Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopiminen

Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona lapsensa huoltajuudesta. Käytännössä vaihtoehtoja ovat muun muassa seuraavat:

• lapsen huolto voidaan uskoa sopimuksella vanhemmille yhteisesti (rajoittamaton yhteishuolto)
• lapsen huolto voidaan uskoa sopimuksella yksin toiselle vanhemmalle (yksinhuolto)
• lapsen huolto voidaan uskoa sopimuksella vanhempien tai vanhemman ohella muulle henkilölle (oheishuolto)
• lapsen huolto voidaan uskoa sopimuksella vanhemmille yhteisesti, mutta siten, että huoltajien tehtävänjaosta sovitaan erikseen (yhteishuolto tehtävänjakomääräyksellä)

Vanhempien erotessa automaattista tarvetta huoltosuhteen muuttamiselle ei synny. Eron koittaessa kumpikin vanhemmista voi pysyä tasavertaisesti lapsen huoltajina.

Huolto (tai huoltajuus) tarkoittaa lasta koskevista tärkeistä, henkilökohtaisista asioista päättämistä. Huoltajien päätösvaltaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat asiat:

• lapsen nimet
• lapsen asuinpaikka
• lapsen kansalaisuus
• lapsen äidinkieli
• passin (ja muiden matkustusasiakirjojen) hakeminen lapselle
• pankkitilin avaaminen lapselle
• lapsen koulunkäynti
• lapsen terveydenhuoltopalvelut
• lapsen uskontokunta

Huoltajat päättävät kaikista lasta koskevista asioista yhdessä, ellei huoltajien tehtävienjaosta ole erikseen sovittu. On syytä huomioida, että tehtävänjakomääräyksellä ei voida sopia lapsen pankkiasioiden hoitamisesta, vaan vanhemmat hoitavat ne aina yhdessä silloin, kun he ovat kumpikin lapsen huoltajia. Oheishuoltaja ei hoida lapsen pankkiasioita.

Huoltajuus pitää sisällään oikeus saada lasta koskevia, muuten salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta (tiedonsaantioikeus). Vanhemmat voivat sopia, että toiselle vanhemmalle (tai muulle henkilölle) annetaan lasta koskeva tiedonsaantioikeus, mutta huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Tiedonsaantioikeus voi olla joko rajoittamaton tai rajoitettu.

Nimensä mukaisesti lapsen asuminen tarkoittaa sitä, kenen tai keiden luona hän asuu. Etenkin uudessa erotilanteessa kysymys lapsen asumisesta on hyvin merkittävä: vanhempien tulee päästä yhteisymmärrykseen siitä, kumman luona lapsi tulee asumaan vanhempien erottua. Silloin, kun lapsen asumisesta päätetään, lähtökohtana tulee olla lapsen etu, eikä esimerkiksi vanhempien taloudelliseen tilanteeseen liittyvät syyt.

Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona lapsensa asumisesta. Käytännössä vaihtoehtoja ovat muun muassa seuraavat:

• lapsi asuu jommankumman vanhempansa luona
• lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen)
• lapsi asuu oheishuoltajansa luona
• lapsi asuu vuorotellen oheishuoltajansa ja toisen vanhempansa luona

On syytä huomioida, että lainsäädännön nojalla lapsella voi olla ainoastaan yksi virallinen kotiosoite. Vaikka lapsi asuisi yhtä laajasti esimerkiksi kummankin vanhempansa luona, voi hän olla virallisesti kirjoilla vain toisen luona. Lapsen virallisella kotiosoitteella on vaikutuksensa muun muassa vanhempien mahdollisiin sosiaalietuuksiin (esim. yleinen asumistuki).

Vuoroasuminen on kyseessä silloin, kun lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta kummankin vanhempansa tai vanhempansa ja oheishuoltajansa luona. Asumisen laajuutta tarkastellaan yksinomaan yövyttyjen öiden perusteella. Tarkastelussa otetaan huomioon sekä tavanomainen arki että poikkeukselliset loma-ajat.

