Varha vahvistaa lasten ja nuorten perustason mielenterveystyötä

Yksi keino puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin on tarjota riittävästi varhaisen vaiheen perustason mielenterveyspalveluja. Tämä työ on Varhassa käynnissä. Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan voi vaikuttaa tilanteeseen yksin, vaan työhön tarvitaan mukaan myös vanhemmat, perheet, kunnista varhaiskasvatus, koulut ja nuorisopalvelut sekä alan järjestöt – koko yhteiskunta.

Pahoinvointi lisääntynyt pitkän ajan kuluessa

Lasten ja nuorten pahoinvointi ei ole ilmiönä noussut lyhyessä ajassa, vaan ahdistuksen kokemukset ovat lähteneet kasvuun jo ennen korona-aikaa.

Varsinais-Suomessa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä on ollut hajanainen ja painottunut erikoissairaanhoitoon. Varhan perustason lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja rakennetaan 27 Varhaan siirtyneen kunnan osin kirjaviakin toimintatapoja yhtenäistämällä.

- Nyt valmisteilla olevan uuden lasten, nuorten ja perheiden tulosryhmän tavoitteena on juuri vahvistaa perustason palveluja ja palvelujen vaatimaa osaamista, integraatiopäällikkö Sirpa Kuronen Varhasta toteaa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä Varhalla ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt perhekeskuksen ehkäisevästä työstä erikoissairaanhoitoon. Palvelujen yhteensovittamisesta vastaa ohjausryhmä, jossa kaikki nämä tahot ovat edustettuna.

- Varhan toiminnan käynnistyessä pystyimme paremmin yhdistämään resurssimme nuorille ja vanhemmille suunnattuihin palveluihin ja myös niiden kehittämiseen, kertoo Tyks-Sairaalapalveluiden lasten- ja nuortenklinikan tulosryhmäjohtaja ja ohjausryhmän jäsen Heikki Lukkarinen.

Psykiatriset sairaanhoitajat, avopediatrit ja Varhain-koordinaattorit varhaisen vaiheen tukena

Hyviä esimerkkejä perustason mielenterveyspalvelujen vahvistamisesta on jo olemassa. Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tuen ja hoidon lisäksi kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa vuodesta 2017 työskennelleet erittäin hyvää palautetta saaneet psykiatriset sairaanhoitajat ovat myös osa Varhaa. Psykiatristen sairaanhoitajien määrää on Varhassa lisätty ja heitä on nyt kaikkiaan 42 tarjoamassa mielenterveys- ja päihdehoitoa lasten ja nuorten normaalissa kasvu- ja toimintaympäristössä eli kouluissa ja toiseen asteen oppilaitoksissa.

Varhain-koordinaattorit ovat puolestaan psyykkisesti oireilevien 13–18-vuotiaiden nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tukena kouluissa tai sosiaalipalveluissa. Varsinais-Suomessa kehitetty avopediatriamalli on laajentunut lähes koko maakuntaan tukemaan ja koordinoimaan monialaista lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Avopediatrit ja koordinaattorit jalkautuvat alueelle ja auttavat tunnistamaan mahdollisimman aikaisin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöitä sekä puuttumaan niihin.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentamiseen tarvitaan mukaan myös vanhemmat, koulut ja laajemmin kuntien palvelut ja järjestöt. Esimerkiksi järjestöjen tarjoamien palvelujen avulla ongelmiin voidaan puuttua nopeasti varhaisessa vaiheessa, mikä vähentää julkisen sektorin palvelujen kuormitusta. Yhteistyötä tarvitaan lisää mm. siihen, miten järjestöjen palvelut yhdistetään osaksi palvelujärjestelmää.

- Palvelut eivät aina kohtaa vanhempien ja perheiden tarvetta tai ole tarpeeksi joustavia ja oikea-aikaisia. Tähän tarvitaan aidosti sektorirajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä, sanoo toiminnanjohtaja Miia Hänninen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:stä.

Palveluiden oikea-aikaisuuden ja -paikkaisuuden merkitys lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa on tunnistettu myös Turun kaupungin palveluissa.

- Turun kaupunki käynnistänyt lasten ja nuorten palveluiden muutoshankkeen, jossa tavoitteena on yhteen sovittaa kaupungin, Varhan ja järjestöjen palvelut kokonaisuudeksi niin, ettei nuori putoa palveluiden väliin. Tärkeintä työssä on lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin tukeminen ja helposti saavutettava tuki, lisää muutosjohtaja Anu Parantainen Turun kaupungilta.

Jos tarvitset keskustelutukea, sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, apua on tarjolla:

• Voit ottaa yhteyttä MIELI ry:n 24/7 Kriisipuhelimeen 09 2525 0111. Kriisipuhelin päivystää joka päivä ympäri vuorokauden ja viidellä eri kielellä. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
• Tukea nuorille chatin kautta Sekasin247 | Sekasin-chat // sekasin247.fi
• Lasten ja nuorten puhelin 116 111 MLL - Nuorten netti https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
• Voit ottaa yhteyttä omaan kouluterveydenhoitajaasi tai omaan terveysasemaan.
• Jos tarvitset heti ammattilaisen apua, ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen 02 262 6002 tai soita hätänumeroon 112.