Huomio perusterveydenhuoltoon ja toiminnan sisältöihin rakenteiden sijaan
Avainsanat:Uudessakaupungissa 15 vuoden aikana tehty geriatrian kehittämistyö palkittiin Lääkäriliiton laatupalkinnolla tammikuussa. Hankkeen aikana palvelujen painopiste siirtyi korjaavista ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Samalla vanhusten perusterveydenhuollon palvelujen ja sairaalahoidon tarve on vähentynyt merkittävästi. Mallia on jo otettu ja otetaan koko ajan laajemmin koko Varhassa käyttöön.
Laatupalkinnon perusteluissa kiiteltiin hankkeen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sitä, että se tarttuu olennaiseen ja ajankohtaiseen perusterveydenhuollon haasteeseen. Palkinnon vastaanotti kehitystyöstä vastannut Varhan geriatrian ylilääkäri Tarja Uusitalo Uudenkaupungin sote-keskuspalveluista.
Sote-palveluiden perustaso tärkeää saada kuntoon
Hanke käynnistyi vuonna 2008 havainnosta, että Uusikaupunki on Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki. Palvelutarpeen kasvua haluttiin hillitä ehkäisemällä sairauksia ja ikääntyneiden toimintakyvyn laskua. Samalla haluttiin kehittää laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita, jotka vastaavat ikääntyneiden tarpeita.
Työssä on ollut kolme painopistealuetta: muistisairauksien palvelukokonaisuuden hallinta ennaltaehkäisystä alkaen, geriatristen kokonaisarvioiden laaja ja systemaattinen käyttö validoitujen mittareiden kera sekä ikääntyneiden kuntoutus.
– Haluan tuoda esiin perustason työn merkitystä. Erikoissairaanhoidon resurssit eivät tule ikinä riittämään, jos perustasoa ei laiteta ensin kuntoon. Ennaltaehkäisyä ja varhaista reagointia tarvitaan. Suomessa fokus on mielestäni ollut liikaa rakenteissa sisältöjen sijaan. Vankat hartiat eivät riitä, vaan myös niille tulevaa taakkaa pitää keventää, Tarja Uusitalo taustoittaa.
Onnistumista mitattiin 75-vuotaiden palvelujen tarpeella ja kustannusvaikuttavuutta arvioimalla. Tulokset puhuvat puolestaan. Uudessakaupungissa ei esimerkiksi ole vuosiin ollut jonoa ympärivuorokautiseen hoitoon ja myös kotona asui hieman useampi ikääntynyt kuin maassa keskimäärin. Yli 75-vuotiaat tarvitsivat vuonna 2021 osastohoitoa 85 % vähemmän kuin 15 vuotta aiemmin. Hoitopäivien tarpeen väheneminen on maanlaajuinen trendi, mutta Uudessakaupungissa vuonna 2021 yli 75-vuotiailla oli perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäiviä 37 % ja sairaalahoidon hoitopäiviä 47 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Palvelujen käyttö väheni sitä enemmän, mitä vanhempaa väestöryhmää tarkastellaan.
Varha laajentaa ikääntyneiden arviointi- ja kuntoutustoimintaa
Uudessakaupungissa vanhustyön pitkäaikaisosasto lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin arviointi- ja kuntoutusosasto Kuunari sekä rinnalle samaa työtä ikääntyneiden kotona tekevä KotiKuunari. Kuunarissa toiminnan runkona on kuntoutujan kokonaisvaltainen arviointi mittareiden avulla, jotta toimintakyvyn laskun juurisyihin päästään kiinni.
Kuntouttavan arviointijakson toimintamallia vakiinnutetaan parhaillaan Varhan Ikääntyneiden palveluiden yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi. Malli on tarkoitus saada laajamittaiseen käyttöön tämän ja ensi vuoden aikana.
– Malli pohjautuu Uudenkaupungin tulokselliseen toimintatapaan ja siihen yhdistetään myös Varsinais-Suomessa käytössä olleita muita hyviä käytänteitä. Kehittämistyöhön on osallistunut kattavasti eri ammattiryhmistä ja palvelualoilta henkilöstöä koko maakunnan alueelta, toteaa ikääntyneiden palveluiden tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen.
Pöyhösen mukaan mallin laajentaminen on lähtenyt hyvään vauhtiin. Ikääntyneiden palveluihin on mm. perustettu tämän vuoden alussa uusi palvelualue arviointi- ja kuntoutuspalvelut.
Uusitalon mukaan ikääntyvien palvelutarvetta voidaan merkittävästi vähentää samalla laatua parantaen.
- Se onnistuu, kun luotetaan tutkittuun tietoon, koulutetaan henkilökuntaa ja hahmotetaan kokonaisuus. Lisäksi tulee suunnitella ja kuvata optimaaliset toimintamallit ja myös jalkauttaa ne rakenteisiin, jolloin hyvät käytänteet eivät ole yksilöriippuvaisia. Vanhustyön vaikuttavuuden arviointi edellyttää kokonaisuuden katsomista yli organisaatio- ja toimialarajojen Tarja Uusitalo lisää.
Lääkäriliiton laatupalkinnon voittajan valinnassa painotettiin näyttöjä siitä, että kehittämishanke on edistänyt terveydenhuollon toimivuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioitiin finaaliesityksen ja materiaalien laatua. Laatupalkinnon voittaja valittiin Lääkäripäivillä järjestetyssä finaalissa 25.1. Palkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä. Palkinnon saajan valitsee Lääkäriliiton laatuneuvosto. Palkinto jaettiin nyt 25. kertaa.