Käytännössä yleisen vuoroasumisjärjestely on lapsen vuoroviikkoinen asuminen kummankin vanhemman luona (viikko-viikko). Vaihtoehtoja on kuitenkin muitakin ja lapsi voi viettää lyhyempiä tai pidempiä aikoja yhdenjaksoisesti vuorotellen vanhempiensa luona. Vuoroasumisen tarkempien ehtojen tulee lähteä lapsen edusta ja siitä, mitä on pidettävä käytännössä tarkoituksenmukaisena.

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on taata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu (etävanhempi tai tapaava vanhempi). Kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus. Kummankin vanhemman tulee myötävaikuttaa siihen, että lapsen tapaamisoikeus toteutuu.

Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole riippuvainen huoltomuodosta. Vaikka lapsen huolto olisi yksin toisella vanhemmalla, on lapsella oikeus pitää yhteyttä ja tavata toista vanhempaansa. Tapaamisoikeus on vahvistettavissa sopimuksella vain lapsen ja vanhemman välille. Esimerkiksi lapselle ei voida sopimuksella vahvistaa oikeutta tavata isovanhempaansa tai edes oheishuoltajaansa.

Lapsen tapaamisoikeutta koskeva sopimus voidaan laatia määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikainen sopimus on voimassa tiettyyn, ennalta määritettyyn ajankohtaan saakka. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa, kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi tai kunnes vanhemmat muuttavat aiempaa sopimustaan uudella sopimuksella. Tapaamisoikeutta koskeva sopimus voidaan laatia myös porrastettuna esimerkiksi siten, että tapaamisoikeuden tarkka sisältö muuttuu etukäteen sovittuna ajankohtana. Porrastettu sopimus voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa on tarpeen kokeilla jonkinlaista tapaamisjärjestelyä ensin käytännössä ja tarkastella sen toimivuutta uudestaan määrätyn ajan kuluttua.

Tapaamisoikeuden sisällössä on otettava huomioon lapsen taipumukset ja omat toivomukset. Mikäli lapsi on iältään ja kehitykseltään kykenevä ymmärtämään tapaamisoikeuden merkityksen, on vanhempien tärkeää keskustella asiasta lapsen kanssa ennen lastenvalvojan tapaamista. Vanhempien tehtävänä on välittää lastenvalvojalle lapsensa omat toiveet ja mielipiteet tapaamisten suhteen.

Tapaamissopimuksessa voidaan sopia sekä normaalista viikkorytmistä että juhlapyhistä ja loma-ajoista erikseen. Lapsella, kuten myös vanhemmilla, voi olla erityisiä toiveita esimerkiksi joulunajan tai juhannusviikon osalta. Näitä koskevat poikkeukset voidaankin kirjata tapaamissopimukseen erikseen.

Varsinaisten tapaamisten - lapsen vanhemman yhteisen ajan - lisäksi vanhemmat voivat tapaamissopimuksessa sopia lapsen muusta oikeudesta pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa. Sopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata, että lapsella on oikeus soittaa muualla asuvalle vanhemmalleen viikoittain maanantaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Lisäksi tapaamissopimukseen voidaan kirjata, kuinka vanhemmat vastaavat lapsen kulkemisesta tai kuljettamisesta tapaamisille ja takaisin kotiin. Kuljetusvastuusta sopiminen korostuu etenkin tilanteissa, jossa vanhemmat asuvat etäällä toisistaan. Vanhemmat voivat sopia myös lapsen kulkemiseen tai kuljettamiseen liittyvien kustannusten jakamisesta.

Erityisestä syystä lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voidaan järjestää tuettuina tai valvottuina. Myös tapaamisiin liittyvät vaihtotilanteet voidaan erityisestä syystä järjestää valvottuina. Sekä tuetuista ja valvotuista tapaamisista että valvotuista vaihdoista löytyy lisätietoja verkosta (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Vanhemmilla on lähtökohtainen vapaus sopia tapaamisoikeuden sisällöstä. Koska sopimuksen on kuitenkin tarkoitus olla tarvittaessa täytäntöönpantavissa, tulisi tapaamisoikeuden yksityiskohtien käydä sopimuksesta ilmi mahdollisimman yksiselitteisesti tai tarkasti. Tapaamissopimukseen ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää aivan mitä tahansa: esimerkiksi tavanomaiset lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat on syytä jättää tapaamissopimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi lisäehto koskien lapsen nukkumaanmenoaikaa tapaamisilla ei ole täytäntöönpantavissa.