Sosiaalityön asiakkaille pyritään rakentamaan paremmin tarpeisiin vastaava palvelujärjestelmä
Avainsanat:Sosiaalinen raportointi osoittaa, että sosiaalityöntekijöiden mielestä nykyinen palvelujärjestelmä ei vastaa riittävästi asiakkaiden tarpeisiin. Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen työikäisten sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa on etsitty ratkaisumalleja tähän.
– Sosiaalityön tietoa asiakkaiden tilanteista ja tarpeista pitäisi lain mukaan tuoda osaksi palveluiden kehittämistä, mutta sitä ei ole aiemmin riittävästi tehty. Nyt hankkeessa mietimme, miten sosiaalityön arjessa kertyvää tietoa voidaan paremmin jäsentää, analysoida ja välittää eteenpäin esimerkiksi päättäjille ja julkisuuteen, kertoo kehittämispäällikkö Ville Santalahti Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta.
Varsinais-Suomessa on vuodesta 2019 alkaen koottu sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä käytännön työssä nousevista ilmiöistä, haasteista ja onnistumisista. Tämä sosiaalinen raportointi on osa sosiaalihuoltolain 7 §:n rakenteellista sosiaalityötä, jolla huolehditaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Vuoden 2022 aikana rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen on saatu lisäresursseja, kun työtä on edistetty osana Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen työikäisten sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa. Työ jatkuu vuoden 2023 loppuun asti.
Monialainen yhteistyö ja
asiakkaiden osallisuus keskiöön
Sosiaalisessa raportoinnissa on toistuvasti noussut esiin kaksi suurempaa ilmiötä. Yhteistyö eri palveluiden välillä ei toimi, eivätkä heikommassa asemassa olevat asiakkaat saa tarvitsemiaan palveluita – ainakaan oikea-aikaisesti.
– Esimerkiksi huono psyykkinen vointi, asunnottomuus, lievä tai keskivaikea vammaisuus ja neuropsykiatriset oireet, ikääntyneisyys ja vieraskielisyys ovat tekijöitä, joiden vuoksi ihmiset tipahtavat turvaverkon läpi, Ville Santalahti sanoo.
Santalahden mukaan palvelujärjestelmä myös odottaa itsenäistä suoriutumista asiakkaalta silloinkin, kun siihen ei ole edellytyksiä.
Sosiaalinen raportointi vahvistaa viestiä siitä, että sote-palveluissa painopistettä tulisi siirtää uusien palveluiden järjestämisestä yhteistyön kehittämiseen sekä siihen, miten olemassa olevat palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin.
– On tärkeä pitää mielessä, että Suomessa on kattava ja asiantunteva sote-palveluiden järjestelmä, jonka rakenteissa hyvää työtä tehdään joka päivä. Sosiaalisessa raportoinnissa esiin nostetut myönteiset ilmiöt ovat alusta alkaen koskeneet negatiivisten ilmiöiden kääntöpuolta: erityisesti hallintorajat ylittävää yhteistyötä, asiakkaiden osallisuuden edistämistä sekä systeemistä, kokonaisvaltaista ja vuorovaikutuksen laatuun huomiota kiinnittävät työtapaa, Ville Santalahti sanoo.
– Vahvistamalla näitä myönteisiä ilmiöitä pystymme rakentamaan paremmin yhteistyössä toimivaa, asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti vastaavaa palvelujärjestelmää.
Santalahti korostaa, että palvelujärjestelmä, joka olisi yksilö- ja ongelmakeskeisyyden, kilpailun ja osaoptimoinnin sijaan kehitetty yhteistyön, voimavarakeskeisyyden ja perustarpeiden ymmärryksen perustalle olisi ihanteellinen.
Tulevat lakiuudistukset tukevat
varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä
Kokonaiskuvaa tarkastellessa hahmottuu, että Varsinais-Suomessa edetään oikeaan suuntaan. Sosiaalisessa raportoinnissa esiin nousevat haasteet on ainakin tavoitteiden tasolla tunnistettu sote-uudistuksessa, jossa keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi ihmislähtöiset palvelut ja yhteistyön paraneminen.
– Sosiaalihuoltolain tulevat uudistukset tukevat palvelujärjestelmän siirtymää kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä*. Asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää rakenteiden taustalla olevan ajattelun tarkastelua ja uudistamista, Santalahti sanoo.
Rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin kehittäminen on vasta alkuvaiheissaan. Tulevana vuonna rakenteellista sosiaalityötä kehitetään valtakunnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
– Keskeistä hyvinvointialueilla on turvata riittävät resurssit paitsi yksilö- ja perhekohtaiselle sosiaalityölle, myös vaikuttavan rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle.
*Hallituksen esitys HE 197/2022 vp
Liitteet:
Sosiaalityön puolivuosittaisen raportoinnin tuorein kuntapohjainen raportti.