Tukiperheen käsikirja

Tukiperhetoiminta on sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain perusteella tarjottu sosiaalipal- velu, jota myös vanhemmat voivat pyytää saadakseen helpotusta arkeen lapsen ympärivuorokautisen hoidon kautta. Tukiperheen tarpeen voi aiheuttaa lapsen erityishoidettavuus, vanhemman jaksamisen haasteet, maahanmuuttajatausta/kulttuuriin sopeutuminen, lapsen perhettä äkillisesti kohdannut kriisi tai perheen muu vaikea elämäntilanne, jolloin lapsi tarvitsee täydentävää hoitoa perheympäristössä. Usein perheen oma läheisverkosto on kaukana tai läheisillä ei ole mahdollisuutta toimia perheen tukena tarvittavissa määrin.

Tukiperhetoiminnalla tuetaan ja vahvistetaan vanhempien jaksamista ja kasvatuskykyä, minkä lisäksi tukiperhe on erityisesti lapsen tukena hänen kasvunsa ja myönteisen kehityksensä turvaamisessa. Tukiperhetoiminnan tavoitteena on tukea perhettä haastavassa tilanteessa siten, että vanhemmat pystyvät jatkossa selviytymään omin voimavaroin.

Tukiperhetoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuus muodostaa nykyisten ihmissuhteiden rinnalle muita läheisiä ihmissuhteita sekä saada samalla hyvinvointia tukevia kokemuksia perheympäristöstä. Tukiperheen aikuisilla on valmiuksia ja voimavaroja tarjota lapselle yksilöllistä aikaa, hoivaa, huolenpitoa ja läheisyyttä. Tukiperhetoiminta pyrkii edistämään lapsen hyvinvointia sekä tukemaan kasvua ja kehitystä.

Tukiperheenä toimiminen on lapsen rinnalla kulkemista, yhdessä tekemistä sekä arjen ilojen ja surujen jakamista. On tärkeää, että lapsi voi kertoa luottamuksellisesti asioitaan tukiperhevanhemmalle. Tukiperhettä tarvitsevat lapset kaipaavat aitoa läsnäoloa, kuulluksi tulemista ja yhdessä tekemistä. Lapset nauttivat rauhallisista hetkistä kotona, ulkoilemisesta ja ihan tavallisesta arjesta. Tärkeintä on mukava yhdessäolo ja mielekäs tekeminen, jonka ei tarvitse olla kustannuksiltaan kallista tai hankalasti järjestettävää.

Tukiperhetoiminta on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille. Tukiperhetoiminta on määräaikaista ja sopimus tukiperhetoiminnasta tehdään usein vuodeksi kerrallaan. Lapsi käy tukiperheessä useimmiten yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja lisäkäyntejä voi olla mahdollisuuksien mukaan loma-aikojen yhteydessä. Tukiperhetoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa.

Tukiperhetoiminnalle asetetaan selkeät ja konkreettiset tavoitteet sekä keinot, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Tukiperheiden toivotaan sitoutuvan toimintaan vähintään vuodeksi. Tukiperheinä toimiville painotetaan, että heidän on huolehdittava ensisijaisesti omasta perheestään, eikä tukisuhde saa mennä sen edelle.

Tukiperhe ja lapsen vanhemmat sopivat yhdessä ajankohdat, jolloin lapsi on tukiperheessä asiakassuunnitelman mukaisesti. Lapsen sairastuessa voidaan tukiviikonloppu siirtää saman kuukauden sisällä toiseen kohtaan. Perheet sopivat yhdessä myös lapsen kuljettamisesta tukiperheeseen ja takaisin kotiin.

Tukiperhetoimintaa Suomessa ohjaavat mm. seuraavat lait:

• Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301/28§ Lastensuojelulaki 13.4.2007/417/36§
• Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 28.2.2014, 148/2014

Tukiperhettä tarvitsevat lapset ja heidän perheensä ovat hyvin erilaisia iältään, taustaltaan ja tarpeiltaan. Tukiperheeltä toivotaan joustavuutta, sitoutumista tukiperheenä olemiseen sekä kykyä kohdata erilaisuutta. Tukiperheeksi voi ryhtyä lapsiperhe, pariskunta tai yksin asuva henkilö.

Tukiperheiltä ei edellytetä kasvatus- ja/tai sosiaalialan koulutusta. Kiinnostus lapsen hoitoon ja monipuoliseen tukemiseen, kyky ja halu vastata lapsen ja perheen tarpeisiin vaativissakin tilanteissa sekä valmius pyytää ja ottaa vastaan tukea luovat vahvan pohjan onnistuneelle tukiperhetoiminnalle.

