Kuinka vaikuttavaa lyhytterapia on?

Matalan kynnyksen psykoterapeuttisten hoitojen vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen kohteena on kolme Suomen perusterveydenhuollossa yleisesti käytössä olevaa masennuksen ja ahdistuksen hoitomuotoa. Tuloksien avulla voidaan kehittää suomalaista hoitojärjestelmää vastaamaan paremmin yhä kasvavaan mielenterveyden hoidon tarpeeseen. Kyseessä on kansainvälisestikin poikkeuksellisen laaja satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, johon haetaan yli 2000 osallistujaa kymmeneltä hyvinvointialueelta.

Laaja tutkimus matalan kynnyksen psykoterapeuttisista hoidoista

Tutkimuksessa verrataan kognitiivisen lyhytterapian, ohjatun omahoidon ja nettiterapian vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Yksilön paranemisen lisäksi tutkimuksessa seurataan mm. terveyspalveluiden käyttöä ja työllistymistä.

Mielenterveysongelmat ovat Suomessa yleisin syy sairauspäivärahakausille sekä työkyvyttömyyseläkkeille. Yleisimmät elämänlaatua ja toimintakykyä heikentävät mielenterveyden häiriöt ovat puolestaan masennus ja ahdistuneisuus.

- Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamista kustannuksista vain pieni osa syntyy palveluiden käytöstä – suurin osa kuluista on epäsuoria, yhteiskunnallisia kustannuksia, kuten työkyvyttömyyttä. Varhaisen vaiheen terapiat ja digitaaliset hoitomuodot ovat äärimmäisen edullisia, jos niitä vertaa esimerkiksi työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin, kertoo vastuututkija, apulaisprofessori Max Karukivi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.

Tavoitteena 2000 tutkimuspotilasta ja vähintään viiden vuoden seuranta

Perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita on vahvistettu osana sote-uudistusta ja yliopistosairaaloiden yhteistyössä kehittämää Terapiat etulinjaan –toimintamallia. Psykoterapeuttiset hoidot on pyritty porrastamaan tehokkaasti niin, että hoidot alkavat nopeasti ja vastaavat yksilöllisiä tarpeita. Osalle potilaista riittää lyhyt hoito ja osa tarvitsee pidempiä hoitoja, eikä sama hoito sovellu kaikille.

- Tämän kaltainen tutkimus ei olisi ollut muutama vuosi sitten mahdollista. Hyvinvointialueiden perustaminen sekä kansallinen Terapiat etulinjaan -yhteistyö on mahdollistanut sen, että hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea on tällä hetkellä yhteneväiset toimintamallit ja samat menetelmät käytössä perustason mielenterveyspalveluissa. Tämä on merkittävää paitsi kansallisen tutkimuksen, niin ennen kaikkea palveluiden yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta, sanoo tutkimuksesta vastaava ylilääkäri, professori Suoma Saarni HUSin Psykiatrialta.

Tutkimukseen osallistuvien vointia seurataan tiheämmin hoidon ja ensimmäisen vuoden ajan ja tämän jälkeen harvajaksoisemmin vähintään viiteen vuoteen asti.

Tutkimusta koordinoivat HUS ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Mukana on Varsnais-Suomen hyvinvointialueen lisäksi kahdeksan hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki sekä Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistot. 

Lisätietoa tutkimuksesta

• Tutkimuksen kohteena on ohjatun omahoidon, nettiterapian ja kasvokkain tapahtuvan kognitiivisen lyhytterapian vaikuttavuus suhteessa toisiinsa. Kaikki tutkittavat hoitomuodot perustuvat kognitiivis-behavioraalisen terapian viitekehykseen.   

• Ohjattu omahoito sisältää 1–5 tapaamista terapeutin kanssa ja aktiivista työskentelyä Mielenterveystalo.fi-verkkomateriaalien avulla tapaamisten välillä.  

• Nettiterapia on tietokoneelta tai älylaitteelta toteutettava hoito, jossa terapeutti tukee itsenäistä työskentelyä.  Masennuksen hoitoon sisältyy 7 ja ahdistuneisuuden hoitoon 12 istuntoa. 

• Kognitiivinen lyhytterapia sisältää 5–10 tapaamista terapeutin kanssa ja itsenäistä työskentelyä tapaamisten välillä. Tapaamiset voi järjestää lähi- tai videovälitteisinä etätapaamisina.  

• Mahdollisuutta osallistua tutkimukseen voidaan tarjota soveltuville asiakkaille, jotka hakeutuvat masennuksen ja ahdistuksen vuoksi mielenterveyspalveluihin. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja suostumuksen voi perua niin halutessaan. Tutkimukseen osallistuminen edellyttää 16 vuoden ikää ja riittävää suomen kielen taitoa.  

• Terapiat etulinjaan -toimintamalli on osana sote-uudistusta rakennettu kansallinen palvelukokonaisuus, jonka avulla pyritään takaamaan nopea ja yhdenvertainen pääsy vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin koko maassa. Malli kattaa porrastetun hoitomallin ja sitä tukevat palvelut: Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelu, digitaaliset Terapia- ja Interventionavigaattorit, digituetut terapiamenetelmät ja koulutukset, sekä laadun ja vaikuttavuuden seurannan työkalut.  
• Tutkimusta rahoittaa Euroopan Unioni osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa vuosille 2024–2025 (NextGenerationEU).