Hyvinvointialueet: muutokset vaarantavat sosiaalityön asiakasturvallisuutta

Kaikki hyvinvointialueet ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi ovat allekirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriöön ja Valviralle lähetetyn vetoomuksen, jossa vaaditaan ohjeen uudelleen arviointia kiireellisessä aikataulussa. Muuttuneella ohjeistuksella on vakavia seurauksia, jotka voivat johtaa asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisen sekä asiakasturvallisuuden vaarantumiseen.

Lain ja Valviran aiemman ohjeen perusteella hyvinvointialueet ovat voineet palkata sosiaalityöntekijän sijaisiksi henkilöitä, jotka olivat yliopistossa kirjoilla pääaineenaan sosiaalityö ja jotka olivat suorittaneet hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun ja heidän lisäkseen henkilöt, jotka olivat suorittaneet avoimessa yliopistossa hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun, ja lisäksi aiemmin suorittaneet sosionomin tutkinnon tai sosiaalialalle soveltuvan ylemmän yliopistollisen tutkinnon. 

Valviran heinäkuussa 2023 tekemän ohjeen mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Ohje pudottaa nyt pois ison joukon sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä sosiaalityön vahvuudesta. Lisäksi uuden linjauksen mukaan avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää ole sijaiskelpoisia. Vetoomuksessa korostetaan, että avoimessa yliopistossa sosiaalityötä opiskelevat ovat usein taustaltaan esimerkiksi sosionomeja, joilla on pitkä työkokemus ja perehtyneisyys alalta. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015) 12 § ei ole muuttunut.

Valviran ohjeistuksen äkillinen muutos koskee tällä hetkellä hyvinvointialueilla ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa yhteensä 521 tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivaa työntekijää. Näistä sosiaalityöntekijöistä noin 50 prosenttia on suorittanut sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa eikä heillä ole voimassa olevaa tutkinto-oikeutta yliopistossa. Ellei ohjeistukseen saada pikaista muutosta, nyt sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä putoaisi pois sosiaalityön vahvuudesta ja lisäksi uuden linjauksen mukaan avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää olisi sijaiskelpoisia.

Sosiaalityöntekijöiden saatavuus Suomessa on pitkäaikainen ongelma. Yli 260 sijaiskelpoisuuden täyttävän sosiaalityön opiskelijan rekrytoiminen henkilöstöpulasta kärsivän sosiaalitoimen sektorille on mahdoton tehtävä.

Tiukentunut ohje johtaa asiakasturvallisuuden vaarantumiseen sosiaalityössä

Valviran kiristyneellä ohjeella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lakisääteisten velvoitteiden ja asiakastyön toteuttamiseen. Saman aikaisesti hyvinvointialueilla valmistaudutaan lastensuojelulain muutokseen. Vuoden 2024 alusta yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaanaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Yksistään tällä muutoksella on isoja vaikutuksia sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen Suomessa. 

Suurin sosiaalityön osa-alue on lastensuojelu. Ohjeistuksen muutoksen vaikutukset kohdentuvat erityisesti lastensuojelun tarpeessa oleviin lapsiin. Ohje johtaa hyvinvointialueilla tilanteeseen, jossa lakisääteisten tehtävien toteuttaminen ja määräajoissa pysyminen vaikeutuu ja asiakasturvallisuus sekä lapsen ja asiakkaan oikeus saada palvelua vaarantuvat.

Sosiaalityöntekijän työtehtävät eri palveluissa eroavat huomattavasti toisistaan, eikä työntekijöiden siirtäminen tehtävistä toiseen ole yksinkertaista. Uuden työntekijän työhön perehtyminen ja omiin asiakkaisiin tutustuminen on aikaa vievä prosessi. Mikäli avoimeen tehtävään ei saada kelpoista sosiaalityöntekijää eikä tehtävässä toimineen sijaisen sopimusta voida uusia, vaarannetaan asiakassuhteen jatkuvuus ja aiheutetaan haittaa asiakkaalle.