Tukiperheessä on vastuulliset aikuiset, joiden elämäntilanne, terveydentila ja ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheen taloudellinen tilanne on vakaa. Aikuisilla on riittävästi aikaa tukiperhettä tarvitsevalle lapselle ja heillä on kykyä vastata lapsen hoivan tarpeisiin myönteisellä ja kannustavalla asenteella. Tukiperheen vanhemmat ovat joustavia, erilaisuutta suvaitsevia ja yhteistyökykyisiä, minkä lisäksi heillä on mahdollisuus sitoutua tehtäväänsä niin pitkäksi aikaa kuin tarvitaan.

Tukiperheen kaikki jäsenet ovat valmiita hyväksymään perheessä vierailevan lapsen. Lapsella ei tarvitse olla omaa huonetta, kunhan nukkumapaikka on rauhallinen ja turvallinen.

• Rikosrekisterimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin ja pahoinpitelyrikoksiin
• Asuinkunnan arvio perheen sopimattomuudesta tukiperhetoimintaan.
• Perheessä käynnissä oleva aktiivinen tai toistuva lastensuojeluasiakkuus
• Perheellä on aktiivinen tai toistuva toimeentulotukiasiakkuus
• Fyysiset pitkäaikaissairaudet ja mielenterveyden häiriöt, joiden ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua ja jotka vaikeuttavat tukiperhetehtävän suorittamista
• Päihdeongelma
• Akuutti kriisi perheessä tai elämäntilanteessa
• Arjenhallinnan vaikeudet perheessä
• Puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa tukiperhetoimintaa

Esteiden selvittämiseksi pyydetään perheen antaman suostumuksen perusteella kotikunnan sosiaalitoimen lausunto perheestä ja lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikosrekisteriote

Tukiperhettä tarvitsevat lapset ovat erityistä tukea ja yksilöllistä huomiota tarvitsevia lapsia, joiden tarpeisiin vastaamiseen tukiperheellä on tärkeä olla aikaa ja valmiuksia.

Tukiperheessä hoidettavien lasten määrään sovelletaan Perhehoitolain määrittelyä kerralla hoidossa olevien lasten määrästä, jonka mukaan tukiperheessä hoidetaan samanaikaisesti enintään neljää tukilasta. Poikkeuksena edelliseen ovat tilanteet, jolloin hoitoa annetaan sisaruksille tai saman perheen jäsenille.

Hoidettavien määrä on suhteutettava tukivanhempien lukumäärään, hoidettavien tarvitse- maan hoitoon ja huolenpitoon sekä toiminnan luonteeseen. Toiminnan on vastattava erityisesti lapsen tarpeisiin ja oltava hänen etunsa mukaista. On tilanteita, joissa yhden perheen lasten on tärkeä olla viikonlopun ainoat tukilapset, jotta heidän tarpeisiinsa voidaan vastata riittävissä määrin. Eri perheiden lasten yhdistäminen samalle viikonlopulle (kokonaismäärä huomioiden) on myös mahdollista, mikäli järjestely palvelee lasten tarpeita ja vanhempien toiveita ja kaikki osapuolet hyväksyvät ratkaisun.

Tukiperheinä toimiville painotetaan, että heidän on huolehdittava ensisijaisesti omasta perheestään, eikä tukisuhde saa mennä sen edelle. Tukiperheen tulee huolehtia myös omasta jaksamisestaan.

Tukiperhesopimus tehdään tukiperheen kanssa toiminnan alkaessa. Tukiperhesopimus on asiakirja, jossa sovitaan lapsen hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet, maksettavat korvaukset sekä miten ja millä tiheydellä tukiperhe raportoi viikonlopuista sosiaalityöntekijälle.

Tukiperhesopimuksesta käyvät ilmi

• tukiperheessä oleva henkilö
• sopijaosapuolet
• lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä
• tukiperheelle maksettavien korvausten määrät
• sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen
• lapsen oikeudet sekä tukiperheen ja hyvinvointialueen oikeudet ja velvollisuudet
• laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista (812/2000)

Mikäli tukiperhe joutuu lopettamaan tukiperhetoiminnan ennen sopimuksen määräajan umpeutumista, tukiperhe ilmoittaa asiasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä perhehoidon koordinaattorille. Vanhemmat voivat päättää tukiperhetoiminnan missä vaiheessa hyvänsä niin halutessaan. Lapsen muuttaessa toiselle paikkakunnalle, tukiperhepalvelun tarve arvioidaan uudelleen lapsen uudessa koti- kunnassa.

Jos tukiperhe tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos korjausta ei saada aikaan eikä asiassa päästä yhteiseen ymmärrykseen tukiperheen, lasten huoltajien sekä lapsen asioista vastaavan työntekijän kanssa, tukiperhepalvelu voidaan päättää kunnan toimesta välittömästi.

