Lihavuuteen on hoitokeinoja

Painonhallinta oli Tyks tutkii ja hoitaa -lähetyksen aiheena helmikuussa. Katso tallenne tästä.
Miksi normaalipainossa on niin vaikea pysyä?
– Meillä on luontainen kyky varastoida energiaa. Aiemmin tämä kyky on ollut tärkeä, koska ruoasta on ollut puutetta. Edelleen perintötekijämme ohjaavat elimistöämme säästämään saatua ravintoa. Ihminen ei muutamassa sadassa vuodessa muutu, vaikka ympäristömme muuttuu. Nykyisin ruokaa on tarjolla yllin kyllin, professori, ylilääkäri Pirjo Nuutila vastaa.
Hän työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan ja yliopistojen yhteisessä PET-tutkimuskeskuksessa. Keskuksessa on tutkittu lihavuutta vapaaehtoisilla tutkimushenkilöillä PET-kameralla, joka kuvaa kerralla ihmisen aivot ja kehon.
– Ihmisten välillä on eroja, mihin rasvakudos kertyy. Miehillä rasvaa kertyy tyypillisesti vatsaontelon sisälle, naiselle ihonalaisesti vyötärön tai lantion seudulle, PET-keskuksen tutkija, apulaisprofessori Kirsi Virtanen kertoo.
Lihominen aiheuttaa matala-asteisen tulehdustilan elimistöön.
– Normaalisti ihonalaisten solujen pitäisi kerätä ylimääräinen rasva, jota saamme ruoasta. Se on ikään kuin pitkäaikainen varasto. Jostain syystä soluissa syntyy matala-asteinen tulehdus, jonka jälkeen ne eivät enää pystykään ottamaan vastaan enempää rasvaa, vaan keho alkaa kuljettaa sitä muualle. Sitä kertyy helposti vatsaontelon sisälle tai esimerkiksi maksaan tai muihin kudoksiin, Kirsi Virtanen kuvaa.
Rasvan kertyminen elimistöön aiheuttaa häiriöitä ja riski sairauksiin lisääntyy, esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen.

Paino nousee ja laskee hitaasti

Lihavuus ei kehity viikossa tai kahdessa, vaan siihen menee vuosia tai vuosikymmeniä. Sen jälkeen painonpudotus on vaikeaa, koska keho vastustaa laihtumista.
– Aivot ohjaavat ruokahalua ja lihavalla tai jo diabetesta lähestyvällä henkilöllä aivot käyttävät enemmän ruoasta saatavaa energiaa kuin normaalipainoisella. Sen vuoksi ihmiselle tulee halu syödä enemmän. Diabeteksen hoitoon käytetty lääke, insuliini, saa kuriin liiallisen ruokahalun, Pirjo Nuutila kuvaa.
Ruokahalun säätelyssä yhtenä tärkeänä osana on mielihyvän tunne, jota aterialta odotamme. PET-keskuksen tutkimuksissa on havaittu, että mielihyvän tuntemus, joka hyvästä ruoasta saadaan, lähtee nimenomaan aivoista. Tutkimus myös osoitti eroja ylipainoisen ja normaalipainoisen aivojen välillä.
– Tutkimushenkilöille näytettiin kuvia herkullisesta ruoasta ja samalla kuvattiin heidän aivojaan. Lihavalla ihmisellä ei herännyt ruokakuvia katsoessaan samanlaista mielihyvän tunnetta kuin normaalipainoisella. Eli aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät ruokahalun säätelyyn, kun ihmiselle kertyy painoa, Kirsi Virtanen kertoo.
Keho ei helposti totu vähempään ravinnon saantiin. Sen sijaan makutottumukset muuttuvat nopeammin, mikä helpottaa ruokavalion muutoksen tekoa. Noin kahdessa viikossa tottuu uuteen makuun.

Kestävä elämänmuutos laihdutuskuurin sijaan

Ruokavalio on usein puheenaiheena elintapaohjauksessa terveysasemalla.
– Usein puhumme siitä, miten ihminen syö ja nukkuu, elintavoista ylipäätään. Esimerkiksi keuhkosairautta potevilla laihtuminen vaikuttaa hengenahdistusoireisiin. Puhumme ruoka-annoksista ja ateriarytmistä, terveysasemalla Turussa työskentelevä sairaanhoitaja Sonja Helén kertoo.

Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen ohjelma, johon sisältyy liikunnanohjaus elintapaohjauksen lisäksi. 
– Muutos kannattaa aloittaa pienin askelin, esimerkiksi lisäämällä yksi ateria päivään. Ihmisellä voi olla syitä ja esteitä, esimerkiksi ruuhkavuodet, jolloin oma hyvinvointi unohtuu. Pienet muutokset, vaikka kasvisten lisääminen lautaselle ja kävely ruokakauppaan – tällaisilla pienillä asioilla saadaan vaikutusta, mikä usein yllättää ihmisen, Helén sanoo.
Hän kannustaa säännölliseen ateriarytmiin, pieni ateria kolmen neljän tunnin välein.
Myös tutkija Kirsi Virtanen suosittelee mahdollisimman kestävää elämänmuutosta laihdutuskuurin sijaan.
– Laihdutuskuuri voi heikentää ihmisen kehon mukautuvuutta ja toimintakykyä. Mitä enemmän on jojoilua, sitä vaikeampi hallita painoa. Kuurit ovat usein äärimmäisiä, mutta yhtä ja samaa ruokaa, vaikka kaalikeittoa, ei pysty syömään lopun ikäänsä. Muutoksen pitäisi olla kestävä, hän sanoo.

Kriteerit lihavuusleikkaukseen pääsyyn?

Tyks tutkii ja hoitaa –lähetykseen tuli katsojilta kysymyksiä laihdutusleikkaukseen pääsystä.
Pirjo Nuutila kertoi ohjelmasta, joka edeltää leikkausta.
– Edellytyksenä on, että henkilö pystyy kontrolloimaan syömistään ja saa painoa putoamaan jonkin verran itsekin. Lihavuusleikkaus on iso leikkaus, joka muuttaa pysyvästi suoliston ja mahalaukun yhteistyön toisenlaiseksi, mikä vaatii hyvää sitoutumista muutokseen, hän sanoo.
Käypä hoito -suositus määrittelee painoindeksirajan, joka on edellytyksenä lihavuusleikkaukseen pääsyyn.
– Nykyisin riittää, että painoindeksi on yli 40 tai jos henkilöllä on tiettyjä liitännäissairauksia, raja on 35. Jos henkilöllä on kakkostyypin diabetes, painoindeksin rajana on 30. Leikkaukseen valmistautuminen on pitkä prosessi ja leikkausjono myös voi olla pitkä, Kirsi Virtanen sanoo.
Lihavuusleikkauksista on saatu hyviä tutkimustuloksia. Esimerkiksi Ruotsissa leikkauksia on tehty jo 20 vuoden ajan.
– Tutkimus on soittanut, että tulos säilyy keskimäärin hyvin pitkään. Suolistohormonien pitoisuus nousee leikkauksen jälkeen ja myös mahalaukun koko on pienempi, joten ruokahalu palautuu samalle tasalle kuin ennen lihomista, Kirsi Virtanen kertoo.

Lääkkeen avulla laihemmaksi?

Myös lihavuuslääkkeen käytön tulokset ovat tutkitusti hyvät.
– Lihavuuslääkkeet sisältävät kylläisyyshormonia muistuttavaa lääkeainetta, joka auttaa painonhallinnassa. Lihavuuslääkettä määrätään lääkärin arvion mukaan ylipainoiselle, jotta esimerkiksi kakkostyypin diabetes saataisiin hoidettua paremmin. Lääkehoito usein motivoi ihmistä elintapamuutoksiin, Kirsi Virtanen kertoo.
– Ruokamelu häviää päästä, tulee pienemmästä määrästä kylläiseksi, Virtanen on kuullut potilailta lääkkeen käytöstä.
Esteenä lihavuuslääkkeiden käyttöön on niiden kallis hinta. Toistaiseksi kahteen lääkkeeseen korvattavuus, mutta korvauksen saaminen on tarkasti rajattua.

Kylmäaltistus avuksi painonhallinnassa

Ruskean rasvan merkitystä on tutkittu PET-keskuksessa. Kylmäaltistus, esimerkiksi avantouinti, aktivoi kehon ruskeaa rasvaa.
– Ruskea rasva on todella kiehtova kudos, koska se pystyy muuttamaan energian lämmöksi. Olemme todenneet, että se ei ole mikään laihdutusmenetelmä, mutta auttaa painonhallinnassa, Kirsi Virtanen kertoo. 
Ruskeasta rasvasta on muutakin terveyshyötyä. Sen aktivoitumisella on havaittu olevan yhteyttä alempaan veren sokeri- ja rasvapitoisuuteen, mikä vähentää aineenvaihdunnan kuormitusta.
Ruskean rasvan aktivointi onnistuu helpommallakin keinolla kuin jäisessä vedessä uimalla.
– Avanto on äärimmäinen keino. Yhdysvaltalaistutkijat osoittivat, että alentamalla makuuhuoneen lämpötilan 19 asteeseen ruskea rasva aktivoituu, Pirjo Nuutila sanoo.
 

Tyks tutkii ja hoitaa lähetyksen toimittivat viestintäasiantuntijat Nadine Karell ja Suvi Vainio Varsinais-Suomen hyvinvointialueen viestinnästä.