Hyppää pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 17.3.2025 08.00

Ajoterveys tärkeämpi kuin ajokortti

Avainsanat:

Ajoterveys on noussut yhdeksi keskeisimmistä liikenneturvallisuuden kysymyksistä. Suomessa toimii kolme liikennelääketieteen poliklinikkaa (Tyks, KYS, OYS), joiden tehtävänä on tutkia kuljettajien ajoterveyttä ja edistää liikenneturvallisuutta. Yksi näistä on vuonna 2015 perustettu Ajopoli, joka toimii Turussa Tyksin yhteydessä Neurokeskuksessa 2025 lähtien.

Kädet ratissa.

Ajopolilla arvioidaan erityisesti ammattikuljettajien, iäkkäiden kuljettajien sekä nuorten logistiikka-alan opiskelijoiden ajokykyä, kun on tarvetta vaativaan arvioon. Keskuksessa on laaja asiantuntijaverkosto, johon kuuluu muun muassa silmätautien, neurologian, kardiologian, keuhkosairauksien, psykiatrian ja geriatrian osaajia. Ajopolin vastuujohtaja, apulaisylilääkäri Marja Huuskonen korostaa, että ajoterveysarviointi kannattaisi tehdä ennakoivasti, jo ennen kuin vakavia terveysongelmia ilmenee.

Ajoterveys on jokaisen vastuulla

Tieliikennelaki edellyttää, että jokainen ajokortin haltija arvioi itse ajokuntoaan ennen ajamaan lähtiessä. 

– Ajoterveyttä tulisi tarkastella positiivisesta näkökulmasta: miten jokainen voi itse edistää omaa turvallista ajamista terveenä. Hoitamattomat sairaudet, kuten diabetes ja korkea verenpaine, voivat johtaa akuutissa sairauskohtauksessa merkittäviin elämänmuutoksiin, Marja Huuskonen muistuttaa.

Työterveyslääkäreitä koulutetaan nykyisin ajoterveyden arviointiin, sillä moni ammattikuljettaja käy tarkastuksissa ensisijaisesti työterveyshuollossa. Huuskonen uskoo, että tulevaisuudessa liikennelääkärit löytyvätkin juuri työterveyshuollosta, kun ammattiliikenteen terveystarkastuksia kehitetään ja ajokorttiuusinnat siirtyvät työterveyshuoltoon terveyshuoltolain muuttuessa.

Nuorten liikennekuolemia voidaan ehkäistä

Varsinais-Suomessa nuorten liikennekuolemat ovat huolestuttavalla tasolla kasvamassa. Ajoterveyden edistämiseksi nuorten parissa tulisi lisätä tietoisuutta riskitekijöistä ja panostaa liikennekasvatukseen. Huuskonen peräänkuuluttaa myös lainsäädännöllisiä toimia, jotka kannustaisivat nuoria vastuullisempaan liikennekäyttäytymiseen.

– Tällä hetkellä monet nuoret voivat hankkia ajokortin ilman laajempaa lääkärinlausuntoa, vaikka tutkimusten mukaan 10–15 prosentilla nuorista on esimerkiksi ADHD, joka voi vaikuttaa ajokykyyn impulsiivisessa muodossa. Ajoterveys tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi nuorten vastaanotoilla, jotta mahdollisiin asenteellisiin riskitekijöihin voidaan puuttua ajoissa, Huuskonen korostaa.

Terveydenhuollolla merkittävä rooli ajoterveyden edistämisessä

Terveydenhuollon ammattilaisia kannustetaan ottamaan ajoterveys puheeksi kaikkien potilaiden kanssa. Hyvässä ajoterveydenhoidossa huomioidaan muun muassa samoja riskitekijöitä kuin muutenkin: unen laatu ja määrä, verenpaine, verensokeri, kolesteroliarvot, liikunnan määrä, painon hallinta, sosiaalinen toimintakykyisyys ja päihteiden käyttö sekä tupakointi tai nikotiinin käyttö. Näihin seikkoihin vaikuttamalla voidaan parantaa kuljettajien ajoterveyttä ja työkykyä, ja pidentää ajokortillisia vuosia.

Ajoterveys kytkeytyy moniin tekijöihin, ja sen merkitys liikenneturvallisuudelle on kiistaton.

– Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja terveydenhuollon aktiiviseen rooliin voidaan vähentää ajokykyyn liittyviä riskejä ja pelastaa ihmishenkiä, Marja Huuskonen sanoo.

Tyksin Ajopoli – 10 vuotta ajoterveyden edistämistä

Ajopoli sai alkunsa vuonna 2013, kun Turussa järjestetyillä lääketieteen päivillä heräsi ajatus liikennelääketieteen keskuksen perustamisesta. Keskuksen tehtävänä olisi arvioida monimutkaisempia ja vaativampia ajoterveyteen liittyviä tapauksia, kuten ammattikuljettajien paluuta työhönsä sairauden jälkeen.

– Suomen liikennelääketieteen yhdistys oli ajanut ideaa jo vuodesta 1976 lähtien. Naapurimaassa Ruotsissa vastaavanlaiset palvelut kehittyivät jo 1990-luvun lopulla, ja siellä ammattikuljettajien ja muidenkin ajoterveysarvioinnit keskitettiin erikoistuneisiin keskuksiin, kertoo Marja Huuskonen. Ilmoitusvelvollisuus lääkäreillä on ollut vuodesta 2004 lähtien ja hoitajilla oikeus ilmoittaa 2018 lähtien, joka on myös vähentänyt liikenneonnettomuuksia monisairaiden kohdalla.

Lääketieteen päivien 2013 jälkeen liikenneneurologi Mikael Ojala esitti Tyksille ehdotuksen keskuksen perustamisesta. Myöhemmin tämä keskus sai nimekseen Ajopoli. Huuskonen sai silloiselta esihenkilöltään Ilkka Kantolalta tehtäväksi selvittää hankkeen toteutettavuutta vuoden 2014 aikana. Vuoden selvitystyön ja suunnittelun tuloksena Ajopoli perustettiin tammikuussa 2015 medisiiniselle tulosalueelle.

– Työmme merkityksen tuo se, että meillä on mukana kaikki tarvittavat erikoisalat ja muut ammattilaiset. Suurin osa, noin 90 prosenttia, alkuperäisestä tiimistä on edelleen mukana toiminnassa kymmenen vuotta myöhemmin. Erityisen tärkeitä ovat myös muut sidosryhmät kuten liikenneopettajat, poliisin lupahallinto ja Traficom, joiden kanssa tavoitellaan yhdessä nollavisiota Suomessa, eli kukaan ei kuolisi liikenteessä ja olisi turvallista kaikille, Huuskonen toteaa.