on ryhdytty järjestelmällisesti vahvistamaan perustason mielenterveysosaamista. Esimerkiksi Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hanke tuo hyvinvointialueelle työkaluja ja tietoa puheeksi ottamisen ja hoitoon ohjauksen tueksi.

Psykososiaalisten palveluiden vahvistamisen projektipäällikkö Ninni Ihalainen tietää, että asiakkaan mielenterveyden haasteet herättävät toisinaan hämmennystä sote-alojen ammattilaisissa.

– Toisinaan mielenterveyspulmat saatetaan ohittaa. Taustalla voi vaikuttaa se, että ongelmien tunnistaminen on usein haastavaa. Mutta aina ei myöskään tiedetä, miten asian voisi ottaa asiakkaan kanssa puheeksi, jos hän on hakenut apua fyysiseen vaivaan, kuvailee Ihalainen.

– Toisaalta on tärkeää sulkea pois oireilun mahdolliset somaattiset syyt, vaikka asiakkaalla olisi mielenterveyspulmaa, Ihalainen täydentää.

Kuka tahansa voi kysyä vointia ja ohjata eteenpäin

Ihalaisen tiimin tavoite on, että jokainen perustasolla työskentelevä sote-ammattilainen tietää vähintään perusasiat varhaisesta puuttumisesta ja huomaa ottaa psyykkisen voinnin puheeksi asiakkaan kanssa.

– Puheeksi ottaminen on helpompaa, kun ammattilaiselle on tarjolla työkaluja keskustelun tueksi. Ja niitä onkin kaikkien ulottuvilla jo nyt, Ihalainen toteaa.

– Kuka tahansa voi esimerkiksi tiedustella asiakkaan psyykkistä jaksamista. Jos avun tarvetta ilmenee, aikuisen asiakkaan voi ohjata täyttämään hoidon tarpeen arvioinnissa käytettävän Terapianavigaattorin oirekyselyn verkossa. Tai sitten hänelle voi kertoa mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyvistä maksuttomista itsehoito-ohjelmista, joita on tarjolla kattavasti eri ikäryhmille. Tietoa löytyy myös suoraan ammattilaisten käyttöön, Ihalainen mainitsee.

Kolmannen sektorin toimijatkin kannattaa pitää Ihalaisen mukaan mielessä, sillä ne tarjoavat monipuolista tukea mielenterveyden haasteisiin.

– Lisäksi tarjoamme perustason palveluissa monenlaista menetelmäkoulutusta, johon on mahdollista päästä esihenkilön hyväksynnällä ja tuella. Ja esimerkiksi nuorten hoidon tarpeen arviointiin tarkoitettua Nuorten navigaattoria pilotoidaan Varhassa tänä keväänä, Ihalainen jatkaa.

Jo ajan varaaminen voi olla ponnistus

Mentalisti Pete Poskiparta hakeutui alun perin hoitoon väsymyksen vuoksi. Ongelmien juurisyy, keskivaikea masennus, tunnistettiin vasta, kun Poskiparta koki erään esiintymismatkan jälkeen täydellisen muistinmenetyksen.

Poskiparrasta on tärkeää, että kaikki sote-ammattilaiset osaisivat kiinnittää huomiota potilaittensa psyykkiseen vointiin ja ohjata nämä tarvittaessa mielenterveyspalveluiden piiriin.

– Toivon, että kynnys saada apua on mahdollisimman matala. Usein mielenterveysongelmaiset ovat niin lopussa henkisesti, että on ponnistuksen takana jo saada kontakti tai varata aika johonkin, painottaa Poskiparta, joka on toiminut myös toisten masentuneiden tukihenkilönä.

Mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa asiakasta

Sote-palveluiden tulosaluejohtaja Mikko Pakarinen muistuttaa, että mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa Varhankin asiakasta. Mielenterveys- ja päihdehäiriöillä on yksilöllisen kuormituksen lisäksi huomattava kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys.

– Mielenterveyshäiriöt olivat viime vuonna yleisin syy pitkille sairauspoissaoloille ja toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Kansallisesti yli 100 000 henkilöä sai mielenterveyshäiriön takia sairauspäivärahaa. Suurimmassa osassa Suomen maakuntia suurin menetettyjen elinvuosien aiheuttaja on joko alkoholi tai itsemurhat, luettelee Pakarinen.

– Mielenterveyteen liittyvien perusasioiden tunnistaminen ja osaaminen ovatkin entistä keskeisempiä taitoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, Pakarinen summaa.

Mielenterveys kuuluu kaikille -seminaari kokosi maaliskuussa/perjantaina yli kolmesataa sote-alan opiskelijaa ja ammattilaista pohtimaan, miten tukea asiakkaan ja omaisten mielenterveyttä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ulkopuolella.