Lapsiperhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun on kehitteillä yhdenmukaiset toimintamallit koko hyvinvointialueelle

Suomen lastensuojelujärjestelmää on kuluneen vuosikymmenen aikana kritisoitu useissa puheenvuoroissa toimimattomaksi ja ylikuormitetuksi.

– Työntekijöillä ei ole ollut riittävästi aikaa tavata lapsia ja perheitä eikä paneutua heidän tilanteisiinsa ja tarpeisiinsa. Työn painopiste on ollut palveluohjauksessa ja koordinoinnissa, ei vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa, sanoo lastensuojelun kehittämisen projektipäällikkö Johanna Lehtola Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta.

Keskeisiä solmukohtia ovat lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakasmäärien voimakas kasvu, lastensuojeluilmoitusten ja -yhteydenottojen määrän jatkuva nousu ja samanaikainen pula sosiaalityöntekijöistä.

– Sosiaalityön kentällä on paljon rautaisia ammattilaisia, mutta heidän kätensä eivät vain riitä lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Lainsäädännöstä tulee reunaehdot esimerkiksi asiakasmääriin sekä siihen, miten nopeasti vireille tullut lastensuojeluasia tarvitsee selvittää, Lehtola sanoo.

Hyvinvointialueella siis tarvitaan lapsiperhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun selkeitä ja yhdenmukaisia prosesseja ja toimintamalleja, jotta voidaan helpottaa työntekijöiden työpainetta, lisätä alan pitovoimatekijöitä ja turvata asiakkaalle laadukkaat palvelut. Näihin tavoitteisiin Tulevaisuuden sosiaali- ja keskushankkeen lastensuojelun kehittäminen -projekti tähtää.

Avoimia koulutuksia systeemisestä toimintamallista

Kehittämistyö on jo lähtenyt hyvin käyntiin, ja välineitä on paljon – myös olemassa olevia työtapoja jatkojalostetaan. Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelman osana 2017–2018 pilotoitiin systeemisen lastensuojelun toimintamallia Varsinais-Suomessa Turussa, Raisiossa ja Salossa. Systeemisessä työtavassa asiakkaan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja tämän vuoksi mukaan otetaan myös tärkeät läheiset ja asiakkaan asioissa toimivat ammattilaiset.

– Perusideana on, että lasta ja perhettä tarkastellaan perheenvälisten suhteiden ja vuorovaikutuksen kautta ja tarkastellaan perhettä ympäröiviä systeemejä sen sijaan, että ”ongelma” nähtäisiin yksittäisessä perheenjäsenessä, Johanna Lehtola kertoo.

Mallin erityispiirteenä on monitoimijainen tiimi, joka työskentelee asiakasperheiden kanssa systeemiseen perheterapiaan nojautuvalla työotteella. Työskentelyn on tarkoitus olla intensiivisempää ja kokonaisvaltaisempaa kuin nykymuotoinen sosiaalityö.

– Verkkokoulutusta pilotoitiin kahden koulutusryhmän voimin keväällä ja nyt syksyllä järjestetään kaksi koulutusryhmää lisää, joista ensimmäiseen on jo ilmoittautuminen auki, vinkkaa Lehtola.

Saatu palaute on ollut positiivista. Tällä hetkellä koulutetaan Varsinais-Suomen kuntien systeemisissä tiimeissä toimivia työntekijöitä, ilmaiseksi.

Mentoroinnilla pysyvyyttä sosiaalialalle

Sosiaalityöntekijöiden vilkkaasta vaihtuvuudesta kertyy kunnille ja hyvinvointialueelle huomattavia kustannuksia. Vastuutyöntekijän vaihtuminen on myös asiakkaan kannalta aina ikävä asia.

Sosiaalityön mentorimalli on Turun yliopiston Lasu & Pop -hankkeessa kehitetty malli, jossa työyhteisöön saapuvalle sosiaalityöntekijälle nimetään oma mentori, joka tukee hänen ammatillista kasvuaan.

– Jo toteutuneen kehittämistyön jatkoksi mentoreille suunnitellaan ja toteutetaan nyt myös verkkopohjainen koulutus. Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula ja alalta pois siirtyminen on kiihkeintä heti uran alkuvaiheessa. Mentorimallin kautta haetaan apuja siihen, että uudet työntekijät pysyisivät työssään ja saisivat siihen tarvitsemansa tuen.

Varsinais-Suomen tilanteen kartoitus ja sisällöllinen kehittäminen käynnissä

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen lastensuojelun kehittämisessä rakennetaan nyt tilannekuvaa siitä, miten lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun palvelut ovat kunnissa järjestetty.

– Vaikka laki on kaikille sama, voi työn tekemisen tavoissa ja vaikkapa henkilöstörakenteessa olla suuriakin eroja, Johanna Lehtola kertoo.

Tänä syksynä myös eriteemaiset alatyöryhmät aloittavat toimintansa. Niissä on tarkoitus yhdessä työstää esimerkiksi sitä, minkälaista lapsiperhesosiaalityötä ja lastensuojelun avohuoltoa, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa alueella halutaan toteuttaa, minkälaista ryhmätoimintaa järjestää, minkälaisia tuen rakenteita sosiaalityössä on henkilöstölle käytössä ja minkälaista yhteistyötä tehdään esimerkiksi kuntien sivistystoimen tai kolmannen sektorin kanssa. Myös hyvinvointialueen omat lastensuojelulaitokset saavat oman työryhmänsä.

– Kaiken kehittämistyön keskiössä on asiakas ja se, että tulevaisuudessa palvelu on tasalaatuista ja ihmisläheistä koko hyvinvointialueella, asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Lisätietoja:

Johanna Lehtola
projektipäällikkö, lastensuojelun kehittäminen
Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke
[email protected]
Puh. 040 624 0863