Tukiperheille maksettava hoitopalkkio on korvausta tukiperheessä käyvän lapsen hoitamisesta. Hoitopalkkio ei ole palkkaa, vaan työkorvausta. Hoitopalkkion määrä 1.1.2024 alkaen on 58,89 €/päivä/lapsi. Erityinen hoito 70,89 €/päivä. Viikonloppu perjantaista sunnuntaihin korvataan kolmen hoitopäivän mukaan.

Kulukorvauksella katetaan tukiperheessä käyvästä lapsesta aiheutuvia kustannuksia. Kulukorvaus kattaa lapsen ravintomenot, pesuaineet ja hygieniasta aiheutuvat kulut, asunnon käytöstä aiheutuvat menot, virkistys- ja harrastusmenot (esim. pääsyliput) sekä omalla autolla ajetut tavanomaiseen tukiperhehoitoon kuuluvien ajojen matkakustannukset. Kulukorvauksen määrä 1.1.2024 alkaen on 47,70 €/päivä/lapsi. Viikonloppu perjantaista sunnuntaihin korvataan kolmen hoitopäivän mukaan.

Lapsesta aiheutuneet erityiset kustannukset kuuluvat pääsääntöisesti lapsen huoltajalle. Erityistilanteista voidaan sopia aloituspalaverin yhteydessä.

Tukiperheelle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta vain niiltä päiviltä, joilla lapsi on ollut hoidossa tukiperheessä. Mikäli tukiperhevanhempi tai lapsi sairastuvat kesken tukiperheviikonlopun ja lapsen hoito keskeytyy, palkkio ja kulukorvaus maksetaan niiltä päiviltä, kun lapsi on ollut tukiperheessä hoidossa. Mikäli lapsen tulo tukiperheeseen peruuntuu, palkkiota ja kulukorvausta ei makseta.

Lapsen hausta ja viennistä aiheutuneet kulut lapsen kodin ja tukiperheen kodin välillä korvataan tukiperheelle. Kilometrikorvaus on 1.1.2024 alkaen 0,57 €/km. Kyydissä olevista matkustajista ei makseta lisäsenttejä. Sisarusten käydessä samassa tukiperheessä vain yhdet matkakulut korvataan. Samoin menetellään, jos samana viikonloppuna käyviä eri perheiden lapsia kuljetetaan samassa autossa samaan aikaan. Tukiperhe sitoutuu tarvittaessa hoitamaan haku- ja vientimatkat tai jakamaan kuljetukset lapsen vanhempien kanssa.

Tukiperheelle maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja kilometrikorvaukset ovat veronalaista tuloa. Tukiperheen kannattaa olla yhteydessä verotoimistoon perhehoitajalle tarkoitetun verokortin hankkimista vasten sekä kaikkiin verotuksellisiin asioihin liittyen.

Lisätietoja verotuksesta vero.fi-sivustolla.

Perhehoitajan verotus (vero.fi)

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on vakuuttanut tukisuhteessa olevat lapset tapaturman varalta. Mikäli lapsi sairastuu, suositellaan käyttämään julkista terveydenhuoltoa, jos lapsella ei ole henkilökohtaista vakuutusta. Sairastumisista ja tapaturmista ilmoitetaan aina heti lapsen vanhemmalle. Tukiperhe hoitaa lapsen lääkityksen luonapidon aikana reseptin mukaisesti. Muiden lääkkeiden antamisesta pitää sopia lapsen vanhemman kanssa. Kela-kortti tai kopio siitä on hyvä olla tukiperheen käytössä lapsen sairastumisen varalta. Tukiperheille suositellaan laajennetun kotivakuutuksen hankkimista. Tukiperheen on hyvä ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä ja tarkistaa, kattaako kotivakuutus tukiperheessä käyvän lapsen aiheuttamat tavaravahingot.

Tukiperheellä on oikeus saada mahdollisimman paljon tietoa hoidettavasta lapsesta tukiperhetoiminnan toteuttamiseksi. Lapsen asioista vastaava työntekijä arvioi, mikä on tukiperhetoiminnan, lapsen hoidon ja huolenpidon kannalta tarpeellinen tieto lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26 § 3 momentti). Tarpeellisia tietoja ovat esim. sairauksiin, allergioihin tai ruokavalioon, lapsen vuorokausirytmiin, erityisiin tapoihin, pelkoihin ja mielenkiinnon kohteisiin liittyvät asiat. Näistä on tärkeää puhua jo tutustumistapaamisella.

Tukiperhettä sitoo vaitiolovelvollisuus. Lapsen asiakkuus, häntä koskevat asiat ja asiakirjat ovat salassa pidettävää tietoa. Tukiperheen on hyvä jo ennalta suunnitella, miten menetellä kodissa käyvien vieraiden tai kodin ulkopuolella liikkumisen suhteen ja mitä tukiperheen lapset voivat kertoa ulkopuoliselle heillä käyvästä lapsesta. Lasta koskevan kuvamateriaalin jakaminen on kielletty. Lapsen valokuvaamiseen tai videoimiseen pyydetään lupa huoltajalta tai edunvalvojalta ja tarvittaessa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä.

