Ikääntyvän kannattaa pohtia asumistoiveitaan hyvissä ajoin
Avainsanat:Minkälaisessa asunnossa ja asuinympäristössä sinä haluaisit asua 10–15 vuoden päästä? Kysymys on ajankohtainen, jos ikäsi lähestyy 60 ikävuotta. Näin sinulla on aikaa rauhassa arvioida nykyistä asuntoasi ja asumisympäristöäsi, pohtia omia asumistoiveita, tarkastella erilaisia asumisen vaihtoehtoja ja tehdä tulevaisuuden asumisratkaisujasi koskevia päätöksiä.
Teksti on julkaistu Turun Sanomien Alio-kirjoituksena 8.10.2024.
Ikä itsessään ei ole ratkaiseva tekijä sopivaan asumisratkaisuun. Ikääntymisen myötä asumisen tarpeet usein kuitenkin muuttuvat ja tästä syystä oman ikäasumisen pohdintaan olisi hyvä ryhtyä riittävän aikaisessa vaiheessa.
Esteetön, turvallinen ja toimiva koti tukee kotona asumista ja siten mahdollistaa itsenäisen elämän myös ikääntyessä.
Vähintään 10 000 asukkaan taajamissa, kaupunkimaisen asuinympäristön väestölle toteutetaan kuuden vuoden välein asuinympäristöä ja asumistoiveita koskeva kysely, asukasbarometri. Maaseutualueilla asuvilta henkilöiltä vastaavaa tietoa ei ole käytettävissä. Varsinaissuomalaisesta 55 vuotta täyttäneestä väestöstä 70 prosenttia asui kaupunkialueella vuonna 2023.
Vuonna 2022 toteutetun asukasbarometrin mukaan toive kerrostalossa asumisesta lisääntyi ikääntymisen myötä. Yli 65-vuotiailla, autottomilla ja yhden hengen kotitalouksilla kerrostalo oli toivotuin talotyyppi. 75–84-vuotiaista kuusi prosenttia toivoi asuvansa palvelutalossa tai hoitokodissa.
Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan, minkälaiseen taloon he muuttaisivat mieluiten nykyisessä elämäntilanteessa, jos olisivat nyt muuttamassa.
Ikääntyneillä kerrostalo oli nykyiseen elämäntilanteeseen useimmin sopiva kuin omakotitalo. 75–84-vuotiaista 21 prosenttia pitää omakotitaloa toivetalo-tyyppinä, mutta nykyisessä elämäntilanteessaan vain seitsemän prosenttia heistä kykenisi asumaan omakotitalossa.
Tutkimuksen mukaan elämänvaihe vaikuttaa merkittävästi asunnon kokotarpeeseen. Tilantarve vähenee iän myötä, mutta hyvin harva ikääntynyt toivoo kuitenkaan alle 40 neliömetrin suuruista asuntoa.
Suomen Asumisen Apu ry:n teettämässä tutkimuksessa vuonna 2022 kohderyhmänä olivat 55 vuotta täyttäneet mannersuomalaiset henkilöt, joilta kysyttiin asumisen ennakoinnista. Vastaajista 55 prosenttia oli miettinyt asumista ikääntymisen näkökulmasta. Ainoastaan neljännes vastaajista oli kuitenkin tehnyt asumisen muutoksia ajatellen tulevaisuuden asumista ikääntymisen näkökulmasta.
Lähes puolet vastaajista ajatteli asuvansa edelleen samassa asunnossa 10–15 vuoden kuluttua. Tärkeimpinä syinä muuttaa pois nykyisestä asunnosta vastaajat näkivät terveyden ja toimintakyvyn heikentymisen, nykyisen asunnon ylläpidon työläyden tai kalleuden, palvelujen etäisyyden ja nykyisen asunnon esteellisyyden.
Lähes kolmannes vastaajista ei ollut miettinyt, mitä nykyisessä asunnossa tulisi parantaa ikääntymisen takia. Ikääntymisen näkökulmasta muutosta vaativat asiat liittyivät nykyisen asunnon esteettömyyden parantamiseen.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, millaista apua tai lisätietoa vastaajat tarvitsevat asumisen muutosten suunnittelussa tai sen ennakoinnissa ja mikä olisi heille mieluisin tapa hankkia apua ja lisätietoa. Vajaa viidennes vastaajista toivoi tietoa ennakoinnista yleisesti sekä tietoa asunnon korjaamisesta ja siihen saatavasta neuvonnasta.
Vastaajista 10 prosenttia toivoi välineitä muutosten omaehtoiseen suunnitteluun, tietoa esteettömyydestä ja mitä se tarkoittaa asumisen kannalta sekä valmennusta asumisen suunnitteluun.
Mieluisin tapa hankkia apua ja lisätietoa asumisen muutosten suunnittelussa ja ennakoinnissa olivat netissä käytettävät työkalut ja tietolähteet. Kolmannes vastaajista piti mieluisimpana tapana tiedon hankinnassa henkilökohtaista neuvontaa.
Oman ikäasumisen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua ja siinä voidaan tunnista seuraavat vaiheet: herääminen, harkinta, päätös, sitoutuminen ja toteutus. Kun asumisen tarkastelu on herännyt, voi alkaa harkita asian työstämistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asian aloittaa, sen enemmän siihen on aikaa.
Työstämisen voi aloittaa kysymällä itseltään, vastaako nykyinen kotini ympäristöineen asumiseni tarpeita 5 -15 vuoden kuluttua. Onko asuntoni turvallinen ja esteetön? Mahdollistaako asuntoni ja asuinympäristöni itsenäisen asumisen tilanteessa, jossa toimintakykyni on muuttunut?
Heräämisen vaiheessa on mahdollista hyödyntää internetistä löytyviä työkaluja. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton Asuminen – Boende -sivustolta löytyy Asumisen pikatesti jonka avulla voin arvioida, miten nykyinen asumisratkaisuni vastaa mahdollisia tarpeitani ikääntyessäni.
Sivustolle on koottu myös tehtäviä, joiden avulla voin alkaa työstämään omaa ikäasumisen suunnitelmaani. Sivustolla olevat Kodin turvallisuuden tarkistuslista ja Esteettömän asumisen tarkistuslista ovat myös hyviä apuvälineitä tulevaisuuden asumisratkaisuja pohdittaessa.
Suomen Asumisen Apu ry on julkaissut oppaan asumisen ennakointiin. Siinä esitellään, miten 55+ ikäinen voi suunnitella itselleen toimivan asumisratkaisun tulevaisuuttaan silmällä pitäen
Kansallista Vanhusten viikkoa vietetään 6.–13.10.2024 teemalla Hyvä arki, hyvä mieli – En bra dag, ett gott humör. Varsinais-Suomen hyvinvointialue tuottaa viikolla eri teemoista materiaalia somekanaville. Tiistaina 8.10. teemana on Oman asumisen suunnittelu. Varhan somekanavissa julkaistaan myös video ”Oman asumisen suunnittelu ikääntyessä”.
Kirjoittajat: Kirsi Kiviniemi, integraatiopäällikkö, järjestämispalvelut; Outi Korpelainen, kehittämisasiantuntija, ikääntyneiden palvelut, Varsinais-Suomen hyvinvointialue.