Tukiperheen on hyvä ottaa kaikki lapsen tilanteesta nousevat huolenaiheet puheeksi vanhempien kanssa ja kannustaa vanhempia ottamaan yhteyttä lapsen asioista vastaavaan työntekijään mahdollisissa avun tarpeissa. Mikäli lapsen vanhemmat eivät halua tätä tehdä tai eivät näe huolen aihetta, konsultoi tukiperhe lapsen asioista vastaavaa työntekijää tai perhehoidon koordinaattoria. Jos kyse on esim. perheväkivallasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, päihteidenkäytöstä, rikollisesta toiminnasta tai lapsen hoidon ja huolenpidon laiminlyönnistä tai näiden epäilystä, on tukiperhevanhemman aina oltava yhteydessä sosiaalitoimeen. Mikäli huoli em. asioista on suuri ja tilanne on akuutti, tulee virka-ajan ulkopuolella ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen.

Tukiperhe toteuttaa tukiperhesopimuksen nojalla julkista hallintotehtävää, jonka perusteella tukiperheellä on lain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain nojalla, mikäli tukiperheellä nousee huoli lapsen terveyden tai kehityksen vaarantumisesta joko itsestä tai perheestä johtuvista syistä. Tukiperhe tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen lapsen asioista vastaavalle työntekijälle tai tarvittaessa sosiaalipäivystykseen virka-ajan ulkopuolella.

Tukiperheeltä edellytetään tukiperhesuhteen keston ajan yhteydenpitoa lapsen asioita hoitavaan työntekijään vähintään tukiperheviikonloppujen kirjallisen raportoinnin muo- dossa, n. kolmen kuukauden välein. Tukiperhetoiminnan raportit ovat lapsen huoltajien/vanhempien tarkistettavissa heidän sitä vaatiessaan. Tukiperheessä hoidettavan lapsen tapaturmista, väkivallanteosta tai muista vahingoista tulee aina ilmoittaa lapsen asioista vastaavalle työntekijälle.

Tukiperhepalvelua järjestäneen kunnan tehtävänä on valvoa, että tukiperhetoiminta toteutuu lapsen edun mukaisesti lapsen oikeuksia ja tarpeita toteuttaen. Valvonnan keinoina ovat säännöllinen yhteydenpito tukiperheeseen ja lapsen perheeseen. Yhteydenpidon kautta on mahdollisuus seurata tukiperhetoimintaa, lapsen hoidon ja kasvatuksen periaatteita sekä kuulla lapsen omaa kokemusta saamastaan hoidosta ja huolenpidosta tukiperheessä.

Jos lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä havaitsee tukiperheen toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista keskusteltava heti tukiperheen kanssa. Tukiperheellä on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta, saada kokemus kuulluksi tulemisesta sekä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä keskustelee havaituista epäkohdista lapsen ja tämän vanhempien kanssa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä konsultoi tarvittaessa perhehoidon koordinaattoria tukiperhetoiminnan huolenaiheista.

Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytykset keskinäisen luottamuksen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Tukiperheelle on tärkeä antaa selkeä kuvaus havaitusta epäkohdasta ja millaisia muutoksia toimintaan odotetaan, jotta asian kanssa voidaan työskennellä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on tarpeen mukaan yhteydessä perhehoidon koordinaattoriin tarvittavan tuen järjestämiseksi.

Verokortin voi hakea vero.fi-sivustolta tai soittamalla henkilöasiakkaiden palvelunumeroon p. 029 497 000.

Henkilöasiakkaat (vero.fi)

Verokorttia ei tarvitse erikseen toimittaa mihinkään. Oima-järjestelmä saa verokortin suoraan verojärjestelmästä.

Korvausten haku ja maksu tapahtuu Oima-järjestelmän kautta. Oimaan kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla.

Oima-järjestelmä

Muistakaa tarkistaa, että omat tiedot ovat järjestelmässä oikein. Oimassa näkyy voimassaolevat tukiperhesopimukset. Järjestelmään kirjataan toteutuneet hoitopäivät ja kilometrit.

Jos palkkioista tai korvauksista tulee kysyttävää, voitte olla yhteydessä:

Johanna Vesamo
Toimistosihteeri, Turku
p. 044 790 0569
johanna.vesamo@varha.fi

Akseli Sopanen
Toimistosihteeri, muut Varhan alueet, pl. Salo ja Somero
p. 044 9074878
akseli.sopanen@varha.fi

Karin Amur
Toimistosihteeri, Salo ja Somero
p. 044 778 2290
karin.amur@varha